- Viestejä
- 3 280
Sain taivaallisen näyn, joten aloitin ajatusleikin ja unelmilla onanoinnin.
_____________________________________________________________________________
Erotiikkaa, hikeä ja Dettmann vuonna 2017
Koripalloliitto päättää vetäistä viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen EM-kisahakemuksen Suomeen. Rekosen, Walldenin ja kumppanien aivoriihi on heittänyt FIBA:n eteen sellaisen kuningasehdotuksen, että Suomi vei kisaisänyyden Espanjan ja Italian edestä.
Suomen peleissä käy Hjallis-areenalla keskimäärin 12 000 ihmistä ja eteläpäädyssä Suomea kannattaa satojen ihmisten organisoitu kiimainen kannattajaryhmä, joka saa kiitosta Etelä-Eurooppaa myöten. Iltapaska jauhaa koripallosta lähes väsymykseen asti ja Timo Haapaniemi ei kuulostaa enää niin persereiältä, sillä Turharuutu aloittaa uutisoinnin koripallolla. Työpaikalla saa peukkuhekotella tuulareille, jotka vaahtoavat kyllästymiseen asti koripallosta, vaikka eivät tajua lajista eskimon kyrvän vertaa.
Toista se on Ruotsissa – perseilyn maailmanennätys 2003
Viimeisen 40 vuoden aikana EM-kilpailut on järjestetty ainoastaan kerran maassa, jota ei välttämättä tunneta kovasta koripallo-osaamisestaan ja -kulttuurista. Tämä tapahtui vuonna 2003 Globenilla, kun pahvikypärät oli vaihdettu koripalloon ja Liettua marssi Johtajan johdalla Euroopan mestaruuteen. Isäntämaa Ruotsille kisat olivat urheilullinen pettymys; taloudellisesta puolesta puhumattakaan. Maa ei onnistunut olemaan edes lähellä voittoa yhdessäkään ottelussa.
Huhujen mukaan kisat aiheuttivat Ruotsin koripalloliitolle miljoonien persnettoa ja kisoja on maksettu tähän päivään saakka. Katsojia Ruotsin peleissä kävi melkeimpä vaatimattomasti, 6000 ottelua kohden. Muissa kisojen otteluissa katsojia kävi ihan mukavasti, jos verrataan vaikka Suomi-Kroatia-otteluun.
Kisojen jälkeen on sitten pistetty peukaloa perseeseen oikein urakalla ja mietitty tulevaisuutta. Siinä on ollut Ruotsin Förbundetilla kiire etsiä syntipukkia koko projektin käynnistämiselle. Mihin vittuun kaikki kruunut valuivat? Käsi täristen on varmaan Iiro Viinasellekin soitettu.
Mikä estää Suomen kisaisännyyden?
1. Infastruktuuri?
Maajoukkue pelasi jo mm. karsintapelejä Helsingin kendohallissa. Torpan Pojat pelasi europelinsä Hjalliksen areenalla, joten eiköhän siellä edelleen pysty palloa pompottamaan. Kendohalleja riittää Suomessa ja onhan niitä ennenkin muunneltu kissanäyttelyihin sekä katrihelenoiden ja einögrönien pimppitapahtumiin.
Alkulohkot voitaisiin sitten vääntää läpi seuraavilla paikkakunnilla:
1) Tampereella Hakametsässä, sillä maan urheilun uskottavuuden onneksi Kummolan Musoleum ei tule nousemaan.
2) Espoossa. Maajoukkue on ennenkin pelannut pelejä kyseisessä kendopalatsissa, joten saa kelvata.
3) Lahdessa. Perusteluiksi Jari Litmanen, Nupe ja onhan siellä hallissa ennenkin koripalloa pelattu.
Omat hatusta heitetyt arviot kun vähennetään kaikki lehdistöt ja muut turhakkeet, jotka vievät pakostikin tilaa:
Tampere: 7000 katsojaa
Espoo: 7000 katsojaa
Lahti: 5000 katsojaa
Helsinki (Hjallis): 12000 katsojaa
Helsinki: 8000
Turku: 11000
Pudotuspelit pelataan Turun makkarahallissa vai mikä vittu sponsorihirvitys nykyään onkaan. Välierät ja loppuottelu pelataan Helsingin kendohalleissa. Varmaankin sen rahanahneen sian hallissa.
2. Osaaminen?
EM-kilpailut olisivat ihan aikuisten oikeasti ison luokan tapahtuma. Nyt ei siis puhuta mistään Karjala-turnauksesta, jossa pari pulskaa pusia skrindaa väsyneesti pahvikypärät päässä. EM-kisat ovat aivan eri volyymin runkkausrinki kuin Haukiputaan keihäskarnevaalit. Tämä on sellainen tapahtuma, joka kiinnostaa ihan globaalissa mielessä. Liettuan kisoja seurattiin suurennuslasilla maassa kuin maassa. Myös Suomen kaltaisessa alikehittyneessä urheilukulttuurissa, jonka tuulipukujen urheilukäyttäytyminen kiinnostaa antropologian asiantuntijoita vuosi toisensa jälkeen.
Euroviisuilut järjestettiin ilmeisesti ihan onnistuneesti ja Suomen poliisivoimat pystyvät tarpeen tullen hallitsemaan suurtakin väkijoukkoa - pykälien mukaan tai ei. Yleismurheilun, metsäjuoksun ja mäestäputoamisen mömmöm-kilpailut ovat jokavuotinen vitsaus, mutta ne on onnistuttu yleensä viemään ongelmitta läpi.
Kun Suomessa järjestettiin viimeksi koripallon EM-kilpailut, luonnehdittiin kisoja moderneiksi ja hyvin onnistuneiksi. Taitoa ja munaa siis löytyy, joten osaamisesta kisat eivät ole kiinni. Luulisi, että IT-runkkareiden kansoittamassa maassa myös kaikki tietotekninen osaaminen olisi huipussaan.
3. Ihmisperseet?
Näitä Suomi on täynnä. Liiton pitää aloittaa armoton mediaspämmi, jotta kisat saadaan jokaisen tuularin huulille. Wallden voi vaikka henkilökohtaisesti lähettää homopornoa Pekka Karhuvaaralle, jotta sana saadaan junteille. Tähdellistä on painottaa, että tämä olisi nyt oikeasti suuri ja globaali tapahtuma, joka on keppihipan keväthöntsät potenssiin kolme. Win-win-situation kaikille, sillä kendo kokee erektiohäiriön ja palloiluyhteiskunta ottaa vehkeen mittaisen askeleen eteenpäin.
Tämä edellyttää tietty vielä maajoukkueen kovaa kansainvälistä tasoa, sillä tuularit eivät löydä katsomoihin, jos peli ei ole heidän kriteeteillään tasokasta. Tähän ei vaikuta edes se, että kyseiset kokovartalokyrvät eivät tajua lajista paskaakaan. Riittää, kun luo illuusion maajoukkueen kovasta tasosta.
4. Talous?
Minun käsittääkseni liiton talous on ihan hyvässä kuosissa ja saunailloissa on varaa tarjoilla katkarapua ja sitä itseään. Liitto tuskin ottaa mitään riskejä, joten kisoja varten pitää järjestää joku oma säätiö. Tämä elin lähtisi viemään kisoja eteenpäin Valavuoren ja Jarmo Hakasen isällisessä ohjeistuksessa.
Ei näihin EM-kisoihin mitään mielettömiä budjetteja tarvita, koska areenatkin ovat jo valmiit, kiitos Kummolan kendomafian. EM-kisojen vaikutus Suomen talouteen olisi moninkertainen verrattuna näihin keppitappeluiden vääntöihin. Tämän takia valtionkin pitää olla kiinnostunut suojelemaan tällaisen megalomaanisen tapahtuman läpivientiä. En nyt löytänyt mitään tunnuslukuja Liettuan kisoista, mutta nyt ei puhuta mistään yhtä mahdottomista satsauksista kuin jalkapallon MM-kisojen yhteydessä.
_____________________________________________________________________________
Koko tämä tekstiulostus on siis omaa mietintää ja ejakulointia sellaiselle skenaariolle, jossa 1967 toteutuisi jälleen ja maamme ottaisi askeleen kohti koripalloyhteiskuntaa. Toivottavasti jatkokeskustelu ei ole pelkästään "ei se seiso kuitenkaan", "Liitto ei osaa", "Suomi on liian pieni maa", "Liiton pöllöillä on hiekkaa pimpissä" jne. argumentointia.
_____________________________________________________________________________
Erotiikkaa, hikeä ja Dettmann vuonna 2017
Koripalloliitto päättää vetäistä viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen EM-kisahakemuksen Suomeen. Rekosen, Walldenin ja kumppanien aivoriihi on heittänyt FIBA:n eteen sellaisen kuningasehdotuksen, että Suomi vei kisaisänyyden Espanjan ja Italian edestä.
Suomen peleissä käy Hjallis-areenalla keskimäärin 12 000 ihmistä ja eteläpäädyssä Suomea kannattaa satojen ihmisten organisoitu kiimainen kannattajaryhmä, joka saa kiitosta Etelä-Eurooppaa myöten. Iltapaska jauhaa koripallosta lähes väsymykseen asti ja Timo Haapaniemi ei kuulostaa enää niin persereiältä, sillä Turharuutu aloittaa uutisoinnin koripallolla. Työpaikalla saa peukkuhekotella tuulareille, jotka vaahtoavat kyllästymiseen asti koripallosta, vaikka eivät tajua lajista eskimon kyrvän vertaa.
Toista se on Ruotsissa – perseilyn maailmanennätys 2003
Viimeisen 40 vuoden aikana EM-kilpailut on järjestetty ainoastaan kerran maassa, jota ei välttämättä tunneta kovasta koripallo-osaamisestaan ja -kulttuurista. Tämä tapahtui vuonna 2003 Globenilla, kun pahvikypärät oli vaihdettu koripalloon ja Liettua marssi Johtajan johdalla Euroopan mestaruuteen. Isäntämaa Ruotsille kisat olivat urheilullinen pettymys; taloudellisesta puolesta puhumattakaan. Maa ei onnistunut olemaan edes lähellä voittoa yhdessäkään ottelussa.
Huhujen mukaan kisat aiheuttivat Ruotsin koripalloliitolle miljoonien persnettoa ja kisoja on maksettu tähän päivään saakka. Katsojia Ruotsin peleissä kävi melkeimpä vaatimattomasti, 6000 ottelua kohden. Muissa kisojen otteluissa katsojia kävi ihan mukavasti, jos verrataan vaikka Suomi-Kroatia-otteluun.
Kisojen jälkeen on sitten pistetty peukaloa perseeseen oikein urakalla ja mietitty tulevaisuutta. Siinä on ollut Ruotsin Förbundetilla kiire etsiä syntipukkia koko projektin käynnistämiselle. Mihin vittuun kaikki kruunut valuivat? Käsi täristen on varmaan Iiro Viinasellekin soitettu.
Mikä estää Suomen kisaisännyyden?
1. Infastruktuuri?
Maajoukkue pelasi jo mm. karsintapelejä Helsingin kendohallissa. Torpan Pojat pelasi europelinsä Hjalliksen areenalla, joten eiköhän siellä edelleen pysty palloa pompottamaan. Kendohalleja riittää Suomessa ja onhan niitä ennenkin muunneltu kissanäyttelyihin sekä katrihelenoiden ja einögrönien pimppitapahtumiin.
Alkulohkot voitaisiin sitten vääntää läpi seuraavilla paikkakunnilla:
1) Tampereella Hakametsässä, sillä maan urheilun uskottavuuden onneksi Kummolan Musoleum ei tule nousemaan.
2) Espoossa. Maajoukkue on ennenkin pelannut pelejä kyseisessä kendopalatsissa, joten saa kelvata.
3) Lahdessa. Perusteluiksi Jari Litmanen, Nupe ja onhan siellä hallissa ennenkin koripalloa pelattu.
Omat hatusta heitetyt arviot kun vähennetään kaikki lehdistöt ja muut turhakkeet, jotka vievät pakostikin tilaa:
Tampere: 7000 katsojaa
Espoo: 7000 katsojaa
Lahti: 5000 katsojaa
Helsinki (Hjallis): 12000 katsojaa
Helsinki: 8000
Turku: 11000
Pudotuspelit pelataan Turun makkarahallissa vai mikä vittu sponsorihirvitys nykyään onkaan. Välierät ja loppuottelu pelataan Helsingin kendohalleissa. Varmaankin sen rahanahneen sian hallissa.
2. Osaaminen?
EM-kilpailut olisivat ihan aikuisten oikeasti ison luokan tapahtuma. Nyt ei siis puhuta mistään Karjala-turnauksesta, jossa pari pulskaa pusia skrindaa väsyneesti pahvikypärät päässä. EM-kisat ovat aivan eri volyymin runkkausrinki kuin Haukiputaan keihäskarnevaalit. Tämä on sellainen tapahtuma, joka kiinnostaa ihan globaalissa mielessä. Liettuan kisoja seurattiin suurennuslasilla maassa kuin maassa. Myös Suomen kaltaisessa alikehittyneessä urheilukulttuurissa, jonka tuulipukujen urheilukäyttäytyminen kiinnostaa antropologian asiantuntijoita vuosi toisensa jälkeen.
Euroviisuilut järjestettiin ilmeisesti ihan onnistuneesti ja Suomen poliisivoimat pystyvät tarpeen tullen hallitsemaan suurtakin väkijoukkoa - pykälien mukaan tai ei. Yleismurheilun, metsäjuoksun ja mäestäputoamisen mömmöm-kilpailut ovat jokavuotinen vitsaus, mutta ne on onnistuttu yleensä viemään ongelmitta läpi.
Kun Suomessa järjestettiin viimeksi koripallon EM-kilpailut, luonnehdittiin kisoja moderneiksi ja hyvin onnistuneiksi. Taitoa ja munaa siis löytyy, joten osaamisesta kisat eivät ole kiinni. Luulisi, että IT-runkkareiden kansoittamassa maassa myös kaikki tietotekninen osaaminen olisi huipussaan.
3. Ihmisperseet?
Näitä Suomi on täynnä. Liiton pitää aloittaa armoton mediaspämmi, jotta kisat saadaan jokaisen tuularin huulille. Wallden voi vaikka henkilökohtaisesti lähettää homopornoa Pekka Karhuvaaralle, jotta sana saadaan junteille. Tähdellistä on painottaa, että tämä olisi nyt oikeasti suuri ja globaali tapahtuma, joka on keppihipan keväthöntsät potenssiin kolme. Win-win-situation kaikille, sillä kendo kokee erektiohäiriön ja palloiluyhteiskunta ottaa vehkeen mittaisen askeleen eteenpäin.
Tämä edellyttää tietty vielä maajoukkueen kovaa kansainvälistä tasoa, sillä tuularit eivät löydä katsomoihin, jos peli ei ole heidän kriteeteillään tasokasta. Tähän ei vaikuta edes se, että kyseiset kokovartalokyrvät eivät tajua lajista paskaakaan. Riittää, kun luo illuusion maajoukkueen kovasta tasosta.
4. Talous?
Minun käsittääkseni liiton talous on ihan hyvässä kuosissa ja saunailloissa on varaa tarjoilla katkarapua ja sitä itseään. Liitto tuskin ottaa mitään riskejä, joten kisoja varten pitää järjestää joku oma säätiö. Tämä elin lähtisi viemään kisoja eteenpäin Valavuoren ja Jarmo Hakasen isällisessä ohjeistuksessa.
Ei näihin EM-kisoihin mitään mielettömiä budjetteja tarvita, koska areenatkin ovat jo valmiit, kiitos Kummolan kendomafian. EM-kisojen vaikutus Suomen talouteen olisi moninkertainen verrattuna näihin keppitappeluiden vääntöihin. Tämän takia valtionkin pitää olla kiinnostunut suojelemaan tällaisen megalomaanisen tapahtuman läpivientiä. En nyt löytänyt mitään tunnuslukuja Liettuan kisoista, mutta nyt ei puhuta mistään yhtä mahdottomista satsauksista kuin jalkapallon MM-kisojen yhteydessä.
_____________________________________________________________________________
Koko tämä tekstiulostus on siis omaa mietintää ja ejakulointia sellaiselle skenaariolle, jossa 1967 toteutuisi jälleen ja maamme ottaisi askeleen kohti koripalloyhteiskuntaa. Toivottavasti jatkokeskustelu ei ole pelkästään "ei se seiso kuitenkaan", "Liitto ei osaa", "Suomi on liian pieni maa", "Liiton pöllöillä on hiekkaa pimpissä" jne. argumentointia.