Koripallo.com

Kannattaako nuoren pelaajan lähteä NCAA:han?

Viestejä
2 333
Mua on jo pitkään mietityttänyt tää kysymys, kuinka fiksua nuoren lupaavan koripalloilijan on lähteä rapakon taa hakemaan oppia ja kenties uraakin. En oikein ollut varma, mihin ketjuun tän laittaa, mutta kun tässä nyt on puhuttu viime aikoina tosta HBA-polusta, niin ehkä tää osuu parhaiten.

Lienee ilmeistä, ettei paikkoja NBA:han ole tarjolla kuin harvalle ja valitulle – kukaan nykyisistä NCAA:ssa pelaavista suomalaisista voi tuskin realistisesti edes unelmoida NBA-urasta. Itse hiukan ehkä yltiöpositiivisesti herkuttelen ajatuksella, että ehkä Mikael Jantunen saattaisi omata mahdollisuudet breikata sinne, mutta tunnistan kevyen ”taivaanrannanmaalariuden” tässä kyllä. Ehkä sitten joskus tulee toinen Markkanen – tai joku sen verran hyvä, että saadaan NBA:han toinen suomalainen samaan aikaan.

Mutta kun NBA ei ole todellinen tavoite, niin miten vuodet NCAA:ssa kehittää pelaajaa suhteessa siihen, että pelaisi kotimaisessa Korisliigassa? Kasvattaako NCAA uusia Susijengiläisiä vaiko vain varamiehiä Korisliigajoukkueisiin?

Suomalaisia ei ole pelannut NCAA:ssa ennen tätä uuden Möttölä Airlinesin ilmasillan avautumista kuin muutama viime vuosina, joten vertailu on vaikeata. Ensi kaudella nähdään jo jotakin kun Michelsen, Rajala ja Nuolivirta mahdollisesti hakee pelipaikkaansa. Muutaman vuoden päästä nähdään enemmän.

Mutta yksi - ajatuksia herättävä - esimerkki viime vuosilta löytyy: nykyisin jo edesmenneen Unitedin (ex-Gulls) Lauri Toivonen. Toivonen pelasi Texas Rio Grande Valleyn joukkueessa kaksi kautta vuosina 2012-14. Texas RGV pelaa (ja pelasi) NCAA I:ssä, samassa keskitason tasaisessa WAC-konferenssissa jossa Fiifi Aidoo ja Joonas Tahvanainen pelaavat tätä nykyä, mutta Toivonen sai omana aikanaan selvästi enemmän peliaikaa kuin Aidoo ja Tahvanainen ovat saaneet. Silti Toivoselta on kestänyt paluunsa jälkeen neljä kautta kotimaassa nousta divaripelien kautta (heikohkon) Korisliigajoukkueen vakiorotaatiopelaajaksi (viides/kuudes mies).

Laitan tähän vielä Toivosen statsit vertailukohdaksi alla tulevalle.

F Lauri Toivonen 200cm. (-91)

@EU 2017-18 (40 peliä / 20:04 minuuttia)

@Texas Rio Grande Valley 2013-14 (32/18,3)

@Texas Rio Grande Valley 2012-13 (32/19,6)



Siispä päätin ottaa härkää sarvista ja verrata samoina vuosina syntyneitä suomalaisia pelaajia jotka ovat pelanneet tänä vuonna Korisliigaa niihin jotka ovat pelanneet NCAA:ssa. Koska erilaiset statsit on niin monitulkintaisia ja riippuvat ziljoonasta asiasta, päätin katsoa vain yhtä asiaa, eli sitä, kuinka paljon pelaaja pääsee pelaamaan.

Korisliigan ja NCAA:n vertailu on ylipäänsä tietenkin ihan hullun hommaa. Tavallaanhan edes Korisliigan sisällä on vaikea arvioida sitä, kumpi kehittää pelaaja enemmän: muutama peliminuutti ja osallistuminen Jyri Lehtosen koutsaukseen, vaiko hiukan useampi minuutti jonkun vähemmän pelaajakehitykseen suuntautuneen koutsin alaisuudessa.

Jokainen vetäköön siis itse johtopäätöksensä / aistikoon fiiliksensä siitä, miten suunnilleen samat pelimäärät ja minuutit NCAA:n keskitason joukkueessa vs. Korisliigassa kehittää pelaajaa. Eli tarjoan taas vain dataa – ja ehkä perään jossakin välissä jonkin oman kommentin siitä, millaisia ajatuksia tuo data herättää.

Pelaajat ovat listoilla kutakuinkin peliajan mukaisessa järjestyksessä syntymävuosittain.



Lukuohje vasemmalta oikealle: pelipaikka, nimi, pituus, seura + (suluissa pelatut ottelut kaudella 17-18 / keskimääräinen peliminuuttimäärä). NCAA-pelaajien nimen ja pituuden perässä on myös heidän juuri päättyneen kautensa ikäluokka-lyhenne (Sr. neljäs vuosi, Jr. kolmas vuosi, So. toinen vuosi ja Fr. eka vuosi).

NB.1: Huomaa peliajan merkitsemisen ero. Kotimaisissa statseissa keskiarvo ilmaistaan minuutin ohella sekunteina (à 60s.), amerikkalaisissa statseissa desimaaleina (à 1/10).

NB.2: Laitoin ihan huvin vuoksi jenkeissä pelaavilta pelaajilta myös aiempien NCAA-vuosien statsit uusimpien perään – pelaajan nimeä lähin / lihavoitu on juuri päättyneen kauden tilasto – etäisin on vanhin.

NB.3: Järjestys ei ole ihan yksi-yhteen peliajan mukainen, vaan olen ottanut huomioon myös isohkot erot pelatuissa pelissä. Järjestys voisi olla monessa kohtaa toinenkin, mutta en jaksanut alkaa hieroa sitä – pääasia on mielestäni yleinen jakauma, ei yksittäisen pelaajan eksakti ”sijoitus” listallla.

NB.4: Rajala, Nuolivirta ja Michelsen on alleviivattu, koska tulevat olemaan ensi kaudella mahdollisia Korisliiga-pelaajia.



Vuonna 1994 syntyneet:

G Marius van Andringa 189, Korihait (31/25:30)

F Topias Palmi 194, Pyrintö (38/23:17)

G Joonas Lehtoranta 194, Karhu (35/21:24)

F Julius Rajala, 205, Sr. Southern Indiana / NCAA II (28/20,4) (26/20,3) (30/10,0) (19/6,3)

C Mika Nuolivirta, 211, Sr. CSU-Pueblo / NCAA II (27/19,1) (3 x n/a)

G Teemu Sulonen 188, Korihait (39/18:31)

G Niko Mattila 192, BC Nokia (32/17:37)

G Joni Herrala 192, KTP (40/12:58)

C Mikael Aalto 204, KTP (33/12:35)

G Vesa-Pekka Laine 179, Korihait (39/12:00)

C Miikka Luosmaa 204, Vilpas (45/11:18)

G Emil Djeen 183, Kataja (16/9:49)

C Mikael Kauhanen 202, Kataja (28/5:08)



Vuonna 1995 syntyneet:

F Oskar Michelsen, 206, Sr. Davidson (33/16,6) (22/6,4) (32/17,8) (32/17,8)

F Henri Ventoniemi, 207, Jr. West Florida / NCAA II (32/16,8) (22/4,8) (n/a)

G/F Shawn Hopkins, 195, Jr. Troy (26/10,7) (19/5,9) (29/13,9)

G Johannes Lasaroff 178, Kataja (26/5:06)

G Ville Wuorenjuuri 188, EU (14/3:03)

G Valtteri Leino 181, Kouvot (4/5:16)



Vuonna 1996 syntyneet:

G Tuomas Hirvonen 181, Kouvot (39/35:13)

F Okko Järvi 193, EU (40/27:10)

F Aapeli Alanen 201, BC Nokia (46/23:03)

F Samuli Nieminen, 201, So. Stephhen F. Austin (35/12,8) (15/14,5)

G Fiifi Aidoo, 188, So. Grand Canyon (32/12,3) (28/16,0)

F Topi Halme 195, EU (33/11:26)

F Arttu Saarijärvi 200, Kouvot (15/13:31)

F Joonas Tahvanainen, 198, So Utah Valley (15/6,1) (25/7,1)

C Ilmari Toikkanen 207, Kouvot (11/4:37)

F Akseli Hartikainen 195, EU (13/3:04)



Vuonna 1997 syntyneet:

F Henri Kantonen 197, Kauhajoki (44/22:26)

G Aatu Kivimäki 186, Vilpas (46/16:42)

F Remu Raitanen, 206, So. San Francisco (33/14,5) (33/19,2)

PF Lasse Gummerus, 201, Fr. Marist (29/14,3)

F Riku Laine 197, Vilpas (26/8:58)

SG Matias Suvanto, 191, Fr. Augusta / NCAA II (22/9,8)

PG Lassi Nikkarinen, 187, Fr. Montana State (23/7,3)

C Mubashar Ahmed Ali, 214, Fr. Southern / NCAA II (15/7,9)

G Jaakko Lahti 185, Korihait (17/4:18)

F Sakari Laakso 194, Seagulls (14/3:47)

F Valtteri Pihlajamäki 185, Kauhajoki (20/1:49)



Vuonna 1998 syntyneet:

G Severi Kaukiainen 185, Kouvot (42/17:20)

PG Edon Maxhuni, 186, Fr. Long Beach State (33/17,3)

PF Tomas Murphy, 203, Fr. Northeastern (33/16,2)

G Teemu Knihtinen 194, Kouvot (32/14:34)

F Eero Lehtonen 195, Korihait (35/11:52)

F Vili Nyman 198, Kouvot (15/10:12)

C Akseli Mäkelä 205, Korihait (30/6:32)

G Jyri Eboreime 185, Seagulls (7/5:23)

G Eerik Harju 185, Pyrintö (6/5:22)

C Hannes Pöllä, 210, Fr. Oklahoma (15/3,3)

G Waltteri Mäkelä 185, BC Nokia (10/2:53)

C Mikko Nurmi 202, Pyrintö (3/2:39)

F Perttu Salmi 191, Kauhajoki (14/1:44)

F Ville Haapoja 200, BC Nokia (7/1:52)

C Anton Vialen, 213, Weber State (ei pelannut)
 
Viestejä
2 333
Ehdin heittää ekan kommentin vielä ennenkuin muut asiat kutsuu...

Itseäni yllätti NCAA:ssa pelaavien pelaajien suht kilpailukykyisiet peliminuutit suhteessa kotimaahan jääneisiin pelaajiin.

Kun kauden aikana seuraa puolella silmällä suomalaisten NCAA-pelaajien suorituksia, heidän peliaikansa tuottavat useimmiten pettymyksiä - mutta eivätpä kotimaassa pelaavat samanikäiset pelaa lainkaan sen suurempia minuutteja (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta). Ennemminkin NCAA-pelaajat miehittävät listojen yläosaa ennemmin kuin alaosaa.

Tässä on varmaan myös kyseessä jonkinlainen havainto-vääristymä: kun kiinnittää huomiota vaikkapa Hirvosen, Palmin ja Järven minuutteihin (kylläpä pelaa nuoret pojat isoja minuutteja), ei tule huomioineeksi, miten vähälle niin monet muut nuoret jää Korisliigassa.

Toki voi ajatella - ja pitääkin ajatella - että jenkkeihin virtaa ensisijaisesti niitä kaikkein lahjakkaimpia nuoria lupauksia, mutta silti olin positiivisesti yllättynyt tuosta peliaika-vertailusta.
 
Viestejä
916
Vaikka usein muistetaan sanoa, että tämä on uusi ilmiö ja Möttölän ansiota/syytä, niin kyllä nykyisestä miesten maajoukkueen pelaajista aika moni on käynyt NCAA:n läpi (Huff, Koivisto, Kotti, Murphy(t) ja tietenkin Wilson). Ja moni sellainenkin on yliopistokorista käynyt pelaamassa, joka ei Susijengiin asti ole yltänyt. Aika monelle ihan korkeimman huipun alapuolelle jäävälle iso kannustin on varmasti mahdollisuus tehdä sitä, mitä tykkää, eli pelata korista, ja saada samalla koulutus. Niin kuin tänään basket.fi:n uutisessa Cal Polyssa syksyllä aloittava Tuukka Jaakkola sanoo: "on myös tärkeää saada hyvä koulutus pahan päivän varalle, joten en voisi kuvitella parempaa mahdollisuutta kuin NCAA."

Kovin harva 18-vuotiaana vielä lupaavaksi laskettava pelaaja pystyy elättämään itseään koripalloilijana. Saati sitten vähän vanhempana perhettään. Siksi on ymmärrettävää, että NCAA houkuttaa. Eikä minusta ole mitenkään selvää näyttöä, että se olisi huonompi reitti ammattilaisuuteen, kuin Korisliiga. Tosin selvää näyttöä ei ole päinvastaisestakaan. Pojat tekevät omat ratkaisunsa. Joku tekee aina myös väärän ratkaisun, mikä on tietenkin perin ikävää. Mutta kyllä noista jenkkeihin yliopistourheilijoiksi lähteneistä leijonan osa on kautta aikojen ollut tyytyväisiä ratkaisuunsa.
 
Viestejä
3 498
Vaikka usein muistetaan sanoa, että tämä on uusi ilmiö ja Möttölän ansiota/syytä, niin kyllä nykyisestä miesten maajoukkueen pelaajista aika moni on käynyt NCAA:n läpi (Huff, Koivisto, Kotti, Murphy(t) ja tietenkin Wilson). Ja moni sellainenkin on yliopistokorista käynyt pelaamassa, joka ei Susijengiin asti ole yltänyt. Aika monelle ihan korkeimman huipun alapuolelle jäävälle iso kannustin on varmasti mahdollisuus tehdä sitä, mitä tykkää, eli pelata korista, ja saada samalla koulutus. Niin kuin tänään basket.fi:n uutisessa Cal Polyssa syksyllä aloittava Tuukka Jaakkola sanoo: "on myös tärkeää saada hyvä koulutus pahan päivän varalle, joten en voisi kuvitella parempaa mahdollisuutta kuin NCAA."

Kovin harva 18-vuotiaana vielä lupaavaksi laskettava pelaaja pystyy elättämään itseään koripalloilijana. Saati sitten vähän vanhempana perhettään. Siksi on ymmärrettävää, että NCAA houkuttaa. Eikä minusta ole mitenkään selvää näyttöä, että se olisi huonompi reitti ammattilaisuuteen, kuin Korisliiga. Tosin selvää näyttöä ei ole päinvastaisestakaan. Pojat tekevät omat ratkaisunsa. Joku tekee aina myös väärän ratkaisun, mikä on tietenkin perin ikävää. Mutta kyllä noista jenkkeihin yliopistourheilijoiksi lähteneistä leijonan osa on kautta aikojen ollut tyytyväisiä ratkaisuunsa.


Tuossa NCAA-valinnassa on se hyvä puoli, että jos huomaa vaikka vuoden jälkeen että on tullut tehdyksi huono valinta, voi vielä vaihtaa koulua, mennä Eurooppaan tai palata Suomeen. Jos kuitenkin valitset heti Euroopan tai Korisliigan, voi olla ettei tuota NCAA-vaihtoehtoa enää tule.
Luulenpa, että jokainen joka on Ameriikkaan lähtenyt , on loppujen lopuksi ollut tyytyväinen valintaansa. Kaikista ei tule NBA-pelaajia, mutta ainakin hyvä kielitaito ja maailman oppiminen on takataskussa. ne on monesti suurempia asioita kuin muutama vuosi Korisliigaa.
 
Viestejä
726
Tuossa tilastossa erottuu onneksi edukseen 98 syntyneet Maxhuni ja Murphy. Nämä 2 oli ne oikeastikin kovimmat nimet joilta pitää odottaa ainakin miesten maajoukkueen vahvistamista ja uraa jossain eurooppalaisessa korissarjassa jotka tunnustetaan lajin johtaviin sarjoihin. Maxhunin pitää minusta selvitä tasolle Koponen, Salin, Wilson. Kyseessä on nuorten kisoissa dominoinut pelaaja ja sellaisilta kuuluu odottaa tälläisiä tai jotain meni jossain kohtaa pieleen. Tälläisiä talentteja ei todellakaan ole joka vuosiluokassa. Tomas Murphystä odotetaan veljiään parempi ja jos hän sitä myöhemmin on niin alun kriteeri täyttyy. Pitää muistaa että Erik Murphykin sai mahdollisuuden NBA:ssa, ei se nyt ihan mahdotonta siis ole että voivat jopa saada saman mahdollisuuden.

Yleisesti ottaen on aina paras mennä sinne mikä on lajin kovin maa. Täällä vaihtoehtona tarjottu korisliiga on sellainen sarja jota dominoi käytännössä 100% amerikkalaiset aikuispelaajat. Kun kaikki pelaajat on nuoria tapahtuu vastuun jako vain nuorten kesken, valmentajan mentaliteetissa on tärkeimpänä pelaajien kehittäminen. Ylempänä mainittiin Usaan menneiden pelaajien yleinen kehittyminen elämässä, tappiolle ei mennä vaikka joku palaisi sieltä viihtymättömänä. Koriksessa tie vie Usaan nuorilla jotka haluavat kehittyä, jokaisessa laajemman kansainvälisen kilpailun lajissa tie vie suomesta pois. Koriksessa ei vaikuta olevan vastaavanlaista juniorisysteemiä seuroilla euroopassa mitä esim futiksessa on. Futiksessa matka vie toiseen euroopan maahan.
 
Viestejä
2 290
Itseäni ei saisi kirveelläkään sellaiseen maahan asumaan, jossa valitsevat Trumpin tapaisen henkilön presidentiksi. Kertoo maasta aika paljon. Paljon väkeä, joille tyyliin pitää olla tarralenkkarit kun kuitenkaan ei osaisi solmita perinteisiä nauhoja. ;) Ehkä tuo joskus vuosikymmeniä sitten oli joku onnen luvattu maa, mutta nykyään...
 
Viestejä
614
kuinka fiksua nuoren lupaavan koripalloilijan on lähteä rapakon taa hakemaan oppia ja kenties uraakin.
Kuinka fiksua on nuoren, lupaavan koripalloilijan keskittyä pelaamaan koripalloa? Eikä siis pitää sitä harrastuksen asemassa ja koulutusta aidosti etusijalla? Lauri Markkasen tapauksessa voinemme jo sanoa valinnan olleen onnistunut, vaikka kyseessä onkin ollut enemmän intohimo, kuin järkivalinta.

Provosoivasta alusta huolimatta tarkoitukseni ei ole dissata korikseen panostavia pelaajia. Haluan vain korostaa sitä, ettei elämää ja uraa voi päättää etukäteen vaan sattumalla on suuri rooli kaikissa vaihtoehdoissa. Paras on seurata intohimoaan mahdollisimman huolellisesti puitteet varmistaen.

Hanno (Basketball Artist) Möttölän HBA-putken suurin anti ja tarkoitus on ymmärtääkseni ensiksi luoda riittävän tasokas vertaisryhmä ja harjoitteluympäristö, että urheilijan potentiaalin saavuttaminen mahdollistuu.
Sitten vertailukelposisia ja virallisisa statseja käyttäen ammattimaisesti ja pelaajien kokonaisvaltainen etu mielessä objektiivisesti muiden pelaajien tasoon verraten osallistua sijoittumise neuvotteluihin luotettavana ominaisuus vakuutuksena USAn yliopistojen ja suomalaisten pelaajien välillä, kumpaankin suuntaan.
Toistuessaan HBA staffin kuvausten paikkansa pitävyys lisää HBAn uskottavuutta pelaajatehtaana ja yliopiston korisvalmentajan ykkösavu on rekrytointi. Jos pystyt sitä helpottamaan olet markkinoilla vahvoilla.
Vaihto-oppilas tai -opiskelijavuosi/aika on kasvattava kokemus joka tapauksessa mutta helppo tai riskitön ei missään tapauksessa.

kumpi kehittää pelaaja enemmän: muutama peliminuutti ja osallistuminen Jyri Lehtosen koutsaukseen, vaiko hiukan useampi minuutti jonkun vähemmän pelaajakehitykseen suuntautuneen koutsin alaisuudessa.
Voisi myös heittää väitteen, että olennaista on päästä sellaiseen valmennukseen, jonka käsitys pelaajan potentiaalista on sekä oikea, että pelaajan odotuksiin ja motivaatioon sopiva. Korisliigassa moni valmentaja keskittyy maksimoimaan hankittujen pelaajien jo oppimien asioiden hyödyntämisen yhden kauden mittaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelaajan kehittyminen jää pelaajan oman lisätyön varaan. Pelikuvioissa ja joukkuepelissä kehittyminen on vaikeampaa yksinään. Ainahan voi käydä munkki ja joku "Portis - Mirotic" -skisma tai jenkkivahvistuksen loukkaantuminen voi avata tilaisuuden nuorelle pelaajalle kantaa vastuuta ja olla valmentajan kehitysponnistusten kohteena. Kalenteriaika on rajallinen eikä koko aikaa voi treenata laumasta joukkuetta. Valmentaja keskittyy nihin asioihin ja harjoitteisiin, joista uskoo olevan eniten hyötyä seuraavalla kaudella. Yliopistovalmentajalla on ehkä hiukan enemmän pitkäjänteisyyttä ekan vuoden pelaajan koulimiseen, koska odotettavissa on vielä kolme pelivuotta, kunhan kaveri ei ole liian hyvä. Rajoitettiinko Markkasen peliä kenties sillä ajatuksella, ettei ihan vielä lähtisikään draftiin, kun ei vaikuta ihan valmiilta? Ei ainakaan onnistunut, jos edes yritettiin.

Kun kaikki pelaajat on nuoria tapahtuu vastuun jako vain nuorten kesken, valmentajan mentaliteetissa on tärkeimpänä pelaajien kehittäminen
Tuosta kommentista ei ihan saa selville onko tarkoitus luvata nuorten valmentajien olevan enemmän pelaajien kehittäjiä kuin kyseisellä kaudella menestyjiä? Siis siksi, että kaikki pelaajat ovat nuoria. Sitten luulisi samaa ilmiötä olevan A- ja B-nuorissa kotimaassa. Useat jenkkiyliopistojen valmentajat ovat miljonäärejä, jotka ovat saavuttaneet asemansa menestymällä. Varmastikaan kaikki tätä menestystä tuomassa olleet pelaajat eivät ole olleet tyytyväisiä heille tarjottuun rooliin tai kehittymiselleen menestymisen takia asetettuihin rajoituksiin.

Olennaista on löytää valmentaja ja joukkue, joka mahdollistaa lupaavalle pelaajalle optimaalisen kehittymisympäristön. Ympäristön, joka lunastaa lupauksensa joka pelivuosi uudelleen ja antaa pelaajan kasvaa ulos roolistaan, kun kehittyminen etenee seuraavalle tasolle. Juhlapuheiden taakse katsomisessa on HBA-staffin suuri etu aikaisempaan verrattuna. Ennen piti valmentajavalinta jenkkeihin lähdettäessä tehdä henkilökohtaisten kontaktien varassa. Aika moni hyväkin valinta on vuosien varrella murentunut luottovalmentajan saatua kenkää kesken kauden. Voisi vaikka verrata Koposen kohtaloon tänä vuonna, vaikka se onkin parannus valmentajan vaihduttua.
Koriksessa ei vaikuta olevan vastaavanlaista juniorisysteemiä seuroilla euroopassa mitä esim futiksessa on. Futiksessa matka vie toiseen euroopan maahan
Eikös Iikka Mäki ja Joonas Caven menneet Espanjaan jotenkin juniorisysteemin kaltaisesti? Ei ole samanlaista, lieneekö siirtokorvauskäytännöillä jonkinlainen yhteys asiantilaan?

Koripallon ja koulutuksen yhdistäminen ei ole mikään yksioikoinen asia. Aikaa on lopulta rajallisesti ja nykyaikana harjoittelu on jo niin aikaa viepää ja parhaissa joukkueissa muitakin kuin peli- tai harjoitteluaktiviteetteja kuten matkustusta ja PR-tilaisuuksia, ettei ajan riittäminen täysipainoiseen opiskeluun ja läsnäoloon ole mitenkään itsestään selvää. Tietysti, jos voi Nenosmaisesti yhdistää urheilun ja opinnot, sekä niiden ammatillisen hyödyntämisen on vahvoilla.

Voisi tietysti myös ihmetellä kannattaako asiasta laatia ylipitkiä ja sekavia pohdintoja keskustelupalstan offtopic-uhkan alle. :p
 

Ylläpito

Ylläpidon jäsen
Viestejä
4 452
Siirsin tämän keskustelun ihan omaksi ketjukseen. Jos haluat @Vitalstatistix otsikkoa vaihdettavan, ilmoita, niin tehdään näin.
 
Viestejä
2 333
Eiköhän tuo ole ihan hyvä - eritoten kun se tässä näyttää keskustelua herättävän. Itse mietin asiaa ehkä myös ihan kotimaisen koripallon ja siis loppukädessä mm. Susijengin näkökulmasta, mutta tuo otsikkohan ei estä keskustelemasta molemmista asioista eikä ole hyvä idea vaihtaa toiseenkaan suuntaan, varsinkin kun tästä asiasta nyt puhutaan.

Siihen liittyen.

Itsehän olen aina sanonut, että nuoren näkökulmasta pari jenkkivuotta on varmaankin hieno kokemus, enkä missään nimessä ole sitä mieltä, että setien pitäisi yrittää estää nuoria miehiä lähtemästä katsastamaan maailmaa vain siksi, että haluaisivat nähdä heidän pelaavan kotimaan sarjoissa. Päinvastoin. Go west, young man!

Mutta se mitä olen aprikoinut on liittynyt nuoren kehitykseen koripallloilijana. Eritoten rapakon takaa kantautuneet pienehköt peliminuutit on saaneet pohtimaan valinnan mielekkyyttä koripalloilijana kehittymisen näkökulmasta.

Mutta kuten jo totesin pikakommentissani, statseja oikeasti katsottaessa ja kotimaahan jääneisiin ikätovereihin verrattuna, suomalaisen yliopistopelaajan minuutit on ihan hyviä - eli tuo huolenaihe ainakin on ollut osin virheellinen. Kotimaahan (Korisliigaan) jäänyt teini ei siis pääse pelaamaan mitenkään selkeästi isompia minuutteja.

Noi peliminuutit ei tietenkään ole kuin yksi puoli asiasta - ja hyvää valmennusta / harjoitusta voinee saada niin täällä kuin Ameriikoissakin. Huippuvalmennusta tai ainakin jonkin sortin systemaattista pelaajakehittämistä saanee todennäköisemmin jenkeissä.
 
Viestejä
1 547
Itseäni ei saisi kirveelläkään sellaiseen maahan asumaan, jossa valitsevat Trumpin tapaisen henkilön presidentiksi. Kertoo maasta aika paljon. Paljon väkeä, joille tyyliin pitää olla tarralenkkarit kun kuitenkaan ei osaisi solmita perinteisiä nauhoja. ;) Ehkä tuo joskus vuosikymmeniä sitten oli joku onnen luvattu maa, mutta nykyään...
No, ne vuodet ovat stipendiaatin oppivuodet, jos on henkisesti hereillä. Yhtä hyvin voi "tulla uskoon". Vanhempien kasvatuksella varmasti on osuutensa.
 
Viestejä
214
Hyvä ja ajankohtainen keskustelunaloitus.

Kuten ketjussa jo todettu, moni nykyisen Susijengi-boomin avainpelaaja kävi NCAA-reitin: Möttölä, Nikkilä, Muurinen, Kotti, Huff, Koivisto, Haanpää, ja tietysti Murphy ja Wilson. Avainpelaajista vain Rannikko, Koponen ja Salin valitsivat Eurooppa-reitin. Kärjistäen, nuoresta taitavilla takamiehillä ainakin takavuosina Eurooppa-reitti on toiminut. Muuten näyttäisi, että NCAA on taannut riittävän kovan koulun intensiiviseen huippukorikseen. Aikoinaan, kun Suomi-koris oli laaksonpohjassa, NCAA-näytöt CV:ssä auttoivat myös ammattilaiskentille.

Markkanen on tietysti oma tapauksensa. Ns. generational-player, eli hänen mukaansa ei kannata tehdä mallia suurelle joukolle hieman ihan hyville, mutta ei yhtä kovin lahjoin lähtenyttä pelaaaa.

Se mikä minua hieman ihmetyttää ja huolestuttaa, on se, että nyt ihan hyvätkin rapakon taakse lähtevät pelurit, jotka ovat saaneet hyvät valmiudet HBA:n kautta, ovat joutuneet istumaan penkillä. Penkillä istuminen, on kyse sitten NCAA:sta tai Korisliigasta, ei kehitä kovin paljon. Kaikki yllä mainitut Susijengi-pelaajat olivat NCAA-joukkueensa avainpelaajia: joko viisikossa tai vähintään merkittäviä rotaatiopelaajia, joiden pistekeskiarvot olivat useimmalla 10+, ainakin freshman-kauden jälkeen. Onko kilpailu koventunut 15 vuodessa niin paljon, vai pitääkö nostaa hattua vieläkin korkeammalle em. Susijengi-pelaajien osalta?

Toisaalta, jos vaihtoehto olisi Korisliiga, niin en pidä sitä parempana vaihtoehtona, jos tähtäin on oikeasti Susijengissä ja ammattilaisurassa. Aika harva pelaaja on edennyt Korisliigasta ammattilaiskentille ja/tai Susijengiin. Madsen on päässyt tsekkiliigaan, mutta onko se kovempi kuin Suomen sarja? Odabasi pelaa Turkissa, mutta hyvin pienessä roolissa. Korisliigan haaste nykypäivänä on myös se, että 4 ulkomaalaista vie merkittävät minuutit. Kehityspelaajille on harvassa jengissä tarjolla merkityksellistä peliaikaa. Koponen on Markkasen tavoin ns. generational-player, jonka nosti maailman tietoisuuteen NIke Summit-peli ja sitä seurannut NBA Draft, sekä arviot tulevasta potentiaalista, ei niinkään Korisliigan näytöt. Merkittävimmät Korisliigan näytöt tulivat vasta em. tapahtumien jälkeen. Sasu pääsi tekemään näytöt maajoukkueessa tosi nuorena, joka avasi ovet Sloveniaan ja Euroliigaan. Rannikon tarinaa en muista/tiedä tarkasti, mutta hänkin taisi käydä jossain kv. leireillä/peleissä hankkimassa mainetta, ennenkuin hänet palkattiin Italiaan hyvin nuorena heidän kakkosliigaansa kehittymään.

Kuten myös joku mainitsi, NCAA:sta pääsee takaisin Euroopan ammattilaiskentille. Toisinpäin ei onnistu. Jopa vuoden-kahden NCAA näyttö vaikuttaa positiivisesti koris CV:ssä koko ammattilaisuran.

Eli nyt NCAA:ssa pelaavien Suomen kärkilupausten vähäisistä minuuteista huolimatta näen tämän järkevimpänä kehitysreittinä Susijengistä ja ammattilaisurasta haaveilevalle nuorelle korislupaukselle. Yliopiston ja valmentajan valinta on toki avainasemassa. Pelaamaan olisi tärkeä päästä. Tätä on vain hyvin vaikea varmistaa etukäteen. Rekryvaiheessa valmentajat maalailevat kauniita kuvia, mutta todellisuus voi olla toinen, tai joukkueen pelaajatilanne muuttua vuosittain. NCAA-valmentajilla, varsinkin isoissa yliopistoissa, on oma iso palkkansa pelissä. Ei heidän ykkösprioriteetti ole suomalaisen koriksen auttaminen ja suomalaisen korislupauksen kehittäminen.

Lähtijöiltä vaaditaan siis kovaa asennetta ja paljon työtä, jotta saadaan edes mahdollisuus onnistua. Onnistuneille on tiedossa todennäköisesti vähintään ammatti koriksen parista ja toivottavasti myös tutkinto yliopistosta uran jälkeisten vuosien turvaksi.

Ja myös Korisliiga-uran voi tehdä sitten NCAA-visiitin jälkeen, jos paikka kovemmilla kentillä ei aukene tai muista syistä haluaa muuttaa takaisin Suomeen. Tämä on Korisliigankin etu, jos saadaan jo kansainvälistä kokemusta omaavia suhteellisen valmiita kotimaisia pelaajia rosteriin.

ps. Unhdin Nuutisen. Hän on pitkistä pelaajista päässyt ammattikentille Korisliigan kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
214
Itseäni ei saisi kirveelläkään sellaiseen maahan asumaan, jossa valitsevat Trumpin tapaisen henkilön presidentiksi. Kertoo maasta aika paljon. Paljon väkeä, joille tyyliin pitää olla tarralenkkarit kun kuitenkaan ei osaisi solmita perinteisiä nauhoja. ;) Ehkä tuo joskus vuosikymmeniä sitten oli joku onnen luvattu maa, mutta nykyään...

USA on iso maa, jonne mahtuu kaikenlaista. Kalifornia on monella mittarilla yksi maailman edistyksellisimmistä alueista. Jos se olisi oma valtionsa, olisi se taloudeltaan yksi maailman suurimmista maista. Myös itärannikon osavaltiot, Portland, Seattle, jne. ovat hyvin erilaisia paikkoja ja ihmisillä hyvin erilaisia arvoja mainitsemiisi USA-stereotypioihin.

Trump on kävelevä katastrofi, mutta ei hänen takiansa kannata koko maata tuomita.

'Hieman' provosoiden, pitäisikö amerikkalaisen koripalloammattilaisen välttää tulemista pelaamaan Suomeen, koska:
* Erdgan on häikäilemätön diktaattori Euroopassa
* Ex-jugoslavian alueella oli raakoja sisällissotia
* Katalonian kaltoinkohtelu Espanjan taholta
* Väyrynen on ollut Suomen ulkoministeri ja nytkin mukana presidentinvaaleissa yhtenä merkittävimpänä haastajana
 
Viestejä
2 290
Trump on kävelevä katastrofi, mutta ei hänen takiansa kannata koko maata tuomita.

Trumpin valinta kuvastaa erittäin hyvin Amerikan tilaa, ihan vitusti porukkaa jolla on nykyään paha olla. Sen verran monta kertaa olen tuolla työreissuissa käynyt, että en pidä maata kovin kummoisena paikkana oleskella. Olisi ihan mahdoton ajatus, että esim. KOKO Euroopan johtoon valittaisiin henkisesti sairas henkilö, jolle vielä lyödään kouraan ydinaseenlaukaisukoodit..
Aika paljon offtopicia jo menee, mutta ehkä tosiaan HYVIN valittu yliopisto voi JOILLEKIN koripallon perään lähteville olla hyvä valinta. NCAA:n ainoana totuutena toitottamista ja joka kaverin sinne tunkemista nykytyyliin tosin en ymmärrä. Ei se elämä pysähdy ja elämänkokemus lakkaa kertymästä USA:n ulkopuolella ollessa. Englannin taito ei työnhaussa nykyään ole enää mikään etu, koska kaikki sitä jo osaa niin hyvin. Se on se nollataso, Saksa, Venäjä, Ranska, Ruotsi jne. on sitten se kielitaito, joilla sadaan se etu muihin nähden.
 
Viestejä
2 333
Viestejä
2 182
Kiva, että YLE ottaa asian esille ja saahan Jouko Jokinen perusasetelmat avattua satunnaiselle lukijalle.
Ei nyt välttämättä maatamullistavasti vaikuta mihinkään Ylen tekemisiin, mutta ei se ainakaan suomalaisen koripallon kannalta ole huono asia, että Ylen vastaava päätoimittaja on entinen koripalloilija ja on yhä tuolla tasolla kiinnostunut kotimaisesta koriksesta.
 
Viestejä
480
Paljon hyviä pointteja on tullut keskustelussa. Nostan esiin yhden, joka ei mielestäni ole Korisliigan kannalta vähäinen. Korisliigan talouden pyörittäjän arki on aika kovaa ja tekijöistä (rahan kerääjistä) yleensä on puutetta. 1-3 jos lopettaa, lähes seura kuin seura on jonkinmoisessa pulassa. Juuri juttelin keväällä kahdenkin seuran avainhenkilön kanssa ja nimiä mainitsematta voimakkaana asiana molempien motivaation takana oli nuorten pelaajien (omien kasvattien) auttaminen eteenpäin. "Se on ainoa asia, jonka takia tätä jaksaa.", toinen sanoi sanatarkasti. Sikäli ne kehityspelaajat ovat siis tietyllä tavalla joukkueessa hyvin tärkeitä pelaajia, vaikka pelillinen panos aluksi ei olisi niin merkittävä. Riittää paremmin raha niihin jenkkeihin kun on joku sitä rahaa keräämässä. Pelaajapolkuja on syytä olla monia, mutta kyllä myös korisliigassa pitäisi taata hyvä mahdollisuus nuorten kehittämiseen. Liitto ei valitettavasti tunnu Korisliigasta niin kiinnostuneelta.
 
Viestejä
1 327
Paljon hyviä pointteja on tullut keskustelussa. Nostan esiin yhden, joka ei mielestäni ole Korisliigan kannalta vähäinen. Korisliigan talouden pyörittäjän arki on aika kovaa ja tekijöistä (rahan kerääjistä) yleensä on puutetta. 1-3 jos lopettaa, lähes seura kuin seura on jonkinmoisessa pulassa. Juuri juttelin keväällä kahdenkin seuran avainhenkilön kanssa ja nimiä mainitsematta voimakkaana asiana molempien motivaation takana oli nuorten pelaajien (omien kasvattien) auttaminen eteenpäin. "Se on ainoa asia, jonka takia tätä jaksaa.", toinen sanoi sanatarkasti. Sikäli ne kehityspelaajat ovat siis tietyllä tavalla joukkueessa hyvin tärkeitä pelaajia, vaikka pelillinen panos aluksi ei olisi niin merkittävä. Riittää paremmin raha niihin jenkkeihin kun on joku sitä rahaa keräämässä. Pelaajapolkuja on syytä olla monia, mutta kyllä myös korisliigassa pitäisi taata hyvä mahdollisuus nuorten kehittämiseen. Liitto ei valitettavasti tunnu Korisliigasta niin kiinnostuneelta.

Tämä on tosi hyvä pointti. Millä keinoin voitaisiin parantaa Korisliigan houkuttelevuutta nuorten pelaajien silmissä, kun suuri osa riittävän lahjakkaista pelaajista haluaa jatkaa uraansa NCAA:ssa ja ulkomailla? Palkkaakaan ei kehityspelaajille voi ihan mielettömästi maksaa, eikä mielestäni ole oikea tapa antaa pelaajalle peliaikaa vain siksi että hän on nuori ja suomalainen. Onneksi tusinajenkeistä ollaan jo pikkuhiljaa pääsemässä eroon, jolloin ainakaan he eivät ole peliajan tiellä.

Otan taas esimerkiksi suomalaisen jalkapallon, vaikka heillä asiat ovat tietenkin hieman eri mittakaavassa. HJK:sta on lähtenyt viimeisten vuosien aikana paljon pelaajia Rovaniemelle pelaamaan, koska siellä nuori pelaaja on saanut ansaitsemaansa vastuuta ja päässyt urallaan eteenpäin. Suomessa ei (toistaiseksi) ole hyviä nuoria pelaajia ihan liikaa, mutta tulevaisuudessa toivon joidenkin seurojen näkevän tarpeeksi hyvien nuorten pelaajien peluuttamisen olevan heille voimavara. He tulevat halvemmalla peliajan perässä, jos he tietävät että seurasta on mahdollista päästä eteenpäin.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös