- Viestejä
- 4 452
Se on sitten kausi 09-10 Korihaiden osalta paketissa. Käteen jäi yksi pudotuspeliottelu täpötäydessä Pohitullissa korvia huumaavassa metelissä (itselläni muuten korvat aukesivat vasta lauantaina illalla). Pistetääs vähän muistellen kulunutta kautta ja pientä arvostelua pelaajista sekä hieman juttua jo ensi kaudesta.
Kausi 2009-2010.
Korihait aloitti kauden syksyllä todella vahvasti, suurimpana syynä tähän oli varmasti, että joukkue oli ollut yhdessä jo jonkin aikaa ja pidempään kuin moni muu Korisliiga joukkue. Alkukausi sujui yleisesti ottaen mallikkaasti. Lokakuussa kärsitty tappio Topolle heidän kovan nousunsa jälkeen jätti jälkensä joukkueeseen pitkäksi aikaa. Useissa syksy ja alkutalven peleissä joukkueessa näkyi selvää itseluottamuksen puutetta. Kun ottelua ratkaistiin joukkueesta ei löytynyt ketään vastuunkantajaa eikä kenelläkään heitto uponnut vähääkään alusta. Siitäkin huolimatta Korihait voitti ne ottelut, jotka pelattiin etukäteen heikompia joukkueita vastaan, juuri ne ottelut, jotka pitikin voittaa. Talven kuluessa ongelma saatiin korjattua ja loppukaudesta joukkueella tuntui olevan todella kova itseluottamus.
Parhaiten itseluottamuksen puute näkyi kolmosissa, aivan onnetonta oli heittopeli harvoja hyviä hetkiä lukuun ottamatta, jossain vaiheessa tämä tarttui myös muuhunkin, esim. täysin vapaat leijapit ja nostot korin alta pyörivät renkaasta ulos. Tiukkaa meinasi tehdä, että joukkue pääsi edes pleijareihin ollen kuitenkin lopulta kuudes runkosarjan keskivaiheen ollessa ennätystasainen!
Syyskauden Korihaissa pelasi kolmantena jenkkinä Ray Cunningham. Hän aloitti sarjan melko vahvasti, mutta pitkän matkan kakkosiin ja nopeiden päättämiseen perustuneen pelin mentyä sekaisin muun joukkueen heittopelin mukaisesti, miehestä ei oikein ollut joukkueessa enää hyötyä. Lisäksi kaveri yritti kovasti kantaa joukkuettaan ottamalla paljon heittoja suoraan ajosta. Ei siinä mitään jos nämä ratkaisut olisivat uponneet, mutta kun ei niin miehen ”leipäpelistä” tuli itsekästä eikä paljon syöttöjä nähty. Uudessakaupungissa vaadittiin suureen ääneen kaverin kotiin lähettämistä, mutta mitään ei tapahtunut, kunnes epäonnekseen hänellä murtui käsi ja vaihto oli vääjäämättä edessä. Ray oli kyllä mielestäni joukkueen paras puolustuslevypallopelaaja, en olisi millään uskonut McCarrollin olevan niin kädetön levyreissä!
Ray Cunninghamin käden murruttua Korihait palkkasi tilalle Darryll Hudsonin, joka oli pelannut yhden ottelun Kauhajoella, mutta ei siellä tapahtuneiden muutosten jälkeen joukkueessa jatkanut. Itse olin varovaisen optimistinen Hudsonin suhteen, vaikkakin olin vahvasti sitä mieltä, että Korihait olisi tarvinnut pelaajan korin alle eikä takakentälle. No, Hudson ei koskaan lunastanut häneen kohdistettuja odotuksia ja parin kuukauden joukkueessa olon, parin viimeisessä hyökkäyksessä tuhritun ottelun jälkeen mies saikin lähtöpassit. Korihait oli käsittääkseni päättänyt Hudsonin lähdöstä jo huomattavasti aiemmin, mutta sopivaa ehdokasta ei vain tullut vastaan.
Hudsonin lähdettyä tilalle saatiin vihdoin iso mies, Mark McCarroll. Mies pelasi erittäin vahvasti edellisellä liigavisiitillään ja ainakin allekirjoittanut oli erittäin positiivisella mielellä ja odotukset korkealla. No, muutos tapahtuikin, joukkue alkoi taas voittamaan, pelaamaan tasaisesti ja heitot upposivat. Tosin tämä ei varmaankaan johtunut Markista vaan siitä, että Hudson lähti joukkueesta. Se olisi ollut oikeastaan ihan sama kuka iso mies sinne korin alle olisi tullut, peli muuttui paljon kun takana ei enää ollut ruuhkaa ja osa pelaajista pääsi omimmille pelipaikoilleen. Mark kyllä rullasi korille hyvin ja otti Bojanin ja kumppaneiden syötöt kiinni, mutta siinä ne avut olikin. Liian usea andone meni hukkaan miehen voimanpuutteen vuoksi, vähänkin kovempaa kun rikkoi niin ei varmana mennyt koriin. Levypallopelaaminen oli aivan karmeaa tuon mittaiselle 4-5 paikan pelaajalle. Puolustuspäässä mies oli turhake, haki liian usein blokkia ja oli niissäkin aina auttamattomasti myöhässä tai meni heppoiseen harhautukseen käden viuhuessa puoli metriä pallosta ohi!
Kouluarvosanat
Josh Gonner
Josh veti vielä syyskaudella vanhaan malliin ja olin aika skeptinen jo kun kaveri toiselle kaudelle palkattiin. Mies kuitenkin paransi peliään kuin se sika sitä juoksuaan. Kauden kuluessa ailahtelevaisuus väheni ja loppuikin kokonaan joulun tietämillä. Mies olikin aivan huikeassa kevätvireessä ja vuodenvaihteen jälkeisillä otteilla ansaitseekin kokonaisarvosanaksi 9-
Bojan Sarcevic
Bojan ei vielä ottanut sitä odotettua askelta sinne sarjan ehdottomaan eliittiin. Sarcce tosin keskittyi kuluneen kauden aikana enemmän ja enemmän pelipyörittämiseen. Yleisöstä kuului soraääniä Bojanin ballhoggaamisesta, mutta aina kun pallo hyökkäyksessä Bojanin käsiin jäi, oli kyse Jyrin väkisin läpivedetyistä kuvioista. Tosin Bojan otti aina silloin tällöin melko typeriä heittoja vaikka hyökkäysaikaa olisi yli 10 sekuntia jäljellä, ne pois ensi kaudella. Arvosana 8
Jussi Kumpulainen
Jussin heittopeli oli jo ”rikki” ennen kuin se hajosi koko joukkueelta, eikä hän saanut sitä kuntoon kuin ajoittain. Aika on vääjäämättä ajanut Kumpulaisen ohi ja se näkyikin kentällä. Lehtosen uumoilema nuorennusleikkaus käytännössä varmistaa Kumpulaisen pääsarjauran päätöksen. Ensi kaudella 35-vuotiaiden sm:ää ja kakkosdivaria UU:n riveissä? Arvosana 6 1/2
Mikko Jalonen
Jalosella oli vaikeuksia sopeutumissa joukkueen pelityyliin. Liekö divarissa vietettyjen vuosien ja Forssan melko vapaan pelityylillä ollut vaikutusta sopeutumisessa kontrolloidumpaan koripalloon. Ajoittain pelasi erittäin hyvää koripalloa, ongelmaan sumppuun ajamiset, kun huomaa ettei pääse pidemmälle ottaa pallon käteen ja hyppää, katsoo vasta ilmassa syöttöä, joka usein siinä tilanteessa päätyy vääriin käsiin. Ensi kaudella odotettavissa parempaa. Jalosessa joukkueen paras +/- lukema, joten erittäin tärkeä pelaaja joukkueelleen. Arvosana 8-
Heikki Saaristo
Tämä toisen polven koripalloilijan kausi taisi myös olla viimeinen pääsarjassa. Ei mikään hyvä puolustaja, mutta omassa roolissaan, eli kolmostenviskelijänä ajoittain tappavan tarkka. Meni eteenpäin edelliskaudesta ja hyviä heittopelejä, jotka upottivat vastustajan tuli useampia. Ongelmana, että voi laittaa kentälle paikkaan tai kun vastustaja pistää ”ei niin vaarallisen hyökkäyspelaajan kehiin”. Toivosin toki, että Hessu vielä uraa jatkaisi kasvattajaseurassaan, mutta enpä jaksa uskoa. Ehkä saamme parin kymmenen vuoden päästä kolmannen Saariston edustusjoukkueeseen? Arvosana 7+
Petri Heinonen
Mr. Potentiaali, joka loppukaudesta alkoi lunastamaan paikkaansa otteiden tasaistuessa. Puolustuspäässä on jo kova luu, jota vastaan yksikään pelaaja ei pääse helpolla, kärsii tosin junnu virheistä, eli on kovin virheherkkä kaveri. Pallovarmuus kasvoi jatkuvasti ja löysipä mies Pyrintö aikaisen, kausia kadoksissa olleen heittonsakin. Hienoa, että jatkaa vielä ainakin ensi kaudella Korihaissa. Arvosana 8 ½
Mark McCarroll
Mark tuli Ranskasta suurin odotuksin Korihaihin. Ei lunastanut odotuksia, toi toki tasapainoa kentälle ja nosteli tyhjät paikat sisään, muuta tärkeimmät, puolustus ja levypallot eivät toimineet alkuunkaan. En ymmärrä millä taidoilla tyyppi pelasi Tarmossa niin hyvin. Arvosanaa tiputtaa miehen edellisen visiitin perusteella luodut odotukset. Arvosana 6
Arizona ”AZ” Reid
Todella kova ura yliopistoissa takana ja olikin ekalla ammattilaisvuodellaan jo Italiassa. Polven hajottua haki lisävauhtia Sveitsistä ja nyt tämän kauden Korihaista. Ei tämmöisen taustan omaavia pelaajia tänne oltaisi saatu ilman lamaa ja loukkaantumista. Hieman lyhyt nelospaikalle, mutta silti nappasi paljon levypalloja hyvä ajoituksensa, sijoittumisen ja pelinlukunsa ansiosta. Todella tarkka keskimatkan kakkosissa, eikä haitannut oliko vastustajan käsi edessä. Floaterit upposivat myös hyvällä prosentilla, vaikkakin itse olen sen koulukunnan kannattaja, että en ymmärrä miksi pelaajat eivät enää nykyään käytä levyä hyväkseen on todettava, että hienoja suorituksia Reid veti läpi kauden. Joukkueensa paras. Arvosana 9+
Hudsonista, Cunninghamista ja junnuista en viitsi juttua enää vääntää.
Mitä jatkossa?
Korihailla on pullat ihan hyvin uunissa ensi kautta ajatellen, aloitusviisikosta jo 2/5 hankittuna, loput tulevatkin sitten jenkkien muodossa. Tosin voipi olla mahdollista ja ehkäpä suotavaakin, että nyt hankituista joku tippuu ulos viisikosta jonkun kovemman pelaajan joukkueeseen tulon jälkeen. Kumpulaisen todennäköisesti jättämä aukko tulee täyttää. Vaikeaa se tulee olemaan, ”valmiita” huippupelaajia on kuitenkin tänne pikkukaupunkiin vaikeaa saada, yleensä tänne tullaan kehittymään tai vetämään uran viimeisiä vuosia. Toivottavasti Jyri ja Tomppa saa tulevana kesänä jotain merkittävää aikaiseksi.
Yksi 25-35min kotimainen ja yksi 15+min kotimainen olisivat tervetulleita. Siihen kolme jenkkiä, niin eiköhän sitä ensi kaudellakin taistella pleijaripaikoista. Ja jos kaikki hankinnoista alkaen loksahtaa kohdalleen ei se kauan odotettu kotietukaan ole liian kaukana, se toki vaatii, että kaikki tosiaan onnistuu alusta alkaen virheettömästi.
Sarcevic/Jalonen
?/?
?/?
Heinonen/?
?/Kuzmic
Kysymysmerkkikohtiin siis uutta pelaajaa sisään, jenkkiä ja kotimaista. Jenkeistä Reidin toivoisi jatkavan, mutta en usko sen olevan taloudellisesti mahdollista. Gonner voisi myös olla hyvä vaihtoehto, mutta hänenkin pakkapyyntö hyvin sujuneen kauden jälkeen noussee turhan korkeaksi. Carroll saa häipyä kukkakeppi olemuksineen!
Herbetin Mikaelin toivoisin saavan ensi kaudella jo vastuuta, olettaen ja toivoen tietysti, että Korihaissa jatkaa eikä esim. isänsä perässä vaihda seuraa. Daniel Herbert liittynee myös joukkueeseen ja saanee peliaikaa otteluiden lopusta ja UU:n kakkosdivariporukasta. Muista junnuista Laine ja Salaterä ovat paikkansa ansainneet ensi vuonna ja Laineelle soisi muutaman minuutin jo pelin ollessa kiihkeimmillään, meikäläisen on vakuuttanut itsevarmuudellaan ja otteillaan kakkosessa.
Loppusanat
Yhtään uutta sopimusta tuskin saadaan ennen kuin tämän vuotinen sarja on saanut päätöksensä. Siispä ei tässä muuta kuin jännittämän kauden loppuhuipennusta ja sitten kuun vaihteessa odottelemaan sopimuksia. Toivotan nyt onnea valmentajille ja joukkueen johdolle pelaajamarkkinoille, toivottavasti saamme vuodenkin päästä nauttia perjantain meiningeistä.
Kiitos joukkueelle kaudesta 2009-2010!
Kausi 2009-2010.
Korihait aloitti kauden syksyllä todella vahvasti, suurimpana syynä tähän oli varmasti, että joukkue oli ollut yhdessä jo jonkin aikaa ja pidempään kuin moni muu Korisliiga joukkue. Alkukausi sujui yleisesti ottaen mallikkaasti. Lokakuussa kärsitty tappio Topolle heidän kovan nousunsa jälkeen jätti jälkensä joukkueeseen pitkäksi aikaa. Useissa syksy ja alkutalven peleissä joukkueessa näkyi selvää itseluottamuksen puutetta. Kun ottelua ratkaistiin joukkueesta ei löytynyt ketään vastuunkantajaa eikä kenelläkään heitto uponnut vähääkään alusta. Siitäkin huolimatta Korihait voitti ne ottelut, jotka pelattiin etukäteen heikompia joukkueita vastaan, juuri ne ottelut, jotka pitikin voittaa. Talven kuluessa ongelma saatiin korjattua ja loppukaudesta joukkueella tuntui olevan todella kova itseluottamus.
Parhaiten itseluottamuksen puute näkyi kolmosissa, aivan onnetonta oli heittopeli harvoja hyviä hetkiä lukuun ottamatta, jossain vaiheessa tämä tarttui myös muuhunkin, esim. täysin vapaat leijapit ja nostot korin alta pyörivät renkaasta ulos. Tiukkaa meinasi tehdä, että joukkue pääsi edes pleijareihin ollen kuitenkin lopulta kuudes runkosarjan keskivaiheen ollessa ennätystasainen!
Syyskauden Korihaissa pelasi kolmantena jenkkinä Ray Cunningham. Hän aloitti sarjan melko vahvasti, mutta pitkän matkan kakkosiin ja nopeiden päättämiseen perustuneen pelin mentyä sekaisin muun joukkueen heittopelin mukaisesti, miehestä ei oikein ollut joukkueessa enää hyötyä. Lisäksi kaveri yritti kovasti kantaa joukkuettaan ottamalla paljon heittoja suoraan ajosta. Ei siinä mitään jos nämä ratkaisut olisivat uponneet, mutta kun ei niin miehen ”leipäpelistä” tuli itsekästä eikä paljon syöttöjä nähty. Uudessakaupungissa vaadittiin suureen ääneen kaverin kotiin lähettämistä, mutta mitään ei tapahtunut, kunnes epäonnekseen hänellä murtui käsi ja vaihto oli vääjäämättä edessä. Ray oli kyllä mielestäni joukkueen paras puolustuslevypallopelaaja, en olisi millään uskonut McCarrollin olevan niin kädetön levyreissä!
Ray Cunninghamin käden murruttua Korihait palkkasi tilalle Darryll Hudsonin, joka oli pelannut yhden ottelun Kauhajoella, mutta ei siellä tapahtuneiden muutosten jälkeen joukkueessa jatkanut. Itse olin varovaisen optimistinen Hudsonin suhteen, vaikkakin olin vahvasti sitä mieltä, että Korihait olisi tarvinnut pelaajan korin alle eikä takakentälle. No, Hudson ei koskaan lunastanut häneen kohdistettuja odotuksia ja parin kuukauden joukkueessa olon, parin viimeisessä hyökkäyksessä tuhritun ottelun jälkeen mies saikin lähtöpassit. Korihait oli käsittääkseni päättänyt Hudsonin lähdöstä jo huomattavasti aiemmin, mutta sopivaa ehdokasta ei vain tullut vastaan.
Hudsonin lähdettyä tilalle saatiin vihdoin iso mies, Mark McCarroll. Mies pelasi erittäin vahvasti edellisellä liigavisiitillään ja ainakin allekirjoittanut oli erittäin positiivisella mielellä ja odotukset korkealla. No, muutos tapahtuikin, joukkue alkoi taas voittamaan, pelaamaan tasaisesti ja heitot upposivat. Tosin tämä ei varmaankaan johtunut Markista vaan siitä, että Hudson lähti joukkueesta. Se olisi ollut oikeastaan ihan sama kuka iso mies sinne korin alle olisi tullut, peli muuttui paljon kun takana ei enää ollut ruuhkaa ja osa pelaajista pääsi omimmille pelipaikoilleen. Mark kyllä rullasi korille hyvin ja otti Bojanin ja kumppaneiden syötöt kiinni, mutta siinä ne avut olikin. Liian usea andone meni hukkaan miehen voimanpuutteen vuoksi, vähänkin kovempaa kun rikkoi niin ei varmana mennyt koriin. Levypallopelaaminen oli aivan karmeaa tuon mittaiselle 4-5 paikan pelaajalle. Puolustuspäässä mies oli turhake, haki liian usein blokkia ja oli niissäkin aina auttamattomasti myöhässä tai meni heppoiseen harhautukseen käden viuhuessa puoli metriä pallosta ohi!
Kouluarvosanat
Josh Gonner
Josh veti vielä syyskaudella vanhaan malliin ja olin aika skeptinen jo kun kaveri toiselle kaudelle palkattiin. Mies kuitenkin paransi peliään kuin se sika sitä juoksuaan. Kauden kuluessa ailahtelevaisuus väheni ja loppuikin kokonaan joulun tietämillä. Mies olikin aivan huikeassa kevätvireessä ja vuodenvaihteen jälkeisillä otteilla ansaitseekin kokonaisarvosanaksi 9-
Bojan Sarcevic
Bojan ei vielä ottanut sitä odotettua askelta sinne sarjan ehdottomaan eliittiin. Sarcce tosin keskittyi kuluneen kauden aikana enemmän ja enemmän pelipyörittämiseen. Yleisöstä kuului soraääniä Bojanin ballhoggaamisesta, mutta aina kun pallo hyökkäyksessä Bojanin käsiin jäi, oli kyse Jyrin väkisin läpivedetyistä kuvioista. Tosin Bojan otti aina silloin tällöin melko typeriä heittoja vaikka hyökkäysaikaa olisi yli 10 sekuntia jäljellä, ne pois ensi kaudella. Arvosana 8
Jussi Kumpulainen
Jussin heittopeli oli jo ”rikki” ennen kuin se hajosi koko joukkueelta, eikä hän saanut sitä kuntoon kuin ajoittain. Aika on vääjäämättä ajanut Kumpulaisen ohi ja se näkyikin kentällä. Lehtosen uumoilema nuorennusleikkaus käytännössä varmistaa Kumpulaisen pääsarjauran päätöksen. Ensi kaudella 35-vuotiaiden sm:ää ja kakkosdivaria UU:n riveissä? Arvosana 6 1/2
Mikko Jalonen
Jalosella oli vaikeuksia sopeutumissa joukkueen pelityyliin. Liekö divarissa vietettyjen vuosien ja Forssan melko vapaan pelityylillä ollut vaikutusta sopeutumisessa kontrolloidumpaan koripalloon. Ajoittain pelasi erittäin hyvää koripalloa, ongelmaan sumppuun ajamiset, kun huomaa ettei pääse pidemmälle ottaa pallon käteen ja hyppää, katsoo vasta ilmassa syöttöä, joka usein siinä tilanteessa päätyy vääriin käsiin. Ensi kaudella odotettavissa parempaa. Jalosessa joukkueen paras +/- lukema, joten erittäin tärkeä pelaaja joukkueelleen. Arvosana 8-
Heikki Saaristo
Tämä toisen polven koripalloilijan kausi taisi myös olla viimeinen pääsarjassa. Ei mikään hyvä puolustaja, mutta omassa roolissaan, eli kolmostenviskelijänä ajoittain tappavan tarkka. Meni eteenpäin edelliskaudesta ja hyviä heittopelejä, jotka upottivat vastustajan tuli useampia. Ongelmana, että voi laittaa kentälle paikkaan tai kun vastustaja pistää ”ei niin vaarallisen hyökkäyspelaajan kehiin”. Toivosin toki, että Hessu vielä uraa jatkaisi kasvattajaseurassaan, mutta enpä jaksa uskoa. Ehkä saamme parin kymmenen vuoden päästä kolmannen Saariston edustusjoukkueeseen? Arvosana 7+
Petri Heinonen
Mr. Potentiaali, joka loppukaudesta alkoi lunastamaan paikkaansa otteiden tasaistuessa. Puolustuspäässä on jo kova luu, jota vastaan yksikään pelaaja ei pääse helpolla, kärsii tosin junnu virheistä, eli on kovin virheherkkä kaveri. Pallovarmuus kasvoi jatkuvasti ja löysipä mies Pyrintö aikaisen, kausia kadoksissa olleen heittonsakin. Hienoa, että jatkaa vielä ainakin ensi kaudella Korihaissa. Arvosana 8 ½
Mark McCarroll
Mark tuli Ranskasta suurin odotuksin Korihaihin. Ei lunastanut odotuksia, toi toki tasapainoa kentälle ja nosteli tyhjät paikat sisään, muuta tärkeimmät, puolustus ja levypallot eivät toimineet alkuunkaan. En ymmärrä millä taidoilla tyyppi pelasi Tarmossa niin hyvin. Arvosanaa tiputtaa miehen edellisen visiitin perusteella luodut odotukset. Arvosana 6
Arizona ”AZ” Reid
Todella kova ura yliopistoissa takana ja olikin ekalla ammattilaisvuodellaan jo Italiassa. Polven hajottua haki lisävauhtia Sveitsistä ja nyt tämän kauden Korihaista. Ei tämmöisen taustan omaavia pelaajia tänne oltaisi saatu ilman lamaa ja loukkaantumista. Hieman lyhyt nelospaikalle, mutta silti nappasi paljon levypalloja hyvä ajoituksensa, sijoittumisen ja pelinlukunsa ansiosta. Todella tarkka keskimatkan kakkosissa, eikä haitannut oliko vastustajan käsi edessä. Floaterit upposivat myös hyvällä prosentilla, vaikkakin itse olen sen koulukunnan kannattaja, että en ymmärrä miksi pelaajat eivät enää nykyään käytä levyä hyväkseen on todettava, että hienoja suorituksia Reid veti läpi kauden. Joukkueensa paras. Arvosana 9+
Hudsonista, Cunninghamista ja junnuista en viitsi juttua enää vääntää.
Mitä jatkossa?
Korihailla on pullat ihan hyvin uunissa ensi kautta ajatellen, aloitusviisikosta jo 2/5 hankittuna, loput tulevatkin sitten jenkkien muodossa. Tosin voipi olla mahdollista ja ehkäpä suotavaakin, että nyt hankituista joku tippuu ulos viisikosta jonkun kovemman pelaajan joukkueeseen tulon jälkeen. Kumpulaisen todennäköisesti jättämä aukko tulee täyttää. Vaikeaa se tulee olemaan, ”valmiita” huippupelaajia on kuitenkin tänne pikkukaupunkiin vaikeaa saada, yleensä tänne tullaan kehittymään tai vetämään uran viimeisiä vuosia. Toivottavasti Jyri ja Tomppa saa tulevana kesänä jotain merkittävää aikaiseksi.
Yksi 25-35min kotimainen ja yksi 15+min kotimainen olisivat tervetulleita. Siihen kolme jenkkiä, niin eiköhän sitä ensi kaudellakin taistella pleijaripaikoista. Ja jos kaikki hankinnoista alkaen loksahtaa kohdalleen ei se kauan odotettu kotietukaan ole liian kaukana, se toki vaatii, että kaikki tosiaan onnistuu alusta alkaen virheettömästi.
Sarcevic/Jalonen
?/?
?/?
Heinonen/?
?/Kuzmic
Kysymysmerkkikohtiin siis uutta pelaajaa sisään, jenkkiä ja kotimaista. Jenkeistä Reidin toivoisi jatkavan, mutta en usko sen olevan taloudellisesti mahdollista. Gonner voisi myös olla hyvä vaihtoehto, mutta hänenkin pakkapyyntö hyvin sujuneen kauden jälkeen noussee turhan korkeaksi. Carroll saa häipyä kukkakeppi olemuksineen!
Herbetin Mikaelin toivoisin saavan ensi kaudella jo vastuuta, olettaen ja toivoen tietysti, että Korihaissa jatkaa eikä esim. isänsä perässä vaihda seuraa. Daniel Herbert liittynee myös joukkueeseen ja saanee peliaikaa otteluiden lopusta ja UU:n kakkosdivariporukasta. Muista junnuista Laine ja Salaterä ovat paikkansa ansainneet ensi vuonna ja Laineelle soisi muutaman minuutin jo pelin ollessa kiihkeimmillään, meikäläisen on vakuuttanut itsevarmuudellaan ja otteillaan kakkosessa.
Loppusanat
Yhtään uutta sopimusta tuskin saadaan ennen kuin tämän vuotinen sarja on saanut päätöksensä. Siispä ei tässä muuta kuin jännittämän kauden loppuhuipennusta ja sitten kuun vaihteessa odottelemaan sopimuksia. Toivotan nyt onnea valmentajille ja joukkueen johdolle pelaajamarkkinoille, toivottavasti saamme vuodenkin päästä nauttia perjantain meiningeistä.
Kiitos joukkueelle kaudesta 2009-2010!