Koripallo.com

Intuitio koripallossa

Viestejä
955
#1
Pohdin voisiko koripallossa olla asioita, joita tehdään alitajuntaisesti (intuitiolla)? Onko "intuitio" lainkaan keskeinen asia koripallossa ja pitääkö se huomioida valmennuksessa? Miten intuitiota voisi hyödyntää koripallovalmennuksessa?

Koripallossa tapahtuu yllättäviä asioita, joita ei pystytä ennakoimaan. Oletan, että nopein tapa reagoida voisi olla alitajuntaisesti ilman analyyttista järjellistä ajattelua. Minun mielestä ajatus nopeammasta reagoimisesta on houkutteleva.

Viime vuonna Aalto Yliopiston tohtori Asta Raami julkaisi väitöskirjansa, jossa hän tutki intuitiota ja sen kehittämistä. Termi "intuitio" on kiisteltyä huuhaata ja sen määritelmä on laaja, mutta se liittyy mm. vaistonvaraiseen toimintaan ja luovuuteen. Kimmo Oikarisen mukaan "Ihminen liikkuu yleensä vaistonvaraisesti, liikkeet ovat automaattisia, ilman tietoista käskytystä". [Oikarinen, Kimmo (2009) "Harrastejääkiekkoilijan terveysprofiili", tutkimus 3.2.1. Liikkeen vaistonvaraisuus]
 
Viestejä
1 855
#2
Vs: Intuitio koripallossa

Intuition hyödyntäminen suoraan googlesta. Tässä puhutaan/sivutaan mmärtääkseni sitä tilanteiden lukemisprosessia, joihin sitten äkillisesti törmätään ja tehdään oikea tai väärä alitajunteinen regointi.


Englantilais-ranskalainen tutkijaryhmä julkaisi 2008 Neuron-lehdessä tuloksia, joiden mukaan aivomme lukevat alitajuisia signaaleja. Esimerkiksi pokerinpelaaja voi oppia tulkitsemaan vastapelurinsa alitajuisia vihjeitä.
Tyyppillinen menetelmä on palata säännöllisesti ongelman pariin ja tuottaa uusia tietoisuuden saavuttaneita havaintoja asiasta. Jatkuva tilanteen toisto johtaa siihen, että pienikin heräte (engl. input) voi nostaa ongelman ratkaisun esille alitajunnasta. Intuitio perustuu siis alitajuisen ajattelun hyödyntämiseen.
 
Viestejä
955
#3
Vs: Intuitio koripallossa

Alitajuntaiset ratkaisut tehdään ilman järjellistä pohdintaa. Milloin valmentaja haluaa pelaajiensa tekevän järjettömiä ratkaisuja kiireellä? Käsittääkseni osa suorituksista halutaan automatisoida eli ne pitäisi tehdä liikaa ajattelematta kuten esimerkiksi vapaaheitto. Yllättäviin ja äkillisiin tilanteisiin joudutaan reagoimaan hätäratkaisuilla, koska ollaan jo myöhässä eikä aikaa ole tilanteen analysointiin. Oletan, että on paljon muitakin asioita joita valmentaja ei haluaisi pelaajan lainkaan pohtivan.

Selailin Raamin väitöskirjaa ja siitä jäi seuraava lause mieleen (vapaasti käännettynä): "Pitäisi olla rohkea ja viihtyä myös epäselvissä ja oudoissa tilanteissa". Minkälaisia intuitio-harjoitteita olette käyttäneet? Teetin itse mm. pelin yhteen päähän kuudella koripallolla. Yhdellä pelaajalla sai olla hallussaan useampi kuin yksi koripallo. Korin mentyä sukasta sisään siitä kamppailtiin kuin levypallosta jne.
 
Viestejä
212
#4
Vs: Intuitio koripallossa

Intuitio vaatii paljon tylsää harjoittelua. Kahnemanin nopeassa ja hitaassa ajattelussa todettiin, että shakkimestarit näkevät tuhansien harjoittelutuntien jälkeen laudalla olevat pelinappulat eri tavalla kuin me muut. Siksi joitakin pelaajia kutsutaan taikureiksi, vaikka tosiasiassa he ovat vain tehneet enemmän työtä ja harjoitelleet enemmän kuin me muut.
 
Viestejä
1 335
#5
Vs: Intuitio koripallossa

KeegoMesh sanoi:
Minkälaisia intuitio-harjoitteita olette käyttäneet? Teetin itse mm. pelin yhteen päähän kuudella koripallolla. Yhdellä pelaajalla sai olla hallussaan useampi kuin yksi koripallo. Korin mentyä sukasta sisään siitä kamppailtiin kuin levypallosta jne.
Normaalista poikkeavat ja helposti muunneltavat peliharjoitteet ovat nuorille pelaajille varsin hyviä, esim. 2vs2(vs2) kolmeen koriin (päätykori ja sivukorit). Toisessa versiossa yksi suunnanmjutos (korin vaihto) sallittu.

Vanhemmille pelaajille peliharjoitteita joissa eri tavoilla annetaan hyökkääjälle hetkellinen etu, esim. ekasta syötöstä puolustajan laitettava kädet maahan jos hänen pelaajansa saa pallon. Tai 4vs4 shell, kierrätetään palloa ja valmentajan merkistä hyökkäys ja puolustus vaihtavat rooleja (tai rooleja + pelipaikan). Johtaa yleensä siihen että puolustus joka ei ole valmis joutuu rotaatioon, hyökkäyksessä tilanteiden lukeminen ja valintojen tekeminen korostuu.
 
Viestejä
955
#6
Vs: Intuitio koripallossa

Älypeli sanoi:
Intuitio vaatii paljon tylsää harjoittelua. Kahnemanin nopeassa ja hitaassa ajattelussa todettiin, että shakkimestarit näkevät tuhansien harjoittelutuntien jälkeen laudalla olevat pelinappulat eri tavalla kuin me muut. Siksi joitakin pelaajia kutsutaan taikureiksi, vaikka tosiasiassa he ovat vain tehneet enemmän työtä ja harjoitelleet enemmän kuin me muut.
Mielenkiintoinen näkökulma eli kokemus olisi siis tärkeä osa intuitiota. Raamin väitöskirjasta löytyi eräs vakiintunut suomalainen termi "perstuntuma", joka osaltaan kuvaa intuitiota (esimerkiksi käytetään lajissa ralli). Minulle sanat aavistus, tuntuma ja vainu kuvaavat myös intuitiota. Pohdin voisiko pelaajille opettaa milloin ja mitkä ratkaisut kannattaa tehdä tarkoin harkiten sekä päinvastoin mihin tilanteisiin sopii paremmin pelkän "tuntuman" hyödyntäminen? Miten rallikuljettajat opettelevat nämä asiat (esimerkiksi nuori Kalle Rovanperä)? Oma arvaukseni on, että kartturi on rallikuljettajalle järjen ääni ja ilman nuotteja ajetaan pelkällä "tuntumalla"...
 
Viestejä
1 561
#8
Intuitio-keskusteluissa tunnutaan usein sotkevan kaksi ihan eri asiaa: kenentahansa fiilis / tunneperäinen höttö ja huippuammattilaisen kyky nähdä & toimia menestyksekkäästi ilman käsitteellistä prosessointia.

Ehkä se ero on siinä, että kun Teemu Rannikon pään läpi on prosessoitunut miljoonia hyökkäyksenrakenteluja, se näkee eri optiot ja niiden suhteellisen hyödyllisyyden samantien, ilman että sen tarvii pyörittää niitä hitaan tietoisen ajatteluprosessin läpi joka kerta. Sen sijaan aloittelija joutuu koko ajan miettimään ja vertailemaan vaihtoehtojaan eikä siksi osaa toimia salamannopeasti parhaalla mahdollisella tavalla. Kun aloittelija alkaa jakaa palloa perstuntumalla, niin se on aika lailla silkkaa sattumanvaraista roiskintaa, kun Rannikko laittaa perstuntumallla, se on syvää osaamista - johon ei lie oikotietä.
 
Viestejä
955
#9
Intuitio-keskusteluissa tunnutaan usein sotkevan kaksi ihan eri asiaa: kenentahansa fiilis / tunneperäinen höttö ja huippuammattilaisen kyky nähdä & toimia menestyksekkäästi ilman käsitteellistä prosessointia.

Ehkä se ero on siinä, että kun Teemu Rannikon pään läpi on prosessoitunut miljoonia hyökkäyksenrakenteluja, se näkee eri optiot ja niiden suhteellisen hyödyllisyyden samantien, ilman että sen tarvii pyörittää niitä hitaan tietoisen ajatteluprosessin läpi joka kerta. Sen sijaan aloittelija joutuu koko ajan miettimään ja vertailemaan vaihtoehtojaan eikä siksi osaa toimia salamannopeasti parhaalla mahdollisella tavalla. Kun aloittelija alkaa jakaa palloa perstuntumalla, niin se on aika lailla silkkaa sattumanvaraista roiskintaa, kun Rannikko laittaa perstuntumallla, se on syvää osaamista - johon ei lie oikotietä.
Totta! Pääsääntöisesti tuo menee juuri tuolla tavalla. Toisaalta on olemassa myös poikkeustilanteita, joissa aloittelijankin on parempi tehdä nopeita päätöksiä.

Valmennan aloittelijoita ja vaadin heiltä myös noita "tuntumalla" tehtyjä päätöksiä. Ongelmana on tunnistaa ne tilanteet, joissa nopeita ratkaisuja tarvitaan.

Valintatilanteita:
1) hyökkäys olisi parempi päättää heittoon kohti koria kuin pallonmenetykseen.
2) mikäli pallonmenetys on väistämätön niin se on parempi tehdä hyökkäyksen päätyrajalla kuin keskiviivalla.

Pelaajillani on ollut vaikeuksia hahmottaa tilannetta, jossa ollaan yksin hyökkäyksen kärkenä ja vastassa on muutama puolustaja. Olen ohjeistanut, että ei saa pysähtyä odottamaan muita vaan pitää pysyä liikkeessä.

Kyseessä on tavallaan "Benny Hill Chase" tyyppinen takaa-ajotilanne, jossa pitää päästä pallon kanssa karkuun (paeta kuin henkensä edestä). Ohjenuora: "pysähtyä ei tarvitse paitsi päätyseinään".

Pallollisen pääsääntöinen tehtävä on säilyttää pallonhallinta omalla joukkueella. Kaikki muu on plussaa...
 
Viestejä
1 561
#10
Esimerkkeinä antamiasi "nyrkkisääntöjä" voineekin pitää jonkinlaisina pelaajan kognitiivisen lastin keventäjinä. Ne helpottavat - ja ennen muuta nopeuttavat - päätöksentekoa vaikeissa / uusissa tilanteissa.
 
Viestejä
955
#11
Pohdin mikäli koripallopeliä pitää nopeuttaa pitää pyrkiä poistamaan viivetekijöitä. Osa pelisuorituksista voidaan tehdä ilman ajattelua, jolloin ne voidaan tehdä myös nopeammin "perstuntumalla". Pelin yllätyksellisyys kasvaa, jos ratkaisut ovat vähemmän kaavamaisia ja enemmän "fiilispohjaisia".

Esimerkiksi pelivälineen käsittelyn automatisointi vapauttaa aisteja muun informaation vastaanottamiseen. Mitä enemmän informaatiota on käytettävissä sitä nopeampia/parempia päätöksiä voi pelaaja tehdä.

YLEn ohjelman nähtyäni luin Raamin tuoreimman kirjan. Raami jaotteli kirjassaan intuition neljään osaan:
1) Arki-intuitio (tilanteiden tunnistaminen)
2) Asiantuntija-intuitio (tietopankki)
3) Keksijän-intuitio (futuristinen ajattelu)
4) Suora tietäminen (ennakointi)

Omia päätelmiä:
Koripallossa arki-intuitio voisi olla vaikka fiilis tilannearviosta. Onko pelaajalla tilanteessa erityisen kiire vai onko mahdollisuus rauhallisempaan ratkaisuun? Asiantuntija-intuitiota on esimerkiksi kokeneen pelaajan kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja yhdistää se jo aiemmin koettuun. Keksijän-intuitiota voisi verrata esimerkiksi Tony Parkerin "Teardrop-heittoon". Suora tietäminen on päähänpistoksia, jotka tekevät hyökkääjästä yllätyksellisen ja puolustajasta ennakoivan.

Oma esimerkki Arki-intuitiosta:
Olet pimeällä kujalla takaa-ajajan kanssa. Intuitio kehottaa sinua pakenemaan välittömästi, mutta järki kehottaa sinua keskustelemaan takaa-ajajan kanssa. Päätät toimia "järkevästi" ja tiedustella takaa-ajajalta hänen aikomuksiaan sekä vakuuttaa takaa-ajaja, että sinulle ei kannata tehdä mitään pahaa... Koripallovalmentaja haluaa pelaajansa toimivan tietyissä tilanteissa mahdollisimman nopeasti ilman suurempaa harkintaa.

Lainattu esimerkki Asiantuntija-intuitiosta:
Vitalstatistixin aiemmin käyttämä esimerkki Teemu Rannikon hyökkäyksenrakentelutaidoista.

Oma esimerkki Keksijän-intuitiosta:
Pokeri on prosenttipeli samalla tavalla kuin koripallo. Pokerinpelaajat ovat runsaasti yhdistelleet erilaisia ajattelutapoja ja tieteenaloja. Heidän tavoitteena on ollut kehittää omaa lajiaan eikä heille ole pelkästään riittänyt asioiden samalla tavalla toistaminen vuodesta toiseen.

Oma esimerkki Suorasta tietämisestä:
Koripallossa pelaajalla ei ole kaikkea tietoa käytettävissä. Esimerkiksi pelaaja ei (aina) tiedä mihin kaikki pelaajat ovat kullakin hetkellä sijoittuneet. Omat ratkaisut ovat lähes aina jonkinlaisia "arvauksia". (Erona "tieteelliseen arvaukseen" on ratkaisun nopeus, joka tehdään ilman analyysia tai pohdintaa).
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
955
#12
Mielikuvaharjoittelu voi myös olla ns. "totuudeksi sepittämistä. Aluksi saadaan intuitiolla joku hyvä idea jostain kikasta tai harhautuksesta ja sitten mennään kentälle ja todistetaan "uusi idea" käyttökelpoiseksi.

Keksijän-intuition ("totuudeksi sepitys")...
Yhdistelemällä jo olemassa olevaa tietoa saadaan aikaan kokonaan uutta tietoa. Perinteisempi keksiminen voi perustua johonkin "fiilikseen" eli intuitioon.

Raamin kirjassa mainitaan "sääntöjen rikkominen". Koripallossa sääntöjä pyritään rikkomaan jatkuvasti. Kolmen sekunnin sääntö ei enää tarkoita kirjaimellisesti kolmea sekunttia eikä lay-up askeleita ole enää tarkalleen se kaksi askelta.

Koripallossa pallon kanssa liikkuminen oli alunperin kielletty eikä kuljetussääntöä ollut olemassa. Joku pelaaja sai aikanaan päähänpiston pompauttaa pallon itselleen ja tuomari tuomitsi tilanteen rikkeeksi. Pelaaja valitti perinteisesti annetusta tuomiosta. Hän perusteli omaa näkemystään, että hän ainoastaan syötti pallon itselleen. Pelaaja ei voinut etukäteen tietää, että koripallon sääntöjä tultaisiin muuttamaan, mutta hänellä oli ilmeisesti tällainen "hyvä idea"....
 
Ylös