Mentalaspect sanoi:

Erittäin usein käy niin, että hyvää peliä seuraa huono peli. Tai päinvastoin, murskatappion jälkeen, tuleekin nappionnistuminen. "Huono kenraali tietää hyvää avausta" jne.

Millaisilla mentaaliharjoitteilla voisi opetella parhaiten ns. "tappiofiilistä" hyvän pelin jälkeen, että saisi taas maksimisuoriruksen irti seuraavassa pelissä?

Laajenna klikkaamalla

Kotipsykologi sanoi:

Ei ole todellista. Halutaan siis tappaa ilo tekemisestä. Huh, huh.
Kyllä niitä positiivisia tapahtumia pitää osata oikealla tavalla vahvistaa. Muutenkin sellainen pakkomielteinen "huutovalmennus" ei ole nykypäivää, eikä pitkällä tähtäimellä varmasti johda parhaimpaan lopputulokseen.

Miksi pelaaja pelaa? Oletettavasti haluaa kokea hyviä fiiliksiä. Ei siksi, että haluaa kuulla valmentajan huutoa meni sitten hyvin tai huonosti.

Jos homma kentällä ei suju, niin valmentaja on tehnyt työnsä huonosti.
Mutta useimmiten valmentaja purkaa ketutuksensa ja pettymyksensä huutamalla pelaajille. Täysin aiheetta!

Valmentajat pitäisi ensin laittaa opiskelemaan psykologiaa, kuinka ihmisiä käsitellään ja kuinka niistä saa parhaan suorituskyvyn esiin.

Laajenna klikkaamalla

Mentalaspect sanoi:

Ymmärsit väärin, ei tässä mitään valmentajan huutoa ajeta takaa (yleensä niillä kaikki kuuntelemisen arvoinen sanoma on jo loppunut silloin kun huuto alkaa). Lähinnä vaan sitä omaa sisäistä tilaa, että tappio-pelin jälkeinen peli menee lähes aina paremmin kuin voittopelin jälkeinen.

Laajenna klikkaamalla