NCAA 2021-2022

[Isovitonen]

Ikäluoķkansa nro 1. Lahjakkuus joka agenttinsa johdolla tekee toivottavasti parhaat ratkaisut

 

[KeegoMesh]

Tuliko Max Besselink teidän mielestä ns. "maitojunalla" NCAA:sta takaisin? Joku kysyi miksi tällaista termiä käytetään pelaajasta, joka on hetken NCAA:ssa ja hieman alkuperäistä aikataulua aikaisemmin siirtyy sieltä takaisin Eurooppaan.

Urheilijan asettaessa itselleen tavoitteita tulisi hänen kantaa vastuuta niiden toteutumisesta. Peräänantamattomuus ja sinnikkyys ovat ominaisuuksia, jotka auttavat urheilijaa eteenpäin heidän urallaaan. Oliko tämä case "NCAA" yksittäistapaus Max Besselinkin uralla? Onko hänen urallaan muita esimerkkitapauksia, jolloin hän on vaan lähtenyt kesken kaiken menemään?

 

[gallup1]

Ookko nä vähän humoristi?

 

[Juzo]

Eiköhän "maitojuna" edellytä edes hieman pelejä ja pettymyksiä suorituksiin tai sitä ettei pääse pelaamaan. sarjahan ei edes ala lähiaikoina.

Yhtään en tunne kaverin taustaa saati luonnetta, mutta aika hötkyilyltä viimeinen vuosi näyttää. Keegomeshin kanssa samoilla linjoilla että sinnikkyyttä ja pettymyksen sietoa pitää olla. Työelämässä on esim. moniin kaupallisiin tehtäviin aika turvallista palkata kokeneita ammattilaisurheilijoita, koska heidän tasonsa sietää vastoinkäymisiä ja vaatimus itselleen suorituksissa on poikkeuksellisen kova. Ilman noita ominaisuuksia tuskin huippu-urheilussa pärjää. Mutta voihan tässä olla ihan muuta takana, joten nuort miestä on turha dumata tämän uutisen perusteella.

 

[outerspacejam]

Hieman kyllä haiskahtaa tuo peruste, että college ei sopinut kaverille. Suomalaisen lukion suorittaneelle collegen ei pitäisi kuitenkaan ekana vuonna olla mikään ihmeempi haaste. Aika moni oletettavasti vähemmän välkkykin on collegen puristanut vaikka väkisin läpi, jos korisunelman toteutuminen on sitä vaatinut.

 

[hightower]

Hieman kyllä haiskahtaa tuo peruste, että college ei sopinut kaverille. Suomalaisen lukion suorittaneelle collegen ei pitäisi kuitenkaan ekana vuonna olla mikään ihmeempi haaste. Aika moni oletettavasti vähemmän välkkykin on collegen puristanut vaikka väkisin läpi, jos korisunelman toteutuminen on sitä vaatinut.

No ei se _ihan_ noin mene... Suomalaisten NCAA-kouluissa on akateemisesti hyvin suuria eroja, Santa Clara on akateemisesti tasokkaimpia. Georgia Tech eroaa selkeästi tiukimmalla akateemisella karsinnalla. Santa Claraan on käytännössä samat rajat kuin Suomessa Aalto-yliopistoon. Listalla on sitten myös huomatavasti kevyemmillä kriteereillä kouluja, joissa tosiaankin suomalainen lukio voi antaa ihan hyvän lähdön. One & done kandidaatteja voidaan ottaa stipendeille vaikkei muuten koulun kriteerejä täyttäisikään, mutta yleensä kyllä akateemisesti nimekkäämmät koulut vaativat että myös akateemiset kriteerit pitää täyttää tai päästä ainakin lähelle.
En tiedä Besselinkin tapauksen yksityiskohdista yhtään mitään mutta tulee mieleen että olisko syy ihan oikeasti se mikä on sanottukin, koulu vaati panostusta akateemiselle puolelle enemmän kuin mitä odotuksissa oli.

 

[PikkuMikko]

Hieman kyllä haiskahtaa tuo peruste, että college ei sopinut kaverille. Suomalaisen lukion suorittaneelle collegen ei pitäisi kuitenkaan ekana vuonna olla mikään ihmeempi haaste. Aika moni oletettavasti vähemmän välkkykin on collegen puristanut vaikka väkisin läpi, jos korisunelman toteutuminen on sitä vaatinut.

Luin tuossa juuri Rannikon mainion Pelin tekijä -kirjan. Se kertoo kyllä aika osuvasti pelaajan mielenlaadusta. Kun kaverilla oli jo nuorena ihan selvä mieikuva siitä että hän panostaa ammattilaiseksi siirtymiseen todella täysillä, NCAA jää siinä todella toiseksi.
Besselink taitaa olla nyt jopa nuorempi kuin Rannikko tämän siirtyessä Eurokentille. Rannikko pelasi kautensa Piiloset-joukkueessa joka ei tainnut kertaakaan olla finaalissa, ei siis liian kovassa seurassa vaan sellaisessa jossa Teemu oli johtohahmo.
Nokialla Besselinkille voisi uskoa avautuvan lähes samanlainen rooli kuin nuorella Teemulla oli aikoinaan Turussa.
Nykymaailmassa koripalloilija alkaa olla ihan arvostettu ja toisinaan rahallisestikin kadehdittava ammatti. Kaikkien haaveena ei tarvitse olla lääkärin, lakimiehen tai insinöörin ammatti, joiden takia yliopiston luentosaleja pitää käydä läpi lähes 10 vuotta. Ja jos tuo ammattikoripalloilijan ura ei aukenisi tai jopa päättyisi nopeasti loukkaantumiseen, yliopistolliset opinnot voi tehdä myöhemminkin. Noita kahta uraa ei kovin hyvin kuitenkaan pysty tekemään samaan aikaan, elämä on täynnä valintoja.

 

[outerspacejam]

No ei se _ihan_ noin mene... Suomalaisten NCAA-kouluissa on akateemisesti hyvin suuria eroja, Santa Clara on akateemisesti tasokkaimpia. Georgia Tech eroaa selkeästi tiukimmalla akateemisella karsinnalla. Santa Claraan on käytännössä samat rajat kuin Suomessa Aalto-yliopistoon. Listalla on sitten myös huomatavasti kevyemmillä kriteereillä kouluja, joissa tosiaankin suomalainen lukio voi antaa ihan hyvän lähdön. One & done kandidaatteja voidaan ottaa stipendeille vaikkei muuten koulun kriteerejä täyttäisikään, mutta yleensä kyllä akateemisesti nimekkäämmät koulut vaativat että myös akateemiset kriteerit pitää täyttää tai päästä ainakin lähelle.
En tiedä Besselinkin tapauksen yksityiskohdista yhtään mitään mutta tulee mieleen että olisko syy ihan oikeasti se mikä on sanottukin, koulu vaati panostusta akateemiselle puolelle enemmän kuin mitä odotuksissa oli.

Nuo akateemiset vaatimukset koskevat tosiaan pääsääntöisesti sisäänpääsyä, eikä opintojen haasteellisuutta sinänsä. Jenkkikandin luonteesta riippuen (nelivuotinen generalistityylinen tutkinto, jossa ensimmäisenä vuonna usein opiskellaan laajasti eri peruskursseja) varsinkin freshman-vuosi on kohtalaisen kivuttomasti suoritettavissa, myös huipputason yliopistoissa, joista Santa Clara jää kuitenkin kauaksi. Olisi helpompaa ymmärtää collegen epäsopivuutta jos päätös sieltä lähtemisestä tulisi vaikka ekan vuoden jälkeen, mutta Besselink ehti käydä ennen Nokia-sopparia jo try-outilla Saksassa, joten päätös Santa Clarasta lähdöstä on täytynyt tulla jo parin viikon opiskelun jälkeen, syyslukukausi kun alkaa jenkeissäkin pääsääntöisesti elo-syyskuun vaihteessa.

Toki kun syytä on avattu nyt vain sen verran, että "college ei sovi", niin se voi tarkoittaa montaa muutakin asiaa kuin opiskelupuolta, kuten kurinalaisempaa kulttuuria, pelitapaa jne.

 

[KeegoMesh]

Luin tuossa juuri Rannikon mainion Pelin tekijä -kirjan. Se kertoo kyllä aika osuvasti pelaajan mielenlaadusta. Kun kaverilla oli jo nuorena ihan selvä mieikuva siitä että hän panostaa ammattilaiseksi siirtymiseen todella täysillä, NCAA jää siinä todella toiseksi.
Besselink taitaa olla nyt jopa nuorempi kuin Rannikko tämän siirtyessä Eurokentille. Rannikko pelasi kautensa Piiloset-joukkueessa joka ei tainnut kertaakaan olla finaalissa, ei siis liian kovassa seurassa vaan sellaisessa jossa Teemu oli johtohahmo.
Nokialla Besselinkille voisi uskoa avautuvan lähes samanlainen rooli kuin nuorella Teemulla oli aikoinaan Turussa.
Nykymaailmassa koripalloilija alkaa olla ihan arvostettu ja toisinaan rahallisestikin kadehdittava ammatti. Kaikkien haaveena ei tarvitse olla lääkärin, lakimiehen tai insinöörin ammatti, joiden takia yliopiston luentosaleja pitää käydä läpi lähes 10 vuotta. Ja jos tuo ammattikoripalloilijan ura ei aukenisi tai jopa päättyisi nopeasti loukkaantumiseen, yliopistolliset opinnot voi tehdä myöhemminkin. Noita kahta uraa ei kovin hyvin kuitenkaan pysty tekemään samaan aikaan, elämä on täynnä valintoja.

NCAA on koripalloilijan työharjoittelu. Siellä kilpaillaan oman ikäisten kanssa ja tavoitellaan sitä ammattilaisuraa. Mikäli pääsee hyviin hommiin suoraan ilman harjoittelua niin onhan se hyvä vaihtoehto. Kovin moni ei sellaista mahdollisuutta saa vähäisillä näytöillä. Kuinkakohan tiiviisti koripallomaailma seuraa Suomen korisiigaa ja Nokialaista koripalloa? Luulen, että ainakin osa maailman pelaajatarkkailijoista seuraa sitää NCAA-sarjaa.

 

[GenoAuriemma]

Enpä usko, että Max Besselink viihtyy Nokialla koko kautta. Nyt pitäisi pelaajan kyllä näyttää sitoutumistaan sekä työmoraalia. Toivottavasti olen siis väärässä.

 

[PikkuMikko]

NCAA on koripalloilijan työharjoittelu. Siellä kilpaillaan oman ikäisten kanssa ja tavoitellaan sitä ammattilaisuraa. Mikäli pääsee hyviin hommiin suoraan ilman harjoittelua niin onhan se hyvä vaihtoehto. Kovin moni ei sellaista mahdollisuutta saa vähäisillä näytöillä. Kuinkakohan tiiviisti koripallomaailma seuraa Suomen korisiigaa ja Nokialaista koripalloa? Luulen, että ainakin osa maailman pelaajatarkkailijoista seuraa sitää NCAA-sarjaa.

Tuo kuvaus työharjoittelusta on aika osuva.
Mutta kyllä noita suomalaisia palloilijoita on poimuttu suoraan suomalaisilta kentiltäkin ilman NCAA-kokemusta. Matinen, Pratesi, Seppälä, Ahonen, Kantonen, Madsen, Caven, Lindblom, Kaunisto, Kumpulainen, Riihelä. Alanen, Nuutila, Dolenc, Kantonen, Kivimäki, Joonas Lehtoranta, Palmi, Van Andringa ja tietysti Rannikko, Koponen ja Salin. Varmaan unohdinkin aika monta.
Kyllä hyvät pelaajat pääsevät Eurooppaan Suomestakin, siihen avuksi on tullut jo suomalaista agenttiosaamistakin. Itse kovasti ihmettelen miten Pöllän agentti ei saanut miestä Eurooppaan, jonne Antti Nikkilä siirtyi suoraan NCAA:sta, Nyt Pöllä taitaa pelata niukasti viisinumeroisella kausisopimuksella kun Nikkilä aloitti heti kuusinumeroisella diilillä.
Kyllä Suomen liigassa ja divarissakin harjoitellaan hyvin, ei NCAA ole mitenkään ainutlaatuinen harjoittelupaikka. Dettmann joskus aikoinaan vastusti NCAA:han siirtymistä juuri siitä syystä että NCAA:ssa harjoitusmääriä ja -aikoja on rajoitettu, Euroopassa voi harjoitella paljon enemmän.

 

[Sepi]

Aika monta vuotta ovat vaan useimmat suomalaiset saaneet takoa Korisliigassa ennen kuin on avautunut tie Eurooppaan saati että siellä pääsarjatasolle puhumattakaan pitkästä ja vakaasta urasta pääsarjoissa. Tietysti poikkeuksiakin on muutama. En sano, että Korisliigassa pelaaminen olisi huono vaihtoehto, mutta jotenkin vaan ajattelisi, että kun on jo rapakon taakse mennyt, niin olisi nyt vuoden verran katsonut millaista siellä on ja ottanut kaikki irti mitä saatavissa on. Korisliigaan olisi kyllä senkin jälkeen päässyt. Nyt jäi tuo kortti katsomatta. No voihan olla, että pelaa Nokialla niin maagisen kauden, että alkaa kovien sarjojen managerit soitella jo kevättalvella. NBA-draftit voi nyt joksikin aikaa unohtaa joka tapauksessa.

 

[KeegoMesh]

Tuo kuvaus työharjoittelusta on aika osuva.
Mutta kyllä noita suomalaisia palloilijoita on poimuttu suoraan suomalaisilta kentiltäkin ilman NCAA-kokemusta. Matinen, Pratesi, Seppälä, Ahonen, Kantonen, Madsen, Caven, Lindblom, Kaunisto, Kumpulainen, Riihelä. Alanen, Nuutila, Dolenc, Kantonen, Kivimäki, Joonas Lehtoranta, Palmi, Van Andringa ja tietysti Rannikko, Koponen ja Salin. Varmaan unohdinkin aika monta.
Kyllä hyvät pelaajat pääsevät Eurooppaan Suomestakin, siihen avuksi on tullut jo suomalaista agenttiosaamistakin. Itse kovasti ihmettelen miten Pöllän agentti ei saanut miestä Eurooppaan, jonne Antti Nikkilä siirtyi suoraan NCAA:sta, Nyt Pöllä taitaa pelata niukasti viisinumeroisella kausisopimuksella kun Nikkilä aloitti heti kuusinumeroisella diilillä.
Kyllä Suomen liigassa ja divarissakin harjoitellaan hyvin, ei NCAA ole mitenkään ainutlaatuinen harjoittelupaikka. Dettmann joskus aikoinaan vastusti NCAA:han siirtymistä juuri siitä syystä että NCAA:ssa harjoitusmääriä ja -aikoja on rajoitettu, Euroopassa voi harjoitella paljon enemmän.

Ymmärtääkseni NCAA:ssa saa harjoitella niin paljon kuin jaksaa. Ei kai niihin pelaajiin ole asennettu mitään "ajopiirturia"? Siis se harjoittelu tarkoittaa sitä mitä urheilija tekee. Eikö urheilija voi harjoitella vaikka unessa esimerkiksi mielikuvaharjoitteita? Miten tuota urheilijan yksilöharjoittelua pystytään edes valvomaan?

 

[GenoAuriemma]

NCAA:ssa joukkueen yhteistä harjoittelua on rajattu. Yksittäinen pelaaja saa tottakai harjoitella itsenäisesti ihan niin paljon kuin sielu sietää.

 

[PikkuMikko]

Ymmärtääkseni NCAA:ssa saa harjoitella niin paljon kuin jaksaa. Ei kai niihin pelaajiin ole asennettu mitään "ajopiirturia"? Siis se harjoittelu tarkoittaa sitä mitä urheilija tekee. Eikö urheilija voi harjoitella vaikka unessa esimerkiksi mielikuvaharjoitteita? Miten tuota urheilijan yksilöharjoittelua pystytään edes valvomaan?

Itsenäistä harjoittelua ei voi estää. Mutta NCAA:lla on pitkään ollut rajoituksia joukkueharjoittelussa, yrittävät korostaa opiskelun merkitystä. Viikoharjoittelun tuntimäärä on rajoitettu. Pelikausi on rajoitettu, harjoittelua ei saa aloittaa valmennuksen kanssa ennen tiettyä päivää, kesäharjoittelu ei voi tapahtua joukkueen kanssa jne. Varsinkin Dettman aikoinaan puuttui tuohon viikottaisen harjoittelumäärän rajaamaan tuntimäärään.

 

[shaqtin a fool]

Itse kovasti ihmettelen miten Pöllän agentti ei saanut miestä Eurooppaan, jonne Antti Nikkilä siirtyi suoraan NCAA:sta, Nyt Pöllä taitaa pelata niukasti viisinumeroisella kausisopimuksella kun Nikkilä aloitti heti kuusinumeroisella diilillä.

Nikkilä pelasi hyviä pelejä maajoukkueessa vuosina 2002-2003. Uskoisin että siellä hän antoi ne tärkeimmät näytöt, joilla sai sopimuksen Aris Thessalonikiin kaudeksi 2003-2004. Pöllälle ei ole lainkaan saman tason näyttöjä maajoukkueesta.

Lisäksi ajat ovat muuttuneet. Nykyään tuollaista pelaajatyyppiä (iso 5. paikan pelaaja) ei enää nähdä ihan niin supertärkeänä asiana joukkueen menestykselle kuin takavuosina.

Nikkilän maajoukkuetilastot:

Pelaaja

www.basket.fi

 

[Ohiheitto]

Itsenäistä harjoittelua ei voi estää. Mutta NCAA:lla on pitkään ollut rajoituksia joukkueharjoittelussa, yrittävät korostaa opiskelun merkitystä. Viikoharjoittelun tuntimäärä on rajoitettu. Pelikausi on rajoitettu, harjoittelua ei saa aloittaa valmennuksen kanssa ennen tiettyä päivää, kesäharjoittelu ei voi tapahtua joukkueen kanssa jne. Varsinkin Dettman aikoinaan puuttui tuohon viikottaisen harjoittelumäärän rajaamaan tuntimäärään.

Muutamassa keskustelussa NCAA-seurojen kanssa painottivat yliopisto-opintojen merkitystä ja että myös edistymistä opinnoissa seurattaisiin ja edellytettäisiin. Neljässä vuodessa pitäisi kai saada kandi/batchelor -tutkinto kasaan jos se yhtään vastaa suomalaista mitoitusta (siis 120 opintopistettä). Tästä muutamasta seurasta vaikea sanoa mitään kattavaa ja miten asia sitten todellakin on eri seuroissa/konferensseissa. Mutta kaipa ajatus on että sieltä saa jotakin tutkintoa kasaan, harvapa sitten naiskoripallolla elantoaan pidemmän päälle tienaa. Ja onhan mm. Sofia Pelander hyvä esimerkki tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistämisessä.

Amerikan vuodet voivat olla jo elämänkokemuksena once-in-a-lifetime - mitä nuori ei rahallakaan enää myöhemmin saa. Mutta jokainen tekee omat valintansa.

edit: Ja yliopistourheilun ympärillä Amerikassa pyörii valtava "sirkus" faneineen, cheer-leadereineen, ym. -

 

[KeegoMesh]

Lahtisen edustama Georgia Tech avasi kautensa Central Michigania vastaan. Viime kausi päättyi Georgia Techin rankingin ollessa NET=31 ja Central Michiganin rankingin ollessa NET=90. Voimasuhteet ovat luonnollisesti nyt erilaiset.

Georgia Techin seuratuimmat pelaajat ovat Cubaj ja Lahtinen. Molemmat olivat ekalla puoliskolla vaisuja. Lahtinen pelasi ekat 15min ja viipyi minuutin vaihdossa ja pelasi tokan erän loppuun Lahtinen teki ainoastaan 2p, mutta antoi 6 syöttöä. Myös Cubajin pistesaldo oli ainoastaan 2p.

Ennen kauden alkua korinteosta vastasivat kolmoslinko Bates ja lähellä koria operoiva Love. Heistä Love teki 12p ekalla puoliskolla.

Mielenkiintoinen lisä Georgia Techin joukkueeseen ovat olleet Latvialaiset Bulane ja Strautmane. Ekalla puoliskolla Bulane pelasi minuutin ja Strautmane pelasi pari minuuttia. Latvialaisten rooli oli ollut ekalla puoliskolla vähäinen.

Espanjalainen korinaluspelaaja Hermosa joutui tukalaan tilanteeseen, kun Strautmane liittyi Georgia Techin joukkueeseen. Hermosa onnistui ekalla puoliskolla ja teki 14p. Hermosan yhden ottelun piste-ennätys on 16p.

Ekan puoliskon jälkeen Georgia Tech johti vakuuttavasti 34-18.

Kolmas erä oli latvialaisten. Molemmat Georgia Techin kolmoset olivat neljänteen erään mennessä Strautmanen upottamia. Bulane 2p ja Strautmane 16p. Lahtisen saldo oli ennen viimeistä erää 6p ja 7kpl syöttöjä sekä kolme levaria.

Kolmannen erän jälkeen Georgia Tech johti jo 60-28.

Lahtinen sai kolmannen virheen ja hänet otettiin vaihtoon, kun ottelua oli pelaamatta 7:30. Hänen tilalleen tuli energiapelaaja Carter, joka sai ottelussa ensimmäiset minuuttinsa. Carter teki heti kentälle päästyään korin.

Lahtinen ei ehtinyt olla vaihdossa kuin muutaman sekunnin, kun hänet vaihdettiin takaisin kentälle. Lahtinen heitti tässä ottelussa joukkueesta eniten, mutta oli myös epätarkin. Lahtisen peliheittojen tarkkuus oli ollut 4min ennen ottelun päättymistä huolestuttavan alhainen 23 prosenttia. Lahtinen vaihdettiin pois kentältä. Ottelu pelattiin loppuun vaihtopelaajilla.

Espanjan Hermosa teki piste-ennätyksensä 18p ja heitti pelitilanneheitot 90 prosentin tarkkuudella. Strautmane teki 19p ja heitti pelitilanneheitot 80 prosentin tarkkuudella. Carter teki 6p vähäisellä 7min peliajalla, kun hänen piste-ennätyksensä on 7p.

Lahtinen teki tänään 6p, antoi 8 syöttöä ja otti 4 levaria. Lahtinen pelasi joukkueesta ylivoimaisesti eniten 32min.

Georgia Tech voitti CMU:n 74-40. Georgia Tech pelasi ilman Fletcheriä, joka on kova pisteiden tekijä.

 

[KeegoMesh]

Lindströmin edustama Liberty (D1) voitti Belmont Abbeyn (D2) 89-40. Lindström pelasi 12min, teki 6p ja otti 3 levaria.

 

[KeegoMesh]

Bejedi oli pulassa näytösotteluissa, kun peliaika näytti jäävän vähiin kautta edeltäneissä näytösotteluissa. Bejedin edustama Florida St. voitti kauden avausottelussa North Floridan lukemin 78-50. Viime kauden päätteeksi Florida St. ranking oli NET=55 ja North Floridan ranking oli NET=234.

Bejedi onnistui ensimmäisessä pelissä ja teki 5p ja otti pari levaria. Bejedi sai 12min peliaikaa mikä oli 9. eniten kokoonpanosta. Kaikkien Bejedin kokemien vastoinkäymisten jälkeen tuo yli 10min peliaika on jo pieni saavutus.