Harmittaa toki, mutta vantaalaisessa koripallojoukkueessa pelatessa tappioihin on jo tottunut. Tilannehan oli sikäli siedettävä, että nuorempana tiputtiin tässä vaiheessa kautta sarjasta, nyt vain mitaleilta. Raportin viivästyminen johtui teknisestä viasta (netti ei toiminut vaikka uhkailin väkivallalla).
SM35: ToPo-PuHu Police Basket 80-75 (36-30)
Lähtöaskeleet: Torppa piinasi syksyllä PPB:a makaavalla paikallaan kuudella miehellä häviten ainoastaan yhdellä pisteellä. Nyt Torpalla oli kotietu ja kahdeksan miehen rosteri. PPB:lla oli mahdollisuus hakea kiinnitys SM-pronssiin, kun taas Torpalla on vielä illan ottelun jälkeen kaksi ottelua jäljellä ja mahdollisuudet vaikka mihin.
Matsi: Ottelun taso ei häikäissyt missään vaiheessa. Sekoittamalla jaot olisi kentälle saatu kaksi korisjoukkueen näköistä poppoota. Nyt kentällä puuhasteli takamiehistä ja heittävistä laitureista koostuva Torppa sekä Kaijansinkkoa lukuun ottamatta nelos- ja viitospaikan pelaajia täynnä oleva PPB. Torppa pelasi 40 minuuttia makaavaa paikkaa, joten maalattu alue oli jatkuvasti täynnä ukkoja. PPB:lle tulikin runsain mitoin menetyksiä ja kolmen sekunnin rikkomuksia läpi ottelun.
Torppa luotti odotetusti kaukoheittoihin ja Pelkosen korille ajoihin. Hyvänä kaukoheittäjänä tunnettu Kohila pysyi pihdeissä läpi ottelun, mutta tuskin edes Torppa osasi odottaa Vilkkeen heittävän jo ensimmäisellä kympillä kolme isoa pussukkaan. PPB roikkui mukana runttaamalla kaikki korinsa lähietäisyydeltä.
Isolle tauolle mentiin Torpan hienoisessa johdossa sen tehtyä 36 pisteestään 21 kaaren takaa. PPB ei ollut tässä vaiheessa edes yrittänyt kaaren takaa.
Ison tauon jälkeen PPB harjasi levypallot suvereenisti ja Kyrö viimeisteli koreja hyvällä tarkkuudella. Kun vielä Virtanen teki 7 pinnaa putkeen (mukana Kolmonen!), PPB hiipi jo ohi. Tähtivuoren onnistuessa viime sekunneilla kaaren takaa viimeiselle kympille lähdettiin Torpan johtaessa kaksi pistettä.
Viimeisellä jaksolla tahtipuikkoa heilutteli Pelkonen ja ero repsahti noin 10 pisteeseen. Epätoivoisessa tilanteessa palloa pelattiin takamies Kaijansinkolle, joka laittoi kolme isoa sisään. Kun peliaikaa oli jäljellä 13 sekuntia, PPB sai hyökkäysvuoron. Pallo pelattiin jälleen Kaijansinkolle, jonka kaaren takaa heittämä pallo kolisi rautoihin. Levypallohässäkän yhteydessä virhe PPB:lle ja matsi oli siinä.
Torpan kaikki kaikessa oli Pelkonen, joka jaksoi väsymättä luoda paikkoja muille, ajaa korille ja tehdä mukeja vaikeistakin paikoista. MVP-pystin korjasi kuitenkin takan päälle Vilke, joka naulasi yhteensä 6 isoa koria aina kun PPB oli kipuamassa ohi.
PPB:n peli oli paikkapuolustuksen vuoksi varsin tukkoista koko ajan. Kaijansinkko käytti vapaat paikkansa vasta viimeisellä kympillä, mikä näin jälkikäteen ajateltuna oli virhe. Hyvälle (ainoalle) kaukoheittäjälle olisi pitänyt tarjota vastapallopaikkoja läpi ottelun. Vaikka PPB:sta ylsi 5 pelaajaa kaksinumeroisille lukemille, eivät muut yltäneet ihan odotetulle tasolleen.
Torppa: Pelkonen 24, Vilke 23 (MVP), Koivisto 2, Harjula 5, Paananen 10, Väinölä 6, Kohila 7, Tähtivuori 3.
PPB: Campbell 5, Kaijansinkko 16 (MVP), Virtanen 13, Ansas 12, Rissanen -, Riihimäki 14, Punta 4, Kyrö 11.
Entä sitten? Torppa on kuin Royal M2D:ssa pelaava KaHe; ei ehkä ihan niin taitavia pelaajia, mutta sopiva roolitus ja nippu hyviä heittäjiä saa vastustajan näyttämään aina vähän huonommalta.
PPB sai tällä kaudella tyytyä nelossijaan. Sarja oli jälleen yllättävän tasainen (paitsi Kouvot vieraspeleissään) ja paikoitellen jopa hyvätasoinen. PPB kiittää, SeKoPallossa (Lahti) ja Savonlinnassa otetaan uusiksi. Ensi kaudelle PPB on saamassa muutamia miliisinuoria sisään-, ulos- ja kaukoheittäjäksi, joten meidän puolesta kauden voisi aloittaa jo vaikka heinäkuussa. PPB tilastot tulee jossain vaiheessa PuHun kotisivuille ja PB-lehteen kesäkuussa.
