Tämän ei ole tarkoitus olla provosoiva kysymys. Tuli vaan mieleen, kun HBAn tavoitteista tässä ollut puhetta.
Eli onko HBA:lle ja sen tavoitteille parempi, että on ns. kollektiivinen JOUKKUE vai muutamalla yksittäisellä tähdellä varustettu ei niin joukkueorientoitunut sakki?
Esimerkkeinä JOUKKUEESTA tämä kausi, ja vastakohtana vaikka vuodet Markkasen kanssa.
Ja asioitahan ei kannata ajatella mustavalkoisesti. Ihan yhtä hyvin molemmat vaihtoehdot voisi toteutua samaan aikaan. Markkanen juuri siksi huono esimerkki, kun on profiloitunut nimenomaan joukkuepeliin vannovana tähtenä. Saitte kuitenkin oletettavasti kiinni, mitä tässä tarkoitan?
Tämä on todella mielenkiintoinen näkökulma!
Saman voi laajentaa myös muille elämän osa-alueille. Moni työ(paikka) perustuu myös sille, että yksi tai muutama tähtityöntekijä tuo firmalle suurimman tuoton. Muut työntekijät ovat lähinnä tukemassa ja mahdollistamassa näiden tähtien panosta. Tietenkään mikään ei pyöri pelkkien tähtien varassa, vaan roolipelaajat ovat lopulta myös avainasemassa lopullisessa tuloksessa. Toki roolipelaajia voi vaihtaa helpommin kuin tähtiä. Toisia on kaksikymmentä tusinassa ja toisia ei löydy kuin harvoin.
Urheilussa sama toistuu ehkä vielä selvemmin. Bulls on rakennettu Lavinen ympärille, jopa Markkanen on roolitettu tukemaan ja levittämään kenttää Lavinelle. Hieman alemmalla tasolla taas Markkanen olisi se tähti, jota roolipelaajat tukisivat parhaansa mukaan.
Tästä päästään alkuperäiseen kysymykseen. Pitäisikö junioreissa (nyt HBAsssa) kaikkia treenauttaa tasaisesti vai poimia parempia talentteja jo ajoissa suurempiin rooleihin? Treenatuttaa on ehkä väärä sana, mutta antaa enemmän esim. peliaikaa ja ratkaisumahdollisuuksia kentällä.
Ja samalla muistaen Palmin esimerkki, että myöhemminkin, ja kovalla työllä, voi nousta ikäluokkansa kärkeen.
