- Viestejä
- 943
Yliopistokoriskauden 2010-11 alkuun on vielä aikaa, mutta nyt tiedämme millaisella uudella lopputurnausformaatilla maaliskuussa mennään. Tässä kirjoitukseni asiasta (http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/07/uusi-ncaa-tournament-formaatti.html):
NCAA siis paatti jokunen kuukausi sitten laajentaa lopputurnaustaan 65:sta 68:n joukkueeseen. Se, miten kuusikymmentakahdeksan koulua vahenisi kuuteenneljaan - josta voidaan aloittaa normaalilla kaikki mukana kerrasta poikki systeemilla - jai kuitenkin arvoitukseksi. Nyt on vihdoinkin siitakin asiasta paatetty ja vaikken ole itse fanina taysin tyytyvainen paatokseen, olisi - kuten koko laajenemisenkin kohdalla - voinut huonomminkin kayda.
Uusi systeemi on sellainen, etta kahdeksan joukkueen ensimmainen kierros, joka on nimetty "First Fouriksi", pelataan Selection Sundayn jalkeisen viikon alussa yhden paikkakunnan turnauksena (mahdollisesti Dayton, Ohio). Kierros kasittaa nelja pelia joista kustakin voittaja etenee jatkoon "toiselle kierrokselle", jossa pelinsa aloittavat loput 60 Tournamentiin mukaan passytta yliopistoa. Otteluissa kohtaavat viimeiset nelja automaattisesti konferenssinsa voittajana mukaan paassytta koulua (lue: neljan huonoimman liigan mestarit) ja nelja viimeista ns. at large bid joukkuetta (eli kaytannossa parhaiden konferenssien keskikastin kouluja). Siis siten etta huonoimmat mestarit pelaavat toisiaan vastaan ja at large bid joukkueet keskenaan.
Mielestani kahdeksan huonointa at large joukkuetta olisivat saaneet mitella viimeisista lipuista varsinaiseen turnaukseen mielummin kuin sotkea mukaan konferenssien mestareita, mutta onhan tama kuitenkin parempi vaihtoehto kuin joidenkin valayttama kahdeksan huonoimman konferenssimestarin valien selvittely.
Viihdearvolla mitattuna uusi jarjestelma vaikuttaa erinomaiselta ja tuo yhden kierroksen lisaa yliopistokoriskauden kohokohtaan. Ja nyt kun kasittamattomasta "play-in gamesta" - jolla aikaisempina vuosina vahennettiin turnauksen joukkuiden luku 65:sta 64:n - on paasty eroon, on joka ikinen NCAA Tournamentin ottelu taas kiinnostava ja jokainen turnauksessa pelaava pelaaja tuntee varmasti olevansa osa yhta amerikan suurimmista urheilutapahtumista. Eihan tuo play-in game sinansa hengeltaa tasta uudesta ensimmaisesta kierroksesta juurikaan poikennut, mutta koska nyt otteluja on nelja, ja mukana myos suurten konferenssien tunnettuja joukkueita, on homma mielekkaampaa ja katsojia kiinnostavampaa.
Ehka kaikkein pulmallisin kysymys tassa uudessa formaatissa on se mille sijoille nama nelja ensimmaisen kierroksen voittajaa asetetaan toisen kierroksen kaavioon. Huonoimpien konferenssien joukkueet menevat paikoille 16, eli viimeiseksi, mutta at large bid koulujen sijoittelu on hankalampaa. NCAA ei ole viela kertonut miten taman asian kanssa tullaan menettelemaan, mutta lienee kuitenkin lahes varmaa etta kyseessa tulevat olemaan kaavion paikat 10-12, joka olisi erittain hyva ratkaisu.
Lisaa asiasta:http://sports.espn.go.com/ncb/news/story?id=5374116
NCAA siis paatti jokunen kuukausi sitten laajentaa lopputurnaustaan 65:sta 68:n joukkueeseen. Se, miten kuusikymmentakahdeksan koulua vahenisi kuuteenneljaan - josta voidaan aloittaa normaalilla kaikki mukana kerrasta poikki systeemilla - jai kuitenkin arvoitukseksi. Nyt on vihdoinkin siitakin asiasta paatetty ja vaikken ole itse fanina taysin tyytyvainen paatokseen, olisi - kuten koko laajenemisenkin kohdalla - voinut huonomminkin kayda.
Uusi systeemi on sellainen, etta kahdeksan joukkueen ensimmainen kierros, joka on nimetty "First Fouriksi", pelataan Selection Sundayn jalkeisen viikon alussa yhden paikkakunnan turnauksena (mahdollisesti Dayton, Ohio). Kierros kasittaa nelja pelia joista kustakin voittaja etenee jatkoon "toiselle kierrokselle", jossa pelinsa aloittavat loput 60 Tournamentiin mukaan passytta yliopistoa. Otteluissa kohtaavat viimeiset nelja automaattisesti konferenssinsa voittajana mukaan paassytta koulua (lue: neljan huonoimman liigan mestarit) ja nelja viimeista ns. at large bid joukkuetta (eli kaytannossa parhaiden konferenssien keskikastin kouluja). Siis siten etta huonoimmat mestarit pelaavat toisiaan vastaan ja at large bid joukkueet keskenaan.
Mielestani kahdeksan huonointa at large joukkuetta olisivat saaneet mitella viimeisista lipuista varsinaiseen turnaukseen mielummin kuin sotkea mukaan konferenssien mestareita, mutta onhan tama kuitenkin parempi vaihtoehto kuin joidenkin valayttama kahdeksan huonoimman konferenssimestarin valien selvittely.
Viihdearvolla mitattuna uusi jarjestelma vaikuttaa erinomaiselta ja tuo yhden kierroksen lisaa yliopistokoriskauden kohokohtaan. Ja nyt kun kasittamattomasta "play-in gamesta" - jolla aikaisempina vuosina vahennettiin turnauksen joukkuiden luku 65:sta 64:n - on paasty eroon, on joka ikinen NCAA Tournamentin ottelu taas kiinnostava ja jokainen turnauksessa pelaava pelaaja tuntee varmasti olevansa osa yhta amerikan suurimmista urheilutapahtumista. Eihan tuo play-in game sinansa hengeltaa tasta uudesta ensimmaisesta kierroksesta juurikaan poikennut, mutta koska nyt otteluja on nelja, ja mukana myos suurten konferenssien tunnettuja joukkueita, on homma mielekkaampaa ja katsojia kiinnostavampaa.
Ehka kaikkein pulmallisin kysymys tassa uudessa formaatissa on se mille sijoille nama nelja ensimmaisen kierroksen voittajaa asetetaan toisen kierroksen kaavioon. Huonoimpien konferenssien joukkueet menevat paikoille 16, eli viimeiseksi, mutta at large bid koulujen sijoittelu on hankalampaa. NCAA ei ole viela kertonut miten taman asian kanssa tullaan menettelemaan, mutta lienee kuitenkin lahes varmaa etta kyseessa tulevat olemaan kaavion paikat 10-12, joka olisi erittain hyva ratkaisu.
Lisaa asiasta:http://sports.espn.go.com/ncb/news/story?id=5374116