Koripallo.com

Peliajan loppuun läpsyttely

Viestejä
214
Tuli taas U16 matsia katsottuani mieleen kysymys. Siinähän Suomi voitti Itävallan aika selkeästi ja matsin lopulla viimeiset 25 sekuntia vaan läpsyteltiin palloa, ilman että yritettiin tehdä koria. Suuren maailman meininkiä.

Olen sen verran vanhan koulun kasvatti, etten niin välitä tästä uudesta suuntauksesta, jossa pelaaminen lopetetaan pelikellon vielä käydessä. Jenkeissä jopa loukkaantuvat, jos joku pelaa ottelun loppuun selvässä tilanteessa. Niin se maailma muutttuu.

Jos tämän mukaan eletään, niin mikäs siinä. NBA:sta taitanut moinen tapa lähteä liikkeelle.

Sitä en vain ymmärrä, että miksi FIBA-turnauksissa ja liigoissa on apinoitu sama käytäntö. Meillähän tiukan turnauksen tai tiukan sarjan tärkeät sijoitukset ratkeavat tasapisteissä korierolla, toisin kuin NBA:ssa. On se sitten kiva miettiä kauden päätyttyä, kun jää pleijareista pisteen erolla, tai EM-kisoissa jatkolohkopaikasta pisten erolla, että olisikohan yksi tällainen läpsyttelyhetki kannattanut korvata ihan koripallon pelaamisella.

Mitä tästä ovat mieltä muut? Mitäköhän valmentajat tuumivat, kun muuten miettivät näitä marginaaleja ja eri skenaarioita usein tarkastikin?
 
Viestejä
2 534
........Mitä tästä ovat mieltä muut? Mitäköhän valmentajat tuumivat, kun muuten miettivät näitä marginaaleja ja eri skenaarioita usein tarkastikin?
Tuollainen käytös on hyvin loukkaavaa penkkipelaajia kohtaan, jotka pelaavat ne roskaminuutit ja yrittävät antaa näyttöjä. Penkkipelaajan roolissa kävisin sen pelinrakentajan kanssa, joka lopettaa pelaamisen hyvin vakavan kehityskeskustelun pelin jälkeen. Penkkipelaaja on pelannut avustaakseen joukkueen tähteä ja roskaminuuteilla roolien pitäisi kääntyä ylösalaisin.
 
Viestejä
916
Jenkkifutistaustaisena olen täysin päinvastaista mieltä. Tuolla osoitetaan, että kunnioitetaan vastustajaa, eikä haluta lyödä lyötyä. Lisäksi yhtä lailla tappiolla oleva joukkue lopettaa pelaamisen, jolloin voittanut joukkue saa sitä korieroa 2-3 pistettä ansioitaan enemmän.
 
Viestejä
2 333
Tässä nyt väkisinkin herää jokin pikku-filosofi minussa ja huutaa käsitteiden & tilanteiden määrittelyä / erittelyä ennen vahvaa kannanottamista.

Runkosarjapelissä tai pleijareissa joissa tiukalla korierolla harvoin on merkitystä on mielestäni ihan ok. tapa läpsyttää palloa viimeinen hyökkäys jos pallo on voittavalla joukkueellla ja peliaikaa on alle hyökkäysajan. Tosin en tiedä, onko se niinkään vastustajan kunnioitusta kuin tiettyä oman hyvyyden korostamista omille kannattajille, että "meidän ei tarvii enää edes yrittää". Anyway jos peli on kerran jo paketissa, niin miksi vääntää viimeisiä sekunteja kuin niillä muka olisi joku merkitys? Kun siis ei ole.

Tavallaan puolustava joukkue tähän suostuessaan (eli ei yliyritä käydä kiinni pallon läpsyttelijään) tunnustaa häviönsä ja kumpikin joukkue osoittaa, että tämä oli nyt sitten tässä. Ehkä tässä on se kunnioitus-momentti.

Häviöllä oleva joukkuekin voi läpsyttelyyn siirtymällä tavallaan todeta, että ok. olitte parempia tällä kertaa jos edes teoreettisia mahkuja pelin voittamiseen loppusekuntien kikkailulla ei ole. Se on musta aika siisti ele. Ainakin mulle tulee epämiellyttävä olo katsojana siitä, jos viisitoista pinnaa tappiolla olevan joukkueen pelaaja X lähtee tosissaan juoksemaan ja haastamaan kymmenen sekuntia ennen pelin loppua kun voittajajengi on jo ottanut jalan kaasupolkimelta. Siitä tulee vähän sellainen, "mitä ihmeen epäkypsää itsetehostusta tää on?" -tyyppinen fiilis.

Puhun siis edelleen normi-sarjapelistä tai turnausten pleijareista.

Toisaalta tilanteen luulisi olevan hiukan erilainen kun pelataan vaikka turnauksen lohkovaiheessa jossa tasapisteissä koriero vaikuttaa mahdolliseen jatkoonpääsyyn. Tällöin tietty luulisi jokaisen olevan kiinnostunut joka ikisestä korista joka on otettavissa / estettävissä. Jos tällöin joku sitten alkaa pomputella / lopettaa puolustamisen viimeisen kahdenkymmenen sekunnin aikana koska NBA-jätkätkin tekee niin, niin ei kuin tukkapöllyä takahuoneessa (ainakin nuorisoturnauksissa)... ;)
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
214
Tässä nyt väkisinkin herää jokin pikku-filosofi minussa ja huutaa käsitteiden & tilanteiden määrittelyä / erittelyä ennen vahvaa kannanottamista.

Runkosarjapelissä tai pleijareissa joissa tiukalla korierolla harvoin on merkitystä on mielestäni ihan ok. tapa läpsyttää palloa viimeinen hyökkäys jos pallo on voittavalla joukkueellla ja peliaikaa on alle hyökkäysajan. Tosin en tiedä, onko se niinkään vastustajan kunnioitusta kuin tiettyä oman hyvyyden korostamista omille kannattajille, että "meidän ei tarvii enää edes yrittää". Anyway jos peli on kerran jo paketissa, niin miksi vääntää viimeisiä sekunteja kuin niillä muka olisi joku merkitys? Kun siis ei ole.

Tavallaan puolustava joukkue tähän suostuessaan (eli ei yliyritä käydä kiinni pallon läpsyttelijään) tunnustaa häviönsä ja kumpikin joukkue osoittaa, että tämä oli nyt sitten tässä. Ehkä tässä on se kunnioitus-momentti.

Häviöllä oleva joukkuekin voi läpsyttelyyn siirtymällä tavallaan todeta, että ok. olitte parempia tällä kertaa jos edes teoreettisia mahkuja pelin voittamiseen loppusekuntien kikkailulla ei ole. Se on musta aika siisti ele. Ainakin mulle tulee epämiellyttävä olo katsojana siitä, jos viisitoista pinnaa tappiolla olevan joukkueen pelaaja X lähtee tosissaan juoksemaan ja haastamaan kymmenen sekuntia ennen pelin loppua kun voittajajengi on jo ottanut jalan kaasupolkimelta. Siitä tulee vähän sellainen, "mitä ihmeen epäkypsää itsetehostusta tää on?" -tyyppinen fiilis.

Puhun siis edelleen normi-sarjapelistä tai turnausten pleijareista.

Toisaalta tilanteen luulisi olevan hiukan erilainen kun pelataan vaikka turnauksen lohkovaiheessa jossa tasapisteissä koriero vaikuttaa mahdolliseen jatkoonpääsyyn. Tällöin tietty luulisi jokaisen olevan kiinnostunut joka ikisestä korista joka on otettavissa / estettävissä. Jos tällöin joku sitten alkaa pomputella / lopettaa puolustamisen viimeisen kahdenkymmenen sekunnin aikana koska NBA-jätkätkin tekee niin, niin ei kuin tukkapöllyä takahuoneessa (ainakin nuorisoturnauksissa)... ;)

Tähän vielä jatkona: Kyllä normisarjapelissäkin pleijaripaikkoja jaetaan. Sehän on sarjapelien tarkoitus. Kukaan ei vielä alkusyksystä tiedä, mitkä pelit tulevat olemaan niitä merkityksellisiä keskinäisiä otteluita, joiden koriero voikin sitten loppukaudesta osoittautua kriittiseksi tekijäksi playoff-paikkoja tai playoff-kotietuja tai ottelupareja ratkottaessa. Jos ei voida tietää onko ottelun piste-erolla merkitystä joukkueen menestymiselle myöhemmässä vaiheessa kautta, niin eikö silloin kaikki tilanteet pitäisi pelata loppuun asti täysillä?

EDIT: Nykyajan läpeensä analysoidussa koriksessa valmentajat pystyvät jo aika hyvin arvioimaan keskimääräisen pallonhallinnan tuottaman pistemäärän. Taitaa olla hieman päälle 1 pistettä per pallonhallinta useimmiten, jos en ihan väärin muista. Toki vaihtelee joukkueittan ja on tietysti suhteutettava myös vastustajaan. Oli miten oli, lähtökohtaisesti joukkue saa siis vähän yli pisteen enemmän korieroa, jos peliaikaa on jäljellä alle 24 s ja tilanne viedään loppuun asti vs jos aika vain läpsytellään pois. Mielelestäni ihan merkittävä etu, kun näissä piste-erojen vertailuissa saatetaan joskus mennä kalkkiviivoille asti.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
405
Olen sen verran old school, että pelit pitää pelata tosissaan ja täysillä alusta loppuun. Se on vastustustajan kunnioittamista. Pelataan peli kunnolla loppuun, vaikka johdetaan/ ollaan häviöllä reilusti.
 
Viestejä
514
Itse koen asian niin, että kun voittajasta ei ole epäselvyyttä, niin kummassakin joukkueessa enemmän tai vähemmän väsyneenä ja ilman motivoivaa voitontahtoa, ihmisluonto houkuttelee pelaajia suoristamaan jalkoja ja pikkuhiljaa "haukottelemaan". Viimeinen hallinta on ikään kuin sosiaalisesti hyväksyttävä kohta luovuttaa kunniallisesti ja voi lopettaa näyttämästä kuin hölmöltä joka haluaa käsiraudoissa vielä pikkasen painia parin poliisin kanssa. Ja jos joku vielä haluaa tehdä pisteitä, niin tämä näyttää pelaajalta jota motivoi jokin muu kuin voitosta pelaaminen. Ja onhan tämä himmailu samaan aikaan myös kunniannioitusta vastustajaa kohtaan. Näkeehän näitä jostakin sosiaalisesta koodistosta tai vastaavasta kumpuavia hiljaisia sopimuksia muissakin lajeissa.
 
Viestejä
1 007
Olen sen verran old school, että pelit pitää pelata tosissaan ja täysillä alusta loppuun. Se on vastustustajan kunnioittamista. Pelataan peli kunnolla loppuun, vaikka johdetaan/ ollaan häviöllä reilusti.
Sana
Entäs jos ajatellaan sarjan päätteeksi mahdollista tasatilannetta korierojen suhteen?
Viime kaudelle kaksi joukkuetta putosi korierolla: toinen pudotuspeleistä, toinen EYBL-mitaleilta muutaman korin korierolla. Eli aivan muutamalla koripisteellä olisivat sijoittuneet toisin.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös