- Viestejä
- 1 228
SAL-SERKUN ASKELMERKIT MENESTYKSEEN, OSA 8: UTAH JAZZ
Utahissa on eletty jonkinlaisessa epätietoisuuden tilassa aina Stocktonin ja Malonen ajoista asti. Hyviä pelaajia on riittänyt, mutta ei niin hyviä, että oltaisiin saatu kunnon pudotuspeliryntäys aikaiseksi. Ensimmäinen jälleenrakennus Deron Williamsin, Andrei Kirilenkon ja Jerry Sloanin ympärille jäi hiukan puolitiehen, mutta nyt on hyvä paikka ponnistaa tulevaisuuteen puhtaalta pöydältä.
Rakennuspalikat:
Ullakkotila tulevaisuudessa: Kaudelle 2013-2014 taattuna periaatteessa vasta 1,6 miljoonaa, mutta jos Marvin Williams ei kävele ulos ja Favorsin, Kanterin, Haywardin ja Burksin optiot poimitaan, ollaan reilussa 23 miljoonassa. Ullakkotilaa ensi terassikaudella siten noin 34 miljoonaa.
Mitä sitten?: Eroaa muista ”tulevaisuuden joukkueista” siinä, että kykenevän veteraanikaartin ansiosta tullee taistelemaan pudotuspelipaikasta tulevallakin kaudella. Hyvä puoli tässä on se, että nuoret lupaukset joutuvat pelaamaan merkityksellisiä pelejä, eivätkä pääse tottumaan häviämisen kulttuuriin. Huono puoli puolestaan se, että Utah joutuu rakentamaan joukkuettaan ilman kärkivarauksia.
Vaihtoehto A:
Kiitos ensi kesän valtaisan ullakkotilan, Utahilla on mahdollisuus täyttää tarpeensa rahalla ja nousta taistelemaan pudotuspelien kotiedusta jo seuraavalla kaudella. Tämän skenaarion kannalta olennaista on se, että ensi kesän paras tarjolla oleva pointti, Chris Paul, saadaan houkuteltua mormonien maille. Epätodennäköistä toki, mutta mennään silti eteenpäin. Paulin kirjaus haukkaisi ullakolta tilaa reilut 18 miljoonaa ja Millsapin jälleenkirjaus ehkäpä 12 miljoonaa, joten enempiin hankintoihin ei olisi käytännössä varaa. Lisävahvistuksiksi sitten kirjattaisiin vielä pari veteraania (ainakin pointti ja iso mies, ehkäpä heittäjäkin) sekä kaksi ykköskierroksen keskivälin varausta (oma ja Warriorsin).
Kaudelle 2013-2014 lähdettäisiin kokoonpanolla:
PG: Chris Paul, Aaron Brooks
SG: Gordon Hayward, Alec Burks,
SF: Marvin Williams, Kyle Korver, Le’Bryan Nash (Oklahoma State, Chad Ford top 100/22.)
PF: Derrick Favors, Paul Millsap
C: Enes Kanter, Nazr Mohammed, Mason Plumlee (Duke, CF/16.)
Vaihtoehto B:
Utah jatkaa pitkäjänteistä joukkueen rakentamista nuorten pelaajien ympärille ja malttaa olla käyttämättä koko ullakkotilan heti ensi kesänä. Tulevan kauden aika yritetään kaupitella veteraaniosastoa nuoria pelaajia tai varauksia vastaan. Al Jeffersonilla ja Paul Millsapilla on sen verran arvoa, että ensi kesänäkin voidaan saada heistä jotain vastineeksi kirjakaupassa.
Ensi kesänä napataan veneeseen pari ykköskierroksen varausta ja tehdään ehkä täsmäisku vapaaherramarkkinoille, jos on nuori ”tähti” saatavilla (kahlitut Ty Lawson, James Harden, Jeff Teague, Taj Gibson, Stephen Curry, Brandon Jennings ja Jrue Holiday tai täysin vapaat O.J. Mayo, Brandon Rush, D.J. Augustin ja Andrew Bynum). Lisäksi yritetään sorvata mahdollisimman edullisia jatkosopimuksia Burksille, Haywardille, Favorsille ja Kanterille. Koska Utahilla on rutkasti ullakkotilaa, voi se yrittää tunkea itsensä ottavaksi osapuoleksi kaatokaupoihin ja poimia samalla itselleen lisää pelimerkkejä. Kaudella 2013-2014 pohjataan nuorella joukkueella ja yritetään saada kärkivaraus 2014 varaustilaisuudesta.
Kesällä 2014 pitäisi rungon olla jo sen verran hyvässä kunnossa, että loput ullakkotilasta voidaan käyttää viimeisen palasen hankintaan vapaaherramarkkinoilta (vaikkapa Rodney Stuckey, Carmelo Anthony, Rudy Gay, Chris Bosh, Zach Randolph, Andrea Bargnani tai Marcin Gortat) ja kauden 2014-2015 alkaessa ollaan sitten valmiita taistelemaan pudotuspelien kotiedusta.
Arvio: Utah on monella tapaa kadehdittavassa asemassa: sillä on tulevalle kaudelle kasassa ihan kilpailukykyinen joukkue, nuoria ja lupaavia pelaajia sekä valtavasti rahaa käytettävissä. Parilla onnistuneella hankinnalla saadaan rakennettua pudotuspelien vakiokävijä hyvinkin nopeasti, mutta jos halutaan joukkue, joka vakavasti tavoittelee finaalipaikkaa, on töitä edessä vielä paljon.
Ensinnäkin, nykyisen nuoren rungon on saavutettava potentiaalinsa, joka on kaikilta vielä kaukana. Toiseksi, parin seuraavan vuoden varaustilaisuuksissa on yksinkertaisesti osuttava. Kolmanneksi, joukkueeseen on löydettävä oikeat veteraanit sopiville paikoille. Ylivoimaisesti kriittisintä on kuitenkin pointin hankkiminen, koska ilman hyvää sellaista on tälle rungolle vaikea povata menestystä. Ensi kesän varaustilaisuus on ilmeisesti ykköspaikalla heikko, mutta vapaaherramarkkinoilla on mielenkiintoisia nimiä tarjolla. Uiko yksikään niistä katiskaan?
Utahissa on eletty jonkinlaisessa epätietoisuuden tilassa aina Stocktonin ja Malonen ajoista asti. Hyviä pelaajia on riittänyt, mutta ei niin hyviä, että oltaisiin saatu kunnon pudotuspeliryntäys aikaiseksi. Ensimmäinen jälleenrakennus Deron Williamsin, Andrei Kirilenkon ja Jerry Sloanin ympärille jäi hiukan puolitiehen, mutta nyt on hyvä paikka ponnistaa tulevaisuuteen puhtaalta pöydältä.
Rakennuspalikat:
- Alec Burks. Urheilullinen ja hyvin korille ajava kakkospaikan pelaaja. Taitava pallon kanssa, mutta heittouhka kaaren takaa on vaatimaton.
- Gordon Hayward. Butlerin NCAA-ryntäyksen sankari parin vuoden takaa on alkanut lunastaa lupauksia myös NBA-tasolla. Isokokoinen ja monipuolinen kakkospaikan heittäjä, joka väläyttelee yllättävän hyvää urheilullisuuttaan.
- Derrick Favors. Urheilullinen ja aktiivinen iso mies, joka on väläytellyt valtaisaa potentiaaliaan. Hyvä puolustaja, heitontorjuja sekä levypallopelaaja, mutta vielä raakile hyökkäyspäässä.
- Enes Kanter. Vuoden Favorsia nuorempi, mutta selkeästi kypsempi taitotasoltaan. Sentterin kokoinen kroppa ja korintekotaitoa niin selkä kuin naamakin korille pä. Räjähtävän urheilullisuuden puute rajoittaa potentiaalia.
- Al Jefferson, Paul Millsap, Mo Williams, Marvin Williams, Randy Foye. Williamsit ja Foye ovat kovan luokan roolipelaajia penkiltä. Jefferson ja Millsap kykenevät pelaamaan jopa hyökkäyspään kärkioptioina. Kaikkien paitsi Marvin Williamsin sopimukset päättyvät ensi kesää, joten hyviä kauppakohteita vahvistusta hakeville pudotuspelitoiveikkaille.
- Raja Bell, Earl Watson, Jamaal Tinsley. Tuttuja nimiä, mutta liian monen vuoden takaa. Tuskin kiinnostavat ketään, vaikka kaikkien sopimukset päättyvätkin tämän kauden jälkeen.
- DeMarre Carroll, Shan Foster, Kevin Murphy. Halpaa penkintäytettä. Murphy oli kakkoskierroksen varaus tältä kesältä, ja saattaa vielä osoittautua urheilullisena heittäjänä käyttökelpoiseksi roolipelaajaksi.
- Omat varausvuorot sekä Golden Staten top 6 (tai top 7, riippuen lähteestä) suojattu ykköskierroksen varaus 2013.
- Aloittava pointti. Koska muut rakennuspalikat ovat enemmänkin viimeistelijöitä kuin rakentajia, voisi pointti olla syöttöhakuista tyyppiä, joka kykenee ruokkimaan muita. Varsinkin Favorsin ja Kanterin kehitys hyötyisi todellisen pelintekijän kanssa pelaamisesta.
- Rotaation laituri. Burks ja Hayward ovat ehkä enemmänkin kakkospaikan pelaajia, joten viisikossa on vielä kolmospaikalla aukko. Laiturirotaation kolmas mies saisi mielellään olla hyvä puolustuspelaaja ja kykenevä luomaan itselleen heittopaikan hyökkäyspäässä. Marvin Williams kelpaisi jatkossakin, vaikka onkin passiivinen hyökkäyspäässä, jos vain suostuu palkanalennukseen.
- Kolmas iso pelaaja. Kahden juniorin rinnalle sopisi vähän kokeneempi pelaaja. Urheilullinen Favors ja taitava Kanter täydentävät hyvin toisiaan, joten kolmannen pyörän pelaajatyypille ei ole suuria vaatimuksia. Mieluiten osaisi heittää vähän kauempaakin, omaisi jonkinmoisen torjuntauhan ja liikkuvuus riittäisi pick-and-roll puolustamiseen. Millsap istuisi rooliin mainiosti, mutta hänen pitämisensä voi käydä turhan kalliiksi.
Ullakkotila tulevaisuudessa: Kaudelle 2013-2014 taattuna periaatteessa vasta 1,6 miljoonaa, mutta jos Marvin Williams ei kävele ulos ja Favorsin, Kanterin, Haywardin ja Burksin optiot poimitaan, ollaan reilussa 23 miljoonassa. Ullakkotilaa ensi terassikaudella siten noin 34 miljoonaa.
Mitä sitten?: Eroaa muista ”tulevaisuuden joukkueista” siinä, että kykenevän veteraanikaartin ansiosta tullee taistelemaan pudotuspelipaikasta tulevallakin kaudella. Hyvä puoli tässä on se, että nuoret lupaukset joutuvat pelaamaan merkityksellisiä pelejä, eivätkä pääse tottumaan häviämisen kulttuuriin. Huono puoli puolestaan se, että Utah joutuu rakentamaan joukkuettaan ilman kärkivarauksia.
Vaihtoehto A:
Kiitos ensi kesän valtaisan ullakkotilan, Utahilla on mahdollisuus täyttää tarpeensa rahalla ja nousta taistelemaan pudotuspelien kotiedusta jo seuraavalla kaudella. Tämän skenaarion kannalta olennaista on se, että ensi kesän paras tarjolla oleva pointti, Chris Paul, saadaan houkuteltua mormonien maille. Epätodennäköistä toki, mutta mennään silti eteenpäin. Paulin kirjaus haukkaisi ullakolta tilaa reilut 18 miljoonaa ja Millsapin jälleenkirjaus ehkäpä 12 miljoonaa, joten enempiin hankintoihin ei olisi käytännössä varaa. Lisävahvistuksiksi sitten kirjattaisiin vielä pari veteraania (ainakin pointti ja iso mies, ehkäpä heittäjäkin) sekä kaksi ykköskierroksen keskivälin varausta (oma ja Warriorsin).
Kaudelle 2013-2014 lähdettäisiin kokoonpanolla:
PG: Chris Paul, Aaron Brooks
SG: Gordon Hayward, Alec Burks,
SF: Marvin Williams, Kyle Korver, Le’Bryan Nash (Oklahoma State, Chad Ford top 100/22.)
PF: Derrick Favors, Paul Millsap
C: Enes Kanter, Nazr Mohammed, Mason Plumlee (Duke, CF/16.)
Vaihtoehto B:
Utah jatkaa pitkäjänteistä joukkueen rakentamista nuorten pelaajien ympärille ja malttaa olla käyttämättä koko ullakkotilan heti ensi kesänä. Tulevan kauden aika yritetään kaupitella veteraaniosastoa nuoria pelaajia tai varauksia vastaan. Al Jeffersonilla ja Paul Millsapilla on sen verran arvoa, että ensi kesänäkin voidaan saada heistä jotain vastineeksi kirjakaupassa.
Ensi kesänä napataan veneeseen pari ykköskierroksen varausta ja tehdään ehkä täsmäisku vapaaherramarkkinoille, jos on nuori ”tähti” saatavilla (kahlitut Ty Lawson, James Harden, Jeff Teague, Taj Gibson, Stephen Curry, Brandon Jennings ja Jrue Holiday tai täysin vapaat O.J. Mayo, Brandon Rush, D.J. Augustin ja Andrew Bynum). Lisäksi yritetään sorvata mahdollisimman edullisia jatkosopimuksia Burksille, Haywardille, Favorsille ja Kanterille. Koska Utahilla on rutkasti ullakkotilaa, voi se yrittää tunkea itsensä ottavaksi osapuoleksi kaatokaupoihin ja poimia samalla itselleen lisää pelimerkkejä. Kaudella 2013-2014 pohjataan nuorella joukkueella ja yritetään saada kärkivaraus 2014 varaustilaisuudesta.
Kesällä 2014 pitäisi rungon olla jo sen verran hyvässä kunnossa, että loput ullakkotilasta voidaan käyttää viimeisen palasen hankintaan vapaaherramarkkinoilta (vaikkapa Rodney Stuckey, Carmelo Anthony, Rudy Gay, Chris Bosh, Zach Randolph, Andrea Bargnani tai Marcin Gortat) ja kauden 2014-2015 alkaessa ollaan sitten valmiita taistelemaan pudotuspelien kotiedusta.
Arvio: Utah on monella tapaa kadehdittavassa asemassa: sillä on tulevalle kaudelle kasassa ihan kilpailukykyinen joukkue, nuoria ja lupaavia pelaajia sekä valtavasti rahaa käytettävissä. Parilla onnistuneella hankinnalla saadaan rakennettua pudotuspelien vakiokävijä hyvinkin nopeasti, mutta jos halutaan joukkue, joka vakavasti tavoittelee finaalipaikkaa, on töitä edessä vielä paljon.
Ensinnäkin, nykyisen nuoren rungon on saavutettava potentiaalinsa, joka on kaikilta vielä kaukana. Toiseksi, parin seuraavan vuoden varaustilaisuuksissa on yksinkertaisesti osuttava. Kolmanneksi, joukkueeseen on löydettävä oikeat veteraanit sopiville paikoille. Ylivoimaisesti kriittisintä on kuitenkin pointin hankkiminen, koska ilman hyvää sellaista on tälle rungolle vaikea povata menestystä. Ensi kesän varaustilaisuus on ilmeisesti ykköspaikalla heikko, mutta vapaaherramarkkinoilla on mielenkiintoisia nimiä tarjolla. Uiko yksikään niistä katiskaan?
