- Viestejä
- 9
Joka kevät sama juttu. Syksyn peleissä alempien divarien joukkueet saavat pelata keskenään ja pelit ovat tasaisia. Kun kevät koittaa ja aluefinaalit lähestyvät, tilanne muuttuu. Suuret seurat peluuttavat alemmissa divisioonissa SM-tason ja 1-divisioonan pelaajia.
Viime viikonloppuna 2-divisioonan pelissä olivat vastakkain pieni ja suuri seura. Pelaajalistassa suuren seuran joukkueessa oli neljä SM-tason pelaajaa, ja loppujoukko koostui 1- ja 2-divarin pelaajista. Pikkuseuran joukkueessa oli käytännössä koko oma jengi vahvistettuna yhdellä B-pojalla (normaalisti heitä on kaksi).
Miltä kuvittelette pelaajista tuntuvan, kun filunki paljastuu? Motivaatio on aika hakusessa, kun pojat huomaavat, että heidän peleillään ei ole mitään merkitystä, kun finaalipaikoista kilpaillaan. Sama kun laittaisit naapurin Villen ja Räikkösen ajamaan kilpaa, tosin viimeisellä kierroksella vaihdetaan sitten naapurin Kalle rattiin. Tuskin tämä ilahduttaa niitä isojen seurojen poikia, jotka jäävät sitten pelien ulkopuolelle.
Koripalloliitolla ei tunnu olevan kiinnostusta kentän kurissa pitämiseen, ja suurten seurojen tavoitteena on saada oma porukkansa sen tasosta riippumatta ajettua sarjan finaaleihin. Onko niin, että suuret seurat satsaavat niin paljon ylempiin sarjoihin, että harrastelijat jäävät väkisin vähemmälle? Sitä peitellään sitten "menestyksellä".
Viikonlopun peliin palatakseni: parasta oli ison seuran valmentajan selitys, miksi hän näin toimii. Pitää kuulemma saada pojille peliaikaa, kun kuulemma ylemmät sarjat ovat jo loppuneet - tosin ainakin kaksi näistä SM-vahvistuksista oli pelannut samana päivänä toisessa matsissa. Miksi ei käytetä samaa 14 päivän karenssia kuin aikuisten otteluissakin?
Viime viikonloppuna 2-divisioonan pelissä olivat vastakkain pieni ja suuri seura. Pelaajalistassa suuren seuran joukkueessa oli neljä SM-tason pelaajaa, ja loppujoukko koostui 1- ja 2-divarin pelaajista. Pikkuseuran joukkueessa oli käytännössä koko oma jengi vahvistettuna yhdellä B-pojalla (normaalisti heitä on kaksi).
Miltä kuvittelette pelaajista tuntuvan, kun filunki paljastuu? Motivaatio on aika hakusessa, kun pojat huomaavat, että heidän peleillään ei ole mitään merkitystä, kun finaalipaikoista kilpaillaan. Sama kun laittaisit naapurin Villen ja Räikkösen ajamaan kilpaa, tosin viimeisellä kierroksella vaihdetaan sitten naapurin Kalle rattiin. Tuskin tämä ilahduttaa niitä isojen seurojen poikia, jotka jäävät sitten pelien ulkopuolelle.
Koripalloliitolla ei tunnu olevan kiinnostusta kentän kurissa pitämiseen, ja suurten seurojen tavoitteena on saada oma porukkansa sen tasosta riippumatta ajettua sarjan finaaleihin. Onko niin, että suuret seurat satsaavat niin paljon ylempiin sarjoihin, että harrastelijat jäävät väkisin vähemmälle? Sitä peitellään sitten "menestyksellä".
Viikonlopun peliin palatakseni: parasta oli ison seuran valmentajan selitys, miksi hän näin toimii. Pitää kuulemma saada pojille peliaikaa, kun kuulemma ylemmät sarjat ovat jo loppuneet - tosin ainakin kaksi näistä SM-vahvistuksista oli pelannut samana päivänä toisessa matsissa. Miksi ei käytetä samaa 14 päivän karenssia kuin aikuisten otteluissakin?