Koripallo.com

Naisten divari 2020-2021

Viestejä
103
Kataja Basket

Mitä odotimme?


Edelliset pari kautta divarissa oli ollut aikamoista taiteilua putoamisrajalla. Ensin pelasti paikallinen hyväntekijä ja hankitut vahvistukset, sitten pelasti villi kortti. Keväällä oli epäselvää vielä saako joukkue taustat ja valmennuksen siihen kuntoon, että divariin voidaan osallistua. Pala kerrallaan asiat kuitenkin loksahtelivat paikalleen ja tälle kaudelle joukkue oli kotimaisittain paremmassa iskussa kuin aikoihin. Selkeä keihäänkärki joukkueesta puuttui, mutta kokoonpano vaikutti hyvinkin tasaiselta. Odotettavissa oli parempaa kuin parilla edellisellä kaudella.

Mitä saimme?

Jo lukiessa kauden päätöksen jälkeen tilastoja, on helppo todeta, että arvio huippuosaamisen puutteesta sekä kokoonpanon tasaisuudesta osui hyvinkin kohdalleen. Käytännössä katsoen kaikki pinnojen tekijät osuivat 5-10 pisteen välille keskiarvossa, parhaana Claudia Kärnä, 9.5 pistettä per peli. Valmennuskaksikko Naumanen-Huolila loikin joukkueelle pelitavan, jossa puolustuksessa pyrittiin omassa päässä olemaan kohtuullisen aktiivisia pallon puolustajia, skriinit vaihdettiin niiden selkeästi osuessa ja rimaa pyrittiin suojelemaan. Hyökkäyksessä käytettiin Kärnä&Laurikainen kaksikon vauhtia hyväksi, minkä lisäksi pick’n’pop pelaamisesta saatiin nauttia jonkin verran ja kaarella majaili nippu innokkaita heittäjiä. Mikäli ensimmäisistä vapautumisista, joko händäristä tai pallottoman skriinistä, ei saatu haluttuja asioita, meni homma herkästi puuroksi eli siinä kohdassa, kun olisi pitänyt pystyä voittamaan asioita puhtaasti 1vs1. Lisäksi varsinaisia korinaluspelaajia ei Katajalta löytynyt, mikä näkyi niin levypallo kuin torjunta tilastoissa. Fiilis tällä porukalla oli kuitenkin koko kauden katossa ja vaikka kausi alkoi sekä päättyi tappioputkiin, nähtiin keskellä 11 ottelun mittainen pätkä rekordilla 7/4.

Mitä jatkossa?

Kannetusta vedestä on syytä puhua, kun joukkue on hyvin vahvasti riippuvainen opiskelijaliikenteestä susirajalle. Viimeisin oma kasvatti, joka on noussut Joensuusta näihin peleihin, on 04-syntynyt Aada Eronen ja hänkin vaikuttaa tällä hetkellä vahvemmin Kotkassa. Tyttöjunioripuolta on starttailtu ainakin seuran sivujen mukaan nuoremmista ikäluokista (kuten järkevää onkin) vaikka missään sarjoissa kyseiset juniorit eivät tällä kaudella esiintyneet. Junioriharrastajissa on siis valitettavan iso aukko c-, b- ja a-junioreiden osalta ja tämä tulee luomaan haasteita. Tällä sarjatasolla olisi kuitenkin oltava omavaraisuutta edes jonkin verran, jotta toiminnalla olisi riittävää jatkuvuutta ja on pelättävä nykyisen rungon päättäessä opiskelunsa, että itään saattaa syntyä jälleen naiskoripallotyhjiötä x-ajaksi. Mikäli nykyinen runko jatkaa myös ensi kaudella, on odotettavissa jälleen iloista ja taistelevaa divarikorista susirajalta!

MVP – Anni Laurikainen

Annilla on yhdessä HyPo:n Ella Pirttisen kanssa divarin vahvimpia oikean käden poria, jota hän käyttää sumeilematta hyväkseen. Jalat tikkaavat tarvittaessa sen verran lujaa, että puolustajan on oltava aina tulisilla hiilillä tai muuten näkyy enää perävalot, kun Laurikainen paahtaa korille. Myös clutch-heittäjän vikaa on, kun matsien lopuissa Laurikainen tuntuu osuvan kaaren takaa erinomaisesti (terveiset Tampereelle). Joukkueen edunluoja nro 1.

MIP – Niina Sedano

Joensuun oma kasvatti, joka kellotti uran ennätysminuutit ja samalla myös ennätyslukemat kaikkiin mahdollisiin tilastokategorioihin. Selkeästi parin kauden pelitauko on tehnyt terää ja jos ensi kaudella saadaan nähdä Sedanoa parketilla on lupa odottaa lisää.

Joukkueen tilastot (keskiarvo per ottelu ja suluissa sijoitus sarjassa):

Pisteet 64.45 (10.) Levypallot 43.70 (11.) Syötöt 14.75 (9.)

2p% 41.04 (9.) Riistot 11.50 (7.) Torjunnat 1.00 (11.)

3p% 27.85 (2.) Menetykset 20.80 (7.) Tehokkuus 66.35 (10.)

1p% 64.52 (7.)
 
Viestejä
103
Puhuttaret

Mitä odotimme?


Puhuttaret vahvistui kokeneilla pelaajilla edelliskaudesta, kun 2000-luvulla syntynyt runko sai tuekseen kolmikon Tuukkanen, Gardziella ja Latva. Nuorisokaarti oli jälleen vuoden vanhempi ja kokeneiden tekijöiden tuella osa odotti Puhuttarien taistelevan paikasta keskikastin paremmalla puolella. Kysymys kuuluikin, oliko kesällä otettu Kari-Pekka Klingan johdolla riittäviä kehitysaskeleita? Harjoituksista tai harjoituspeleistä ei juuri tihkunut ulkopuolelle tietoa.

Mitä saimme?

Kausi alkoi haasteellisesti ja ennen vuodenvaihdetta kasassa oli ainoastaan yksi voitto sarjajumbo TuRi:sta. Tiukatkin ottelut tuntuivat kääntyvän väkisin vastustajalle, mutta uuden vuoden jälkeen tapahtui jotain mystistä. Puhuttaret ottivat heti kuukauden pelitauon jälkeen kolme väkevää voittoa peräkkäin (HNMKY, Helmi, Kataja) ja koko keväänä saldo oli 7W/6L. Koska joukkueesta löytyi yksi sarjan tehokkaimmista sisäpelaajista, perustui peli voimakkaasti Tuukkasen hyödyntämiseen sekä ajokykyisten pelaajien avittamiseen (Räty, Koskinen). Ehkä vastoin kaikkia nykypäivän trendejä, joukkue heitti ylivoimaisesti vähiten 3pisteen heittoja koko sarjassa (360 yritystä, toiseksi vähiten TuRi 464). Toisaalta, ei joukkueesta Rädyn, Saaren ja Nyqvistin lisäksi juuri heittäjiä löytynytkään, mikä tätä valintaa selittänee. Pakkipäässä pitkät pelaajat haluttiin pitää lähellä koria suojeluasemissa ja tämä onnistui erityisesti paikkapuolustuksen kautta. Sarjan parhaan puolustuslevypallo- ja torjuntajoukkueen titteli ei varmasti ole sattumaa. Loppusaldo 8/12 oli aikalailla oikeutettu, koska muutamien huippupelien lisäksi sekaan mahtui pari riman alitusta.

Mitä jatkossa?

Nuorisokaarti kasvoi jälleen askelia eteenpäin ja joukkueen tulevaisuuden kannalta erityisesti kaksikon Räty&Koskinen pitäminen olisi erittäin tärkeää. Kokeneesta kaartista Tuukkanen oli erinomainen vahvistus, mutta Gardziella ja Latva eivät tuoneet mitään sellaista pöytään, etteivätkö nuoremmat kykenisi noita rooleja ja minuutteja täyttämään. Kilpailu pelaajista on etelässä hurjaa ja Puhuttarien asemaa tässä kilpailussa on vaikea ennakoida. Toivottavasti Mika Häkkisen-aukiolla nähdään hyvää divarikorista myös ensi kaudella!

MVP – Laura Tuukkanen

17p/11.3lev/2.8s/1.3r ja teholukema 21.6. Tämä on sellaista tilastoriviä, mitä kokeneelta vahvistukselta tuleekin odottaa. Ei aina niin sulavan näköistä liikkumista, mutta ahnasta pelaamista korinläheisyydessä ja vahvaa viimeistelyä oikealla kädellä. Erinomainen esimerkkipelaaja myös harjoituksiin, kun harjoitellaan täysillä tekemistä.

MIP – Johanna Räty

Jo viimekaudella Räty pelasi vahvasti nuoren Puhuttaret joukkueen takakentällä, mutta tällä kaudella nähtiin selkeä hyppäys ylöspäin. Lähes samoilla minuuteilla tehot kasvoivat kaikissa tilastokategorioissa selkeästi ja kun pelaajalta löytyy kyky ajaa sekä heittää, on lupa odottaa menestyksekästä peliuraa myös jatkossa.



Joukkueen tilastot (keskiarvo per ottelu ja suluissa sijoitus sarjassa):

Pisteet 71.85 (4.) Levypallot 49.85 (2.) Syötöt 16.80 (7.)

2p% 44.18 (4.) Riistot 10.55 (10.) Torjunnat 3.85 (1.)

3p% 25.28 (8.) Menetykset 21.85 (4.) Tehokkuus 81.70 (3.)

1p% 63.81 (10.)
 
Viestejä
103
Espoo Basket Team II

Mitä odotimme?


Kukaan ei oikeastaan odottanut yhtään mitään. Joukkue sijoitettiin arvioissa sarjan pohjalle, sillä liigaporukan oletettiin vievän ratkaisukykyiset pelaajat tyystin eikä divariin jäävään materiaalin uskottu riittävän taisteluun pisteistä. Vaan mitä kävikään…

Mitä saimme?

Espoolaiset jyräsivät heti sarjan alkuun 6/2 rekordin, häviten ainoastaan ToPo:lle ja HNMKY:lle. Liigan puolelta Mäntylä ja Niinikoski pelasivat yli 10 peliä divarin puolella ja Määttänen osallistui myös talkoisiin 6 pelin verran. Nämä pelaajat nostivat espoolaisten iskukykyä kauden alussa siinä määrin, että uuden vuoden jälkeen ei ollut enää painetta sarjapaikan puolesta. Ja tämän jälkeen nähtiinkin otteluita sillä kokoonpanolla, mitä kauden ennakoissa oli oletettu, minkä myötä sarjasijoitus ja tulokset alkoivat normalisoitua. Siitä huolimatta arviot espoolaisten iskukyvystä olivat reilusti alakanttiin mitoitettu. Parhaalla kokoonpanolla pelatessaan joukkueesta löytyi heittokykyä levittämään kenttää niin, että Määttäsen kaltaiset ajovoimaiset pelaajat pääsivät myllertämään korinläheisyydestä pinnoja. Pakkipäässä intensiteettiä ja älyä oli siinä määrin, että loputtoman helppoa pallon liikuttamista ei ollut tarjolla. Ja vaikka varsinaista sisäpelaajaa ei nuoren Anttilan lisäksi kokoonpanossa ollut, oli EBT aktiivinen levypallojoukkue, josta hurjin esimerkki oli Puhuttaria vastaan nähty yli 30 hyökkäyslevypallon ottelu. Parhaimmillaan sarjan top-4 jengi ja huonoimmillaan sitten sitä toista päätä.

Mitä jatkossa?

Ilman liiga-apuja olisi kausi ollut erittäinkin haastava. Nyt yhteistyö tuotti erinomaisen tuloksen ja nuoret saivat turvallisia näytönpaikkoja divarissa. Riittääkö kokoonpanossa laajuutta ylläpitämään liigaa ja divaria yhtä aikaa, on varmasti se suurin kysymys. Alueen juniorimyllyt tuottavat kyllä pelaajistoa, joten kyse on enää rekrytoinnista ja sopivien pelaajapolkujen rakentamisesta. Valmennusosastolla on suorat yhteydet aina maajoukkueeseen asti, joten vetovoimaa toiminnassa luulisi olevan.

MVP ja MIP – Kiia Mäntylä

Kun käydään keskustelua sarjan parhaasta pelaajasta, ei Mäntylää voi sivuuttaa missään nimessä. Mittaa yli 180cm, heittotaito on matkan varrella kehittynyt hyväksi, sopivasti ajouhkaa mikäli puolustaja eksyy liian lähelle ja pakkipäässä valinnat ovat pelin kannalta suotuisia. Juniori-ikävuosiakin on vielä kaksi jäljellä, joten monella tapaa hyvältä näyttää. Ensi kaudella paikka tullee olemaan pysyvästi liigan mukana ja hyvä niin.

Joukkueen tilastot (keskiarvo per ottelu ja suluissa sijoitus sarjassa):

Pisteet 69.90 (6.) Levypallot 48.45 (5.) Syötöt 11.30 (11.)

2p% 40.02 (10.) Riistot 11.20 (8.) Torjunnat 3.10 (5.)

3p% 25.51 (7.) Menetykset 21.70 (5.) Tehokkuus 68.30 (9.)

1p% 67.44 (4.)
 
Viestejä
103
Jyväskylä Basketball Academy

Mitä odotimme?


Keski-Suomi saatiin takaisin valtakunnalliselle naiskoripallokartalle yhden kauden tauon jälkeen, kun JBA onnistui koronan avustamana ansaitsemaan nousumahdollisuuden divariin. Kesällä oli hiljaista aina siihen asti, kunnes joukkue ilmoitti Titta-Riina Lepistön sopimuksesta. Nuori joukkue sai kaipaamansa tukipilarin ja suunnan näyttäjän arkeensa. Arviot sarjasijoituksesta vaihtelivat puolenvälin molemmin puolin. Harjoituspelit osoittivat potentiaalia olevan, mutta myös sen, että kasvua oli tapahduttava uudelle sarjatasolle noustessa.

Mitä saimme?

Alku oli juurikin nuoren joukkueen näköinen. Kovimpia joukkueita vastaan tukkapöllyä tuli oikein kunnolla, mutta keskitason nippuja vastaan ottelut kääntyivät voitoiksi. Otteet ailahtelivat aina helmikuun puoleen väliin saakka, kunnes yhteinen sävel löytyi viimein ja loppukaudella JBA olikin ToPo:n jälkeen sarjan kuumin joukkue. Kevään liito ei aivan riittänyt viemään joukkuetta pudotuspeleihin asti ja nälkää jäi varmasti ensi kaudelle. JBA:n hyökkäyspeli pyöri vahvasti kolmikon Lepistö-Aarrejoki-Mikkonen kautta, joista Aarrejoki on puhdasverinen korintekijä, Mikkonen käyttää palloskriinejä minkä ehtii sekä pyrkii tarjoilemaan muille paikkoja ja Lepistö tarjoaa joukkueelle mitä tahansa se tarvitseekaan. Tähän kylkeen muutama potentiaalinen heittäjä niin kaikki ainekset olivat kasassa. Puolustuspäässä joukkue pyrki paineistamaan aggressiivisesti pallollista pelaajaa, suojelemaan koria ja sen jälkeen juoksemaan kaarelta ilmaiset heitot pois. Tilastollisesti sarjasijoituksen täytyy olla jonkin sortin ihme, sillä numeroiden valossa joukkue oli sarjan heikoimpia. Tilastot selittynevät sillä, että tappiot olivat aika suurinumeroisia verrattuna voittoihin.

Mitä jatkossa?

Joukkueen runkopelaajat ovat vielä suurelta osin juniori-ikäisiä, joten mikäli aikuisosastoa saadaan pidettyä Lepistön johdolla hommassa mukana, on ensikaudelle tarjolla hyvä joukkue divariin. Jyväskylä itsessään tarjoaa Turun kaltaiset huippuolosuhteet nuorille tyttö- ja naispelaajille ottaa kehitysaskelia urallaan sekä hoitaa samalla opiskeluasioita eri tasoilla. Miesten ja poikien puolella tämän asian myymisessä on onnistuttu jo kohtuullisen hyvin, joten saa nähdä onnistutaanko JBA:ssa nais- ja tyttöpuolella samalla tavalla. Toivottavasti, sillä muuten nais- ja tyttökoris painottuu turhan voimakkaasti Helsingin ja Pirkanmaan alueille.

MVP – Titta-Riina Lepistö

Nuoremmat pelaajat saattava loistaa pisteiden valossa ja tehdä näyttävimpiä suorituksia, mutta jos peliä katsotaan tarkemmin, ei ole sattumaa, että Lepistö on mukana kaikissa joukkueen parhaissa +/- viisikoissa. Lepistön voisi laittaa tässä sarjassa mihin tahansa joukkueeseen ja suoritusvarmuus säilyisi varmasti. Nuoren joukkueen tärkein pelaaja, joka liimaa viisikoita yhteen ja johtaa esimerkin kautta. Sarjan top-5 pelaaja.

MIP – Annika Aarrejoki

Tähän kategoriaan olisi ollut tarjolla niin Erika Mattila, Pinja Paananen kuin Sara-Sofia Mikkonenkin, mutta hankala on ohittaa sarjan parhaimpiin korintekijöihin kuuluvaa Aarrejokea. EBT:n Kiia Mäntylän kanssa 04-ikäluokkaan kuuluva Aarrejoki oli erityisesti vuodenvaihteen jälkeen todella kovassa iskussa ja vaikka varmasti jokainen joukkue tässä sarjassa tietää, ettei tätä pelaajaa kannata päästää 3-sekunnin alueelle riehumaan niin silti pinnoja kertyi kovista ajoista paljon. Mikäli hyökkäyspään valinnat tästä vielä kehittyvät ja catch’n’shoot kolmonen ottaa harppauksen eteenpäin, on turha kuvitella, että divari on viimeinen pysäkki. Pakkipäässä jo nyt riistotilaston ykkönen ja varmasti yksi inhottavimmista 1vs1 puolustajista koko sarjassa.

Joukkueen tilastot (keskiarvo per ottelu ja suluissa sijoitus sarjassa):

Pisteet 64.25 (11.) Levypallot 45.95 (9.) Syötöt 11.80 (10.)

2p% 40.00 (11.) Riistot 12.75 (4.) Torjunnat 3.25 (2. jaettu)

3p% 24.12 (11.) Menetykset 22.20 (3.) Tehokkuus 64.25 (11.)

1p% 64.77 (6.)
 
Viestejä
1 168
Nokia sinnitteli sitten tiensä divarin finaaliin voittamalla viidennen välierän 88-69. Mielenkiintoinen sarja; ensin 2-0 Nokialle ja Capitals nousee 2-2 tilanteeseen tiukan väännön jälkeen. Lopulta jatkopaikka kuitenkin nokialaisille.

Onnittelut Nokialle välierävoitosta ja menestystä finaaleihin. Samalla miinukset siitä, että kuvan laatu oli taas heikko. Nokian automaattikameroista bittivirta valuu ilmeisesti suurelta osin Siuronkoskeen ja vain osa kuvasignaalista välittyy katsojille saakka. Tuolle on tehtävä jotakin jos meinaa naisten liigaa pelata.
 

Zap

Viestejä
45
Ekaksi propsit Zarkukselle hienoista joukkueyhteenvedoista. Arvostan!

Nokia siis selvitti lopulta tiensä finaaleihin, eli sarjanoususta edelleen pelataan. Hyvä niin. Lähtökohtaisesti ToPo on näihin peleihin kuitenkin mielestäni aika selvä suosikki. Liigassa rutinoituneille pelureille tulee vähemmän menetyksiä, ToPo heittää paremmin kaukaa, ja Lehti pärjää paljon paremmin Salosta vastaan kuin kukaan Helmestä.

Toisaalta ratkaisevaa voi olla myös ToPon motivaatio. Olisiko stadilaisilla peräti kiinnostusta saada yksi uusi joukkue seuraksi liigan loppupäähän / kilpailemaan pelaajista Pyrinnön ja esim. Catzin kanssa?

Onkohan nuo automaattikamerajärjestelmät muuten seurojen vastuulla, vai kenties Ruudun tai salien pyöittäjien (usein kai kunnat)? Ongelmia on ollut Nokian lisäksi myös ainakin Kouvolassa ja Vimpelissä.
 
Viestejä
1 168
Toisaalta ratkaisevaa voi olla myös ToPon motivaatio. Olisiko stadilaisilla peräti kiinnostusta saada yksi uusi joukkue seuraksi liigan loppupäähän / kilpailemaan pelaajista Pyrinnön ja esim. Catzin kanssa?

Munkassa on varmaan halu voittaa divari. Liigassa jouduttiin häviämään ilman jenkkejä ja divari halutaan pelata loppuun menestyksekkäästi.

Nousu olisi hankalaa jo ihan sääntöjen puitteissa. Divaripaikka on Torpalle erittäin hyödyllinen kun pelaajia voi liikutella kahden sarjatason väliä.
 
Viestejä
10
Topo lähtee luonnollisesti finaaliin suurena ennakkosuosikkina. Kaikki asetelmat puoltavat; materiaali, kotietu ja valmennuksen taktinen osaaminen. Veikataan 3-1, Nokia voi kertaalleen yllättää kotona.

Itseäni närästää silti suuresti, että sääntöjen mukaan vain finaalin voittaja voi nousta sm-sarjaan. Eikö olisi oikein, jos tällaisissa tapauksissa mestaruussarjapaikkaa tarjottaisiin toiseksi tulleelle, mikäli voittaja ei paikkaa itselleen halua? Suomalaisen naiskoripalloilun kannalta olisi suunnaton etu, että sm-sarjanousuun olisi joka vuosi mahdollisuus, muutoin divari näivettyy näivettymistään.

Toki myönnän, että esim. Bc Nokian nykyisellä materiaalilla ei olisi mitään jakoa mestaruussarjassa - hyvänä esimerkkinä edelliskauden ylivoimainen divarin voittaja Tampereen Pyrintö. Tappioton divarissa ja vahvistuneenakin mahanlasku sm:ssä.
Olen antanut itseni kuitenkin ymmärtää, että Nokialla on halu nousta ja suunitelmia joukkueen vahvistamiseksi ensi kaudelle on olemassa. Perinteinen koripallo - ja urheilukaupunki, jossa paikalliset yritykset ovat vahvasti omiensa takana.

No, katsotaan miten käy. Toivotaan hyvätasoisia ja viihdyttäviä finaaleja. Ja niin, suurkiitokset myös minulta Zarkukselle tavattoman hyvistä ja analyyttisistä kirjoituksista tämän kauden divarijoukkueista.
 
Viestejä
259
Itseäni närästää silti suuresti, että sääntöjen mukaan vain finaalin voittaja voi nousta sm-sarjaan.
Kyllä divarikakkosenkin on mahdollista nousta Korisliigaan, jos Korisliigan joukkuemäärä ei muuten täyty. Korisliigan joukkuemäärää ei vain haluta kasvattaa ja se on ihan oikea periaate. Basket.fi:stä löytyvät sarjamääräykset ovat mielestäni tältä osin oikein hyvät.
Naisten divarin sarjamääräykset 2020-2021.PNG
 
Viestejä
52
Näillä nykyisillä säännöillä on aika mahdoton nousta jollei ole valmiiksi liiga tason joukkuetta. Liiga joukkueet millä on myös joukkue divarissa saa aina halutessaan siirrettyä pelaajia sinne ja pelattua joukkue divarin voittoon.
 

Zap

Viestejä
45
Nousu olisi hankalaa jo ihan sääntöjen puitteissa. Divaripaikka on Torpalle erittäin hyödyllinen kun pelaajia voi liikutella kahden sarjatason väliä.

Tarkoitin tietenkin että olisiko ToPolla peräti kiinnostusta avittaa Nokia liigaan häviämällä finaalit. Ei sieltä tietenkään omaa kakkosjoukkuetta nosteta.
 
Viestejä
1 008
Kyllä divarikakkosenkin on mahdollista nousta Korisliigaan, jos Korisliigan joukkuemäärä ei muuten täyty. Korisliigan joukkuemäärää ei vain haluta kasvattaa ja se on ihan oikea periaate. Basket.fi:stä löytyvät sarjamääräykset ovat mielestäni tältä osin oikein hyvät.
onko tuosta haluttomuudesta jotakin faktaa?
 
Viestejä
1 008
Topon prioriteetteistä naisten joukkueiden osalta
Syrjänen:
”Divari on toiminut meidän tilanteeseemme hyvin. Nuorille pelaajille on tärkeää rakentaa tilanne, missä he pääsevät pelaamaan kokeneita ja fyysisesti valmiimpia pelaajia vastaan. Tähän tarkoitukseen meidän tapauksessamme toimii Korisliiga. Sen lisäksi on hyvä olla paikka, missä pääsemme toteuttamaan asioita vapaammassa ympäristössä, ja meillä se on divari. Toinen vaihtoehto tälle olisi U19-sarja, mutta nykysysteemissä HBA on tuhonnut U19 SM-sarjan.”
Että näin tänään
 
Viestejä
262
ToPo sitten kaivoi divarifinaalien avausmatsin voiton viime sekunnin korilla lukemin 70-69. Ottelusarja jatkuu tiistaina Nokialla.

Onhan tuo peluutus kieltämättä aika surkuhupaisaa. Tällä kertaa ToPolla oli kokoonpanossa kaikki liigajoukkueen pelaajat Nea Kuismaa lukuun ottamatta, jotka sääntöjen mukaan voivat rinnakkaislisenssillä pelata.

Syrjänen perusteli asiaa ToPon verkkosivuilla pelaajakehityksellä. ToPon pelaajien tämän kauden pelimäärät eivät kuitenkaan oikein tue tätä väittämää. Meri Kanerva 46 peliä, Emilia Hulst 44 peliä, Tessa Virtanen 45 peliä, Elina Mäntynen 49 peliä ja Mirva Karvinen 41 peliä vain muutamia mainitakseni. Nämä ovat todella isoja määriä nuorille naisille, jotka opiskelevat tai käyvät töissä pelaamisen ohessa. Edes miesten pääsarjan ammattilaispelaajatkaan eivät pelaa näin paljon.

Toivottavasti liitto reagoi jollain tavalla tähän pelleilyyn kesän aikana. Minulla ei ole erityisiä sympatioita yhtäkään joukkuetta kohtaan, mutta naisten divarin kiinnostus ja arvostus tulevat aika pian romahtamaan, jos tämän annetaan jatkua.
 
Viestejä
52
Tämä oli se asia mitä aikaisemmin kirjoitin eli sinne aika mahdoton divarijoukkueella nousta, enkä nyt tarkoita Nokia vaan ylipäätään kenenkään seuran.
Yllättävän hyvin kuitenkin Nokia pärjäsi tänään Topon liiga joukkueelle .
Tämä on ilmeisesti liiton tahto että koripallo keskitetään kehä-kolmosen sisäpuolelle.
Kauanko tätä HBA touhua on pyöritetty ? Ja mitä tuloksia siitä on saatu ?
 
Viestejä
1 008
Tämä oli se asia mitä aikaisemmin kirjoitin eli sinne aika mahdoton divarijoukkueella nousta, enkä nyt tarkoita Nokia vaan ylipäätään kenenkään seuran.
Yllättävän hyvin kuitenkin Nokia pärjäsi tänään Topon liiga joukkueelle .
Tämä on ilmeisesti liiton tahto että koripallo keskitetään kehä-kolmosen sisäpuolelle.
Kauanko tätä HBA touhua on pyöritetty ? Ja mitä tuloksia siitä on saatu ?
Avaatko vähän kommenttiasi että koripalloa keskistetään kehä kolmosen sisäpuolelle vai onko se mielestäsi niin varma asia ettei sitä tarvitse millään lailla edes perustella

Onko eteläisen Suomen vika jos asujaimisto ja pelaajat ovat keskimäärin täällä. Entä jos akatemian kaltaisia järjestelmiä voisi kehittää muuallekin, Tampereelle, Jyväskylään? Hyviä yksilöitä löytyy ympäri Suomenniemeä mutta löytyykö nuoria pelaajia joukkueen verran että pärjäisivät liigassa. Rahalla sitten saa vahvistuksia, raha vaan on ollut varmaan tiukalla monissa seuroissa näin koronavuonna.

Avaa vähän myös mainitsemaasi HBA-touhua, liittyykö se myös Syrjäsen mainitsemaan U19 SM-sarjan pilaamiseen? ja jos liittyy niin miten?
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
30
Syrjänen tarkoitti varmaan sitä että varsinkin pk-seudulla Hba "pakottaa" parhaat siirtymään sinne ja se näivettää a-tyttöjen sarjaa. Maajoukkuetasolla ikävää on se että Hbalaisia suositaan muunseuralaisiin verrattuna. Oli miten oli...nokialaiset ja topolaiset pelaavat nyt hienon sarjan, jossa parhaat kohtaavat ja parempi sitten voittaa.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös