Olipahan hieno peli Pyynikin selkäsaunan jälkeen. Totuuden nimissä pyynikillä taisi loppussa ero repsahtaa vähän turhan suureksi, kun nokialaisilta loppui usko voiton mahdollisuuteen, mutta kyllä Pyrintö sitä peliä vei. Tänään ei punaisten ilotulitus ollut ihan niin kovaa ja haluan ainakin uskoa, että se oli osaltaan Nokian puolustuksen hyvyyttä. Vähän meinasi kyllä alkaa puntissa tutisemaan, kun Heinonen upotti kolme komosta melkein peräkkäisissä hyökkäyksissä, mutta onneksi tuolle trendille ei tullut sitten jatkoa.
Labolta kauden parasta peliä ja juuri sitä tarvittiin, kun Johnson vei jo toistamiseen O'Maran pelihuumorin ihan kokonaan. Tuntui, että Simo jopa vähän pelkäsi lähteä heittoihin ja siitä tuli sitten ihan perus heittoihinkin ylimääräistä puristusta. Bernard on vaisun alkukauden jälkeen ollut mies paikallaan ja varmasti puheet vaihdosta voidaan unohtaa kokonaan.
Ja sitten Vuk. Eihän kaveri mikään heittäjä ole koskaan ollut, mutta jos nyt ihan vapaista heitoista saisi vaikka muutaman sisään. Toisaalta on paljolti Vukin ansiota, että Nokian hyökkäys ei ihan kokonaan jämähdä oikeastaan koskaan. Miehellä on taito saada omat pelaajat ja sitä kautta vastustajat liikkeelle, mikä johtaa korintekopaikkoihin välillä ihan "vahingossa". Hätäisempi voisi suositella Vukin viahtamista, mutta minä pidän lopulta tästä Nokiasta melkein enemmän, kuin viimekautisesta, vaikka siellä pari virtuoosia olikin.
Milenkiintoista nähdä, pelaako Nokia sopivia vastustajia vastaan koko pelin kahdella isolla sitten, kun Dolenc saadaan mukaan kuvioihin. Malttia toki kannattaa käyttää, mutta kyllähän Nokian rosteri on turhan kapea joten pikaista kuntoutumista toivotaan. Jos on useampi peli viikossa niin tappion sekä loukkaantumisen riski kasvaa nykyrosterilla huomattavasti. Onneksi Sulonen ja Kantonen vaikuttavat kuitenkin nyt sellaisilta pelaajilta, että voivat hyvin ottaa vähintään sen 5-10 minuuttia per peli ilman isoaja ongelmia. Mutta kyllä yksi kakkos-kolmospaikan pelaaja vielä sopisi jengiin.
