Verkkolehden uusimmat
-
Thomas Tumban Kataja vastasi Nokian vauhtiin vauhdilla – ”He ovat olleet koko vuoden tuollaisia”
24.4.2024 8:56
-
Seagulls-valmentaja ei murehdi avaustappiota: ”Kaikki putket katkeavat joskus”
22.4.2024 8:04
-
Both Gach johdattaa superyllättäjä-Nokiaa kohti jälleen uusia ihmeitä – ”Tiesimme voittavamme paljon pelejä”
19.4.2024 16:55
-
Topias Palmi Korisliigan MVP:stä – ”Totta kai haluan, mutta Pantterin nostaminen on tärkeämpi asia”
18.4.2024 19:28
-
Lauri Markkanen haastavan kauden jälkeen: ”Tehtäväni on painaa pikakelaus-nappia”
17.4.2024 20:02
-
Olivier Nkamhoua ei tingi unelmistaan: ”100 % suunnitelmani on yrittää NBA:han”
17.4.2024 17:47
PuHu - KTP Keskiviikko 14.3.
- Viestiketjun aloittaja Pallo
- Alkaa
- Viestejä
- 1 285
Vs: PuHu - KTP Keskiviikko 14.3.
Onko Jerald palannut?
Pallo sanoi:Laittakaahan veikkauksia kuinka käy. Itse uskon että Ilmonen paukuttaa jälleen 25 ja jenkeistä palannut Fields pistelee rikki 30. Eli lopputulos 81 - 92
Juu, edittiä perkele. Ei saisi liian väsyneenä postailla näitä :-[ Eli tulos tietenkin toisinpäin
Onko Jerald palannut?
- Viestejä
- 287
Vs: PuHu - KTP Keskiviikko 14.3.
PuHu - KTP 80 - 99
PuHulla oli tänäänkin, mesenaatti Sophistifunkia lainaten, kurssi hakuses. Ensimmäisen neljänneksen näennäisen tasaisen jälkeen Ray Ailus laittoi joukkonsa järjestykseen ja Hukkien peli meni puskemiseksi. Pelin ratkaisuvaiheessa antaumuksella ja ennen kaikkea joukkueena puolustanut KTP katkaisi kotijoukkueen rypistelyt kovalla asenteella ja kotijoukkuetta selvästi tehokkaammalla viimeistelyllä. Toisen neljänneksen loppupuolella Kari Liimo pyöritteli vaihtorulettiaan hasarditaktiikalla hakien heittovoimaa puolustuksen kustannuksella. Kotka luki pelin hyvin, otti heittäjiltä tilan pois ja nautiskeli toisessa päässä vapaista heittopaikoista vetäen kotijoukkueen kannalta masentavan 20 pisteen eron taukoa vasten. Kolmas jakso ei tuonut juuri muutosta ainakaan positiivisessa mielessä, vaan PuHun peli tukehtui lopullisesti purkkaan Trey Guidryn sekä Willie Mitchellin hakiessa turhan epätoivoisesti omia ratkaisuja. Pelin lopussa Hukkalauma pääsi hieman kaunistelemaan tappiotaan eikä Ailuskaan siihen, ihme ja kumma juuri puuttunut, vaan päästi jopa nuoriso-osaston kentällä siipiään kokeilemaan.
PuHu: jos Kotkalla olivat puolustuksessa hommat jotakuinkin tikissään, niin toisessa päässä oli tilanne päinvastainen. Vapaita heittopaikkoja aukeni tiuhaan tahtiin ja hölkkävauhdillakin sai kunniakujaa edetä vastustajan korille. Parasta ja huonointa edustivat:
Trey Guidry: säväytti alussa tekemällä PuHun kolme ensimmäistä koria. Väläytteli paikan saadessaan senkin jälkeen, mutta haki lopussa aivan kusipäisiä ratkaisuja tappaen samalla joukkupelin rippeetkin. Puolustuksessa mies oli kuin valintamyymälän pyöröovi pahimpaan ruuhka-aikaan ja sai Ilmoselta niin monta kolkkia naamaan, että sormet meinasivat loppua kesken. Valistunut tähtiraati näki silti suorituksen yhden tähden arvoiseksi.
Will Mitchell: piti alussa Fieldsiä pinteessä ja runttasi läheltä hyvin. Valitettavasti hyvinkin pian alta kuoriutui se palloa levyyn kivittävä ja naama mutrussa kentällä laahustanut pätkätyöläinen. Asennetta ei tänään löytynyt pätkän vertaa.
Bilal Salaam: muutama torjunta, pari donkkia. Silti vähiten huonoin jenkeistä.
Muut: Sanjey Noriega väläytti heittoaan, Timo Heinonen yritti, Eero Lehtinen pääsi kentälle ja pelasi kohtuullisesti, Elias Kajander surffasi. Siinäpä se.
KTP: puolustus ennen kaikkea. Otti joukkueena tilan pois ja toisessa päässä tuli kylmää vettä Hukkien niskaan Toni Ilmosen, Jerald Fieldsin sekä pappa-Foremanin johdolla. Tunnustus on annettava nimenomaan joukkueelle, mutta muutama pelaaja oli toki muiden yläpuolella.
Toni Ilmonen: hyödynsi erinomaisesti tarjotut heittopaikat. Sai pääsääntöisesti viritellä ritsaansa rauhassa, mutta pari pakotettuakin heittoa solahti renkaan läpi. Tarjoili kolkkeja naamaan pääsääntöisesti Guidrylle, mutta kentällä pistäytynyt Jan Wieland sai myös osansa.
Jerald Fields: käytti kroppaansa ja käytti paikkansa. Perusvahva esitys, joka palkittiin kahdella tähdellä.
Andre Foreman: ei päivääkään liian vanha. Ei varmastikaan kentän nopein eikä kimmoisin, mutta yleensä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hyvä puolustus ja tappavan tarkka mid-range. Esitys vaan jäi tähtiraadilta jostain syystä huomaamatta.
Jermaine Spivey: kolme tähteä. Kai se sitten pelasi hyvin? Jakoi kyllä muutaman hienon passin, mutta omaan silmään myös sumputti itsensä useasti, siksi menetyksiäkin tuli paljon.
Muut: Pasi Heinonen osui kaukaa, läheltä ei ollenkaan. Ingramin rooli oli levypalloissa, todella huomaamaton esitys kaikenkaikkiaan. Sen sijaan kotkalaisten fanijoukko tuskin jäi keneltäkään huomaamatta. Megafonin avittamana ääntä lähti enemmän kuin harvalukuisesta vantaalaiskatsomosta. Pakkopullaahan tämä olikin, karsintoja odotellessa.
PuHu - KTP 80 - 99
PuHulla oli tänäänkin, mesenaatti Sophistifunkia lainaten, kurssi hakuses. Ensimmäisen neljänneksen näennäisen tasaisen jälkeen Ray Ailus laittoi joukkonsa järjestykseen ja Hukkien peli meni puskemiseksi. Pelin ratkaisuvaiheessa antaumuksella ja ennen kaikkea joukkueena puolustanut KTP katkaisi kotijoukkueen rypistelyt kovalla asenteella ja kotijoukkuetta selvästi tehokkaammalla viimeistelyllä. Toisen neljänneksen loppupuolella Kari Liimo pyöritteli vaihtorulettiaan hasarditaktiikalla hakien heittovoimaa puolustuksen kustannuksella. Kotka luki pelin hyvin, otti heittäjiltä tilan pois ja nautiskeli toisessa päässä vapaista heittopaikoista vetäen kotijoukkueen kannalta masentavan 20 pisteen eron taukoa vasten. Kolmas jakso ei tuonut juuri muutosta ainakaan positiivisessa mielessä, vaan PuHun peli tukehtui lopullisesti purkkaan Trey Guidryn sekä Willie Mitchellin hakiessa turhan epätoivoisesti omia ratkaisuja. Pelin lopussa Hukkalauma pääsi hieman kaunistelemaan tappiotaan eikä Ailuskaan siihen, ihme ja kumma juuri puuttunut, vaan päästi jopa nuoriso-osaston kentällä siipiään kokeilemaan.
PuHu: jos Kotkalla olivat puolustuksessa hommat jotakuinkin tikissään, niin toisessa päässä oli tilanne päinvastainen. Vapaita heittopaikkoja aukeni tiuhaan tahtiin ja hölkkävauhdillakin sai kunniakujaa edetä vastustajan korille. Parasta ja huonointa edustivat:
Trey Guidry: säväytti alussa tekemällä PuHun kolme ensimmäistä koria. Väläytteli paikan saadessaan senkin jälkeen, mutta haki lopussa aivan kusipäisiä ratkaisuja tappaen samalla joukkupelin rippeetkin. Puolustuksessa mies oli kuin valintamyymälän pyöröovi pahimpaan ruuhka-aikaan ja sai Ilmoselta niin monta kolkkia naamaan, että sormet meinasivat loppua kesken. Valistunut tähtiraati näki silti suorituksen yhden tähden arvoiseksi.
Will Mitchell: piti alussa Fieldsiä pinteessä ja runttasi läheltä hyvin. Valitettavasti hyvinkin pian alta kuoriutui se palloa levyyn kivittävä ja naama mutrussa kentällä laahustanut pätkätyöläinen. Asennetta ei tänään löytynyt pätkän vertaa.
Bilal Salaam: muutama torjunta, pari donkkia. Silti vähiten huonoin jenkeistä.
Muut: Sanjey Noriega väläytti heittoaan, Timo Heinonen yritti, Eero Lehtinen pääsi kentälle ja pelasi kohtuullisesti, Elias Kajander surffasi. Siinäpä se.
KTP: puolustus ennen kaikkea. Otti joukkueena tilan pois ja toisessa päässä tuli kylmää vettä Hukkien niskaan Toni Ilmosen, Jerald Fieldsin sekä pappa-Foremanin johdolla. Tunnustus on annettava nimenomaan joukkueelle, mutta muutama pelaaja oli toki muiden yläpuolella.
Toni Ilmonen: hyödynsi erinomaisesti tarjotut heittopaikat. Sai pääsääntöisesti viritellä ritsaansa rauhassa, mutta pari pakotettuakin heittoa solahti renkaan läpi. Tarjoili kolkkeja naamaan pääsääntöisesti Guidrylle, mutta kentällä pistäytynyt Jan Wieland sai myös osansa.
Jerald Fields: käytti kroppaansa ja käytti paikkansa. Perusvahva esitys, joka palkittiin kahdella tähdellä.
Andre Foreman: ei päivääkään liian vanha. Ei varmastikaan kentän nopein eikä kimmoisin, mutta yleensä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hyvä puolustus ja tappavan tarkka mid-range. Esitys vaan jäi tähtiraadilta jostain syystä huomaamatta.
Jermaine Spivey: kolme tähteä. Kai se sitten pelasi hyvin? Jakoi kyllä muutaman hienon passin, mutta omaan silmään myös sumputti itsensä useasti, siksi menetyksiäkin tuli paljon.
Muut: Pasi Heinonen osui kaukaa, läheltä ei ollenkaan. Ingramin rooli oli levypalloissa, todella huomaamaton esitys kaikenkaikkiaan. Sen sijaan kotkalaisten fanijoukko tuskin jäi keneltäkään huomaamatta. Megafonin avittamana ääntä lähti enemmän kuin harvalukuisesta vantaalaiskatsomosta. Pakkopullaahan tämä olikin, karsintoja odotellessa.
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.