Vieras
Vs: A-pojat 2016-17
Arvoisa Vieras,
kirjoituksesi tälle palstalle ihmetyttää minua. Synnynnäisenä työttömänä analyytikkona en yksinkertaisesti malta olla vastaamatta ja ruotimatta ulostuloasi.
Tervehdyslauseesi "Hei kaikki äidin pienet pallerot!" on joko kevyttä myötähäpeää herättävää huumoria tai tarkoituksenmukaista provokaatiota. Koska korostat tervehdystäsi huutomerkillä, arvioin kyseessä olevan vaihtoehdoista jälkimmäisen.
Kirjoituksesi toisessa kappaleessa esiintyy varsin mielenkiintoinen rakenne. Lähdet liikkeellä kehoituksella pukeutua hameeseen, mikä paljastaa vanhoillisen stereotypisen ajattelutavan. Mitä vikaa on hameen pukemisessa? Se on normaali ja vakiintunut vaate, erityisesti naisilla, mutta myös miehillä (vrt. esimerkiksi Kiltti). Hameen pukeminen voi olla myös vapauttava kokemus. Ehkä olet kokenut itse hametta pitäessäsi asian jollain tavoin negatiivisena tai vaihtoehtoisesti et ajattele itse mitä kirjoitat, vaan kopioit lauserakenteeseen isojen poikien sanomia asioita. Arvioin kyseessä olevan vaihtoehdoista jälkimmäisen.
Jatkat toista kappaletta, kielioppivirheiden ryydittämänä, toteamalla sarjan itsestäänselvyyksiä. Et tuo itse asiaan mitään uutta näkökulmaa, etkä lisäarvoa. Ilmeisesti purat näin omaa ärsyyntymistäsi, koska kannattamaasi joukkuetta on julkisesti kehdattu arvostella siitä, että se on huonon karsinta- ja sarjajärjestelmän mahdollistamana taktikoinut epäurheilijamaisesti peluuttamisella. Sen jälkeen lopetat sisällöllisesti köyhän kappaleen varsin ehdottomaan kolmen huutomerkin kaikkivaltiasmaiseen käskylauseeseen.
Kolmannen kappaleen aloitat ristiriitaisen epäloogisesti tiedustelemalla, luulevatko äidin pikku palleroiksi luokittelemasi muut kirjoittajat olevansa kaikkivaltiaita. Perin erikoista, mutta loogista, koska maailmasi mahtuu loogisesti vain yksi kaikkivaltias, sinä.
Suurimman kontribuution keskusteluun teet toiseksi viimeisessä kappaleessa, jossa laupiaismaisesti myönnät, että saattaahan olla tarvetta miettiä, onko järjestelmää ja sääntöjä tarvetta kehittää. Kerro toki, kun olet ehtinyt pohtimaan asiaa ja tehnyt päätöksesi. Kritiikki ilman parannusehdotusta on turhaa.
Viimeinen lauseesi jää historiaan täysin irrallisena. Joko se on synkkää huumoria tai sitten äitisi on kehottanut sinua päättämään viestisi kohteliaaseen lopetukseen. Arvioin kyseessä olevan vaihtoehdoista ensimmäisen.
Vieras sanoi:
Arvoisa Vieras,
kirjoituksesi tälle palstalle ihmetyttää minua. Synnynnäisenä työttömänä analyytikkona en yksinkertaisesti malta olla vastaamatta ja ruotimatta ulostuloasi.
Tervehdyslauseesi "Hei kaikki äidin pienet pallerot!" on joko kevyttä myötähäpeää herättävää huumoria tai tarkoituksenmukaista provokaatiota. Koska korostat tervehdystäsi huutomerkillä, arvioin kyseessä olevan vaihtoehdoista jälkimmäisen.
Kirjoituksesi toisessa kappaleessa esiintyy varsin mielenkiintoinen rakenne. Lähdet liikkeellä kehoituksella pukeutua hameeseen, mikä paljastaa vanhoillisen stereotypisen ajattelutavan. Mitä vikaa on hameen pukemisessa? Se on normaali ja vakiintunut vaate, erityisesti naisilla, mutta myös miehillä (vrt. esimerkiksi Kiltti). Hameen pukeminen voi olla myös vapauttava kokemus. Ehkä olet kokenut itse hametta pitäessäsi asian jollain tavoin negatiivisena tai vaihtoehtoisesti et ajattele itse mitä kirjoitat, vaan kopioit lauserakenteeseen isojen poikien sanomia asioita. Arvioin kyseessä olevan vaihtoehdoista jälkimmäisen.
Jatkat toista kappaletta, kielioppivirheiden ryydittämänä, toteamalla sarjan itsestäänselvyyksiä. Et tuo itse asiaan mitään uutta näkökulmaa, etkä lisäarvoa. Ilmeisesti purat näin omaa ärsyyntymistäsi, koska kannattamaasi joukkuetta on julkisesti kehdattu arvostella siitä, että se on huonon karsinta- ja sarjajärjestelmän mahdollistamana taktikoinut epäurheilijamaisesti peluuttamisella. Sen jälkeen lopetat sisällöllisesti köyhän kappaleen varsin ehdottomaan kolmen huutomerkin kaikkivaltiasmaiseen käskylauseeseen.
Kolmannen kappaleen aloitat ristiriitaisen epäloogisesti tiedustelemalla, luulevatko äidin pikku palleroiksi luokittelemasi muut kirjoittajat olevansa kaikkivaltiaita. Perin erikoista, mutta loogista, koska maailmasi mahtuu loogisesti vain yksi kaikkivaltias, sinä.
Suurimman kontribuution keskusteluun teet toiseksi viimeisessä kappaleessa, jossa laupiaismaisesti myönnät, että saattaahan olla tarvetta miettiä, onko järjestelmää ja sääntöjä tarvetta kehittää. Kerro toki, kun olet ehtinyt pohtimaan asiaa ja tehnyt päätöksesi. Kritiikki ilman parannusehdotusta on turhaa.
Viimeinen lauseesi jää historiaan täysin irrallisena. Joko se on synkkää huumoria tai sitten äitisi on kehottanut sinua päättämään viestisi kohteliaaseen lopetukseen. Arvioin kyseessä olevan vaihtoehdoista ensimmäisen.
