Koripallo.com

Susijengi EM-kisoissa 2022

Viestejä
876
Turnaus oli sekä tuloksellisesti että pelillisesti menestys. Pelkän fanittamisen ja hehkuttamisen lisäksi on tervettä pohtia millä osa-alueella Suomella olisi eniten kehitettävää.

Varmaankin siinä isojen taitavien mörköjen puolustamisessa on kehitettävää. En ajatellut että Hernangomezit luokitellaan siihen kategoriaan, mutta vähän siltä se tuntui Espanja-pelissä, että Suomella ei ollut oikein mitään konstia estää varsinkaan Willy Hernangomezin skorausta. Tuntui että meillä oli vastassa joku takavuosien Marc Gasol Espanja-pelissä. Kyllähän Espanjan takakenttä onnistui tänään ruokkimaan Willyä hyvin, mutta mulle jäi aika huono maku niistä lukemattomista halvoista koreista.

Kysymyshän oli yleinen, eikä ainoastaan Espanja-ottelusta, niin nähtiinhän se harjoituspeleissä Liettuaa vastaan, vaikka Suomella ei ollutkaan kaikkia pelaajia niissä peleissä ja myös EM-kisapelissä Serbiaa vastaan kuinka iso ongelma isommat ja taitavammat pelaajat Suomelle vielä on. Meidän pitää pystyä haastamaan Liettua tai Serbia edes jotenkin tulevaisuudessa.

Joukkueen kokoonpanovaihe meni pahasti vihkoon. Tuovi maksimoi tuloksen sillä kokoonpanolla mikä nyt tuli valituksi ja vältti isojen pelaajien virhevaikeudet. Mahdotonta sanoa joutuiko Suomi antamaan muille tasoitusta, kun niitä virheitä välteltiin.

Munkin mielestä Espanja sai nyt ilmaisia koreja varsinkin Hernangomezeille osittain siksi, että virhetili olisi täyttynyt liian nopeasti Jantuselle tai Madsenille, joten en syytä heitä siitä. Nkamhouan pois jääminen vähän rikkoi balanssin sen suhteen miten virheitä olisi voinut jakaa tasaisemmin pelaajavaihdoilla. Se että olisiko siihen pitänyt valita joku muu tilalle, niin ehkä, mutta en tiedä kuka se olisi ollut. Ensi vuoden MM-kisoissa toivottavasti kaikki meidän 4 isoa pelaajaa Markkanen, Madsen, Jantunen ja Nkamhoua ovat kunnossa.

Nää kisat oli loppujen lopuksi tosi hyvä suoritus ilman Nkamhouaa. Nkamhouan kanssa oltaisiin ehkä hoidettu toi Espanjan joukkue. Vähän turhauttaa se että meillä oli paljon tulivoimaa joukkueessa ja Suomi mitalipeleissä olisi ollut hauska nähdä. Saksaa Suomi tuskin olisi voittanut semifinaalissa ja pronssimatsissa vastus olisi ollut Slovenia, Ranska tai Italia. Tie ei olisi ollut helppo mitaleille, mutta edes se että oltaisiin saatu kaksi lisäpeliä niin sillä olisi ollut suuri arvo.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
876
Mun mielestä Suomen runkopelaajilta alkoi loppumaan bensa, tietenkin Espanja myös petrasi. Taas kerran tullaan siihen että kun voidaan peluuttaa vain kymmentä pelaajaa ja 2 pesee selkiä sekä valmistaa salaatteja muille niin se vaan pitkässä turnauksessa alkaa näkymään lopulta. Markkanen kyllä jaksoi ja olisi jaksanut pelata vaikka toisen matsin putkeen, ero muihin näkyy muussakin kuin vain taidoissa.

Oon samaa mieltä tosta. Me tarvitaan vielä vähän enemmän syvyyttä pelaajamateriaaliin. Kuvitellaan että meillä olisi ollut enemmän vaihtoehtoja pelaajavalinnoissa, niin siinä tapauksessa yhden point guardin olisi helposti voinut jättää pois, kumpi se nyt olikaan kaksikosta Seppälä tai Little. Näin jälkikäteen on kuitenkin ihan hyvä että Little oli kisoissa mukana. Sen lisäksi oltaisiin tarvittu yksi Nkamhouan ominaisuuksilla varustettu iso pelaaja lisää.
 
Viestejä
876
Tappio kyllä kirvelee aika pahasti, kun tässä oikeasti taisteltiin voitosta, ja mitalipelit olivat niin lähellä. Mutta olihan tämä Susijengiltä ihan älyttömän hieno turnaus. Koko joukkue, valmennus ja taustajoukot ovat tehneet huikean työn ja onhan tässä otettu aika isoja askeleita eteenpäin. Kuka olisi uskonut viime marraskuussa hävityn Ruotsi-ottelun jälkeen, että Suomi olisi vajaan vuoden päästä tässä missä ollaan nyt, eli melkein yltänyt em-kisojen top-neljään sekä mm-kisapaikka jo takataskussa. Uskon myös, että paras on vielä edessä.

Niin joku voisi vain katsoa tilastoja, eikä pelejä ja vähätellä että eihän toi nyt ihmeellinen suoritus ole, kun Suomi on ennenkin mennyt playoffeihin ja nytkin playoffeissa voitti vain yhden pelin.

Totuus on mun mielestä kuitenkin toisenlainen jos muistellaan taakseppäin. Se avauspelin jatkoaikatappio Israelilla pisti meidät aikamoiseen liemeen ja siitä noustiin kyllä todella hienosti lähes pakkovoitoilla. Ensiksi 30 pisteen voitolla Puolaa vastaan ja sitten vielä se tosi hieno Tsekki-peli. Väitän että Tsekki-peli oli Suomen turnauksen paras peli, jopa parempi kuin Kroatia ja Puola pelit. Markkanen oli niin uskomaton siinä Kroatia pelissä, joten mun on pakko sanoa että voitto Tsekkiä vastaan oli kovempi joukkuesuoritus. Tsekki pelasi siinä pelissä varmaan turnauksen parhaan pelinsä ja vielä kotiyleisönsä edessä eikä silti pystynyt voittamaan Suomea.

Oon tosi ylpeä tosta tavasta millä pelejä voitettiin. Vaikka Markkanen olikin täysi kone niin meiltä löytyi muutenkin tosi hyvin tulivoimaa hyökkäyksessä. Oli kiva katsella, että Suomen pelaaminen ei ole enää pelkkää puolustamista.
 
Viestejä
1 434
Kisojen arvosanat:

LAURI MARKKANEN 9,5
Kun puhutaan "fiilispelaajista", ajatellaan yleensä räjähteleviä tuittupäitä, joiden suoritustaso heittelee minuutista minuuttiin. Mutta on toisenlaisiakin fiilispelaajia, sellaisia kuin Lauri Markkanen. Kun ympärillä on tuttuja pelikavereita, selkänojana valmentajan ehdoton tuki ja hallussa "virallinen", kenenkään kyseenalaistamaton status joukkueen kärkioptiona, Lauri muuttuu täysin toiseksi pelaajaksi. Se on nähty kv-peleissä, Arizonassa, jossain määrin Bullssissa kakkoskaudella. Tämä turnaus oli asiasta toistaiseksi selkein osoitus. Markkanen teki kaiken sen mitä pyydettiin ja ylikin ja oli joukkueen kaikki kaikessa. Loistavat kisat.

Valitettavasti veikkaan em. seikoista johtuen, että "samoja otteita ensi kaudella Utahissa" kaipaavat joutuvat jälleen pettymään. Liigassa ei ole tarjolla tällaista pumpuliympäristöä, jossa Laurille on tarjolla vain rakkautta joka suunnasta, vaan oma tila otetaan siellä puoliväkisin. Se ei ole koskaan ollut Markkaselle helppoa, ja tuskin on jatkossakaan. Pelaaja ei juuri henkisesti enää muutu tässä vaiheessa uraa.

Laurinkin bensa alkoi loppua Espanja-pelissä juuri ratkaisevalla hetkellä, mihin johtaneista syistä (pelaajavalinnat, taktiikka) voidaan keskustella vielä kauan. Ja puolikas piste lähtee pois täydestä kympistä siksi, että välillä Markkasen pallollinen puolustus oli melko heikkoa.

MIKAEL JANTUNEN 6
Pelaavan kokoonpanon pahin pettymys. Kun nopeus, voima ja taito loppuvat yhtä aikaa kesken, jälki on aika surullista. Jantusen täydellinen kyvyttömyys hyökkäyspään pallollisissa tilanteissa tuli ainakin allekirjoittaneelle melkoisena shokkina, kun ei edes pelattu mitään superatleetteja vastaan. Ajo laidalta kohti päätyä, tie tukossa, pivot keskelle, tie tukossa, pallo käteen ja sitten olikin jo hätä. Tämä nähtiin uudestaan ja uudestaan. Puolustuksessa Jantunen jäi jatkuvasti pieneksi, mikä ei tosin ole hänen vikansa.

Kokonaan toinen ongelma on sitten se, ettei jalkanopeus edes riitä näillä kv-kentillä kaarelle. Maajoukkueessa mies onkin tällä hetkellä juuri sellainen hankala tweeneri, jolla puutteet määrittelevät roolin, eivät vahvuudet. Utahissa Jantunen pelasi hyökkäyspäässä usein puolustuksen keskellä eräänlaisessa hub-roolissa, pallon siirtelijänä, mutta tässä joukkueessa sellaista roolia ei ollut eikä ole tarjolla. Lisää aseita on pakko kehittää.

SASU SALIN 9
On ihan oikeutettua moittia Salinia suoritustason heittelystä ja katoamisista kriittisillä hetkillä, mutta kyllä mies oli silti taas Markkasen ohella joukkueen pelillinen ja henkinen tukiranka ja veti kokonaisuutena hyvät kisat. Suomen joukkueessa on edelleen niin vähän kv-tasoista taitoa, röyhkeyttä ja pelottomuutta, että Sasun poistuminen kentältä näkyi useimmiten välittömästi jengin yleisilmeessä. Puolustuspäässä jalka ei enää liiku samalla lailla kuin vielä viisi vuotta sitten, mutta vielä toistaiseksi tuo korvautuu hyvin kokemuksella, oveluudella ja ennakoinnilla. Mutta kuka Salinin tilalle kakkospaikalle kun maajoukkueura vähitellen hiipuu kohti auringonlaskua? Tämä on pelottava ajatus.

PETTERI KOPONEN 10
Täysin käsittämätön suoritus invaliditasoisilla lonkilla. En olisi koskaan uskonut, että Petsku pystyy pelaamaan tällaisia minuutteja ja nousee vielä ratkaiseviin rooleihin tärkeissä peleissä. Heitto putosi paremmin kuin koskaan aiemmin maajoukkueessa, ja paikkojakin tuli liukuhihnalta, pitkälti Markkasen "gravityn" ansiosta. Vaikka mies ei enää taivu mihinkään suuntaan ja jalka ei liiku, Koposen pallovarmuus ja rauhallisuus oli (surullista kyllä) edelleen omaa luokkaansa Suomen takakentällä. Tältä se näyttää kun pelaaja tietää, että se on nyt tässä, ja päättää tyhjentää bensatankin viimeistä pisaraa myöten. Paras mahdollinen lopetus hienolle uralle.

SHAWN HUFF 9
Myös Huff ylitti kaikki odotukseni (niitä ei ollut paljon) moninkertaisesti. Mies pelasi yllättävän isossa roolissa rauhallisemmin ja fiksummin kuin koskaan ennen, kaikki sähellys ja huonot riskiratkaisut olivat kuin poispyyhittyjä. Olen aina ollut sitä mieltä, että joillekin atleettisille pelaajille jalkojen hidastuminen uran loppuvaiheessa voi olla jopa siunaus, kun ennakoinnin ja maltin merkitys alkaa väkisinkin korostua. Jantusen lailla Huff joutui puolustamaan aivan liikaa isoja joukkueen koostumuksen takia, mutta selvisi mallikkaasti. Hyvät kisat ja hieno ura.

ELIAS VALTONEN 6,5
Mysteeriin kääritty arvoitus. Valtosen peli-ilme muistutti koko kisojen ajan peuraa ajovaloissa. Tuskaisen turhautuneisuuden ja epävarmuuden yhdistelmä loisti naamalta ja näkyi liikkeessä kentällä. Jos tässä joukkueessa on joku, jolta olisi näissä kisoissa kaivattu ns. break outia, se on Valtonen. Nyt sitä ei tullut, ja syitä voidaan vain arvailla. Toisin kuin suuri osa joukkueesta, Elias sai pelata luontaisella pelipaikallaan, puolustaen niitä pelaajia joita hänen kuuluukin puolustaa, mutta... ei se kokonaisuutena kovin hyvin mennyt. Valtonen väläytteli toki ajoittain, mutta hän ei ole enää Littlen tapainen nuori lupaus, jonka suoritustaso voi heitellä villisti. Mies on 23-vuotias aikuinen, ammattilainen, ja hänen pitäisi nopeasti ottaa vastuuta ja paikkansa Susijengin peruspilarina.

Eniten ihmetytti, mitä on tapahtunut Valtosen jaloille. Näissä kesän maju-peleissä on nähty aivan liikaa sitä, että hänet jätetään puolustuksessa kaarella kuin täi tervaan. Sivuttaisliike on todella onnetonta atleettisena tunnetulle tyypille. En tiedä onko lihasta sitten taas kerran bulkattu liikaa, mutta tämä on aika fataali juttu - Valtosen kun pitäisi jatkossa olla Susijengissä se, joka puolustaa nopeita ja kimmoisia laitureita. Hyökkäyspäässä Valtonen pääsi usein miehestään ohi pallon kanssa, mutta sitten loppuivat aseet tai rohkeus, ja alettiin katsella viime hetken hätäsyöttöjä. Ikävä kyllä tässä saattaa näkyä surkean NCAA-uran ja nykyisen ammattilaisroolin yhteisvaikutus, mutta ei niistä tässä nyt enempää.

MIRO LITTLE 7
Miro oli vielä väärässä paikassa, mutta ei nuorta poikaa voi siitä syyttää. Väläytteli hyökkäyspäässä yllättäviä ja röyhkeitäkin ratkaisuja, mutta valitettavasti koripallon perusasioissa on vielä todella paljon parannettavaa, varsinkin pelinrakentajan roolia ajatellen. Jokainen pallon ylöstuonti kevyttäkin painetta vastaan oli täysi seikkailu ja sai kylmän hien katsojan otsalle. Little myös lopettaa kuljetuksensa takakentän alimpana miehenä aivan liian herkästi, tuota ominaisuutta ei viimeistään Baylorissa katsella hetkeäkään.

Suomi on tweenereiden joukkue, ja itselleni Mirokin on valumassa siihen samaan kategoriaan. En vain näe kaverissa kv-tason pelinrakentajan siemeniä, saati NBA-tason. Esimerkiksi Rannikosta tämä näkyi jo selvästi nuorempana kuin Little on nyt. Toivottavasti lähivuodet näyttävät että olin täysin väärässä. Mutta mikä Miro sitten on, jos ei ykkönen? En tiedä. Kaukoheitto on kaukana SG-tasosta. Saattaa olla, että poika päätyy vielä hieman alimittaiseksi kolmoseksi, mutta siinäkin roolissa olisi pakko osua kaarelta säännöllisesti. Aika näyttää, ja Baylor.

ILARI SEPPÄLÄ 6
Seppälän kisoista ei ole paljon sanottavaa. Mies oli aivan väärässä sarjassa, hermostunut ja epävarma esitys. Suomen muiden takamiesten lailla kasapäin aivan käsittämättömiä, minipoikamaisia syöttöhasseja takakentällä, kun pakotettiin palloa ylipuolustetulle pelaajalle. Seppälällä on paikkansa kevyemmän sarjan maaotteluissa, mutta toivottavasti tämä jäi miehen viimeiseksi näinkin isoksi arvokisarooliksi.

EDON MAXHUNI 9
Kokonaisuutena iloinen yllätys, varsinkin hyökkäyspään osalta. Maxhuni oli Salinin ohella ainoa pelottomasti heittänyt (ja myös osunut) takamies, ja pystyi koostaan huolimatta säilyttämään yllättävän hyvin myös ajo- ja syöttöuhan. Puolustuspää oli sitä mitä saattoi odottaakin - ohi mentiin kuin liukuhihnalta, ja vastustajat vaihtoivat jatkuvasti Maxhunia puolustamaan postissa isompia pelaajia. Kuten Seppälä ja Little, myös Maxhuni kärsi aivan liikaa ns. brain freeze -kohtauksista tuotuaan pallon ylös ja yrittäessään sitten syöttää vastaan tuleville omille. Kaikesta tästä huolimatta Edon otti paikkansa Suomen ykköspointtina toistaiseksi, ja en näe kuin Kantosen voivan häntä siitä lähivuosina syrjäyttää.

HENRI KANTONEN 8
Vähän sitä sun tätä. Kantosella on ykköspaikalle kokoa mutta ei kv-tasoista nopeutta, minkä mies toki tietää, ja pelaa enimmäkseen fiksusti vahvuutensa ymmärtäen. Pallovarmuus Susijengissä eliittiä, mutta aseet loppuvat hyökkäyspäässä, minkä vuoksi on helppo ymmärtää Maxhunin olevan ensimmäinen vaihtoehto kun halutaan skoraavaa pointtia.

ALEXANDER MADSEN 6,5
Jantusen ohella pelaavan kokoonpanon suurin pettymys. Aivan liikaa typerääkin typerämpiä hyökkäyspään virheitä, laiskaa jalkapuolustusta, tuomareille urputtamista ja nukahduksia. Vastapainoksi toki komeita blokkeja ja donkkeja, ja osui mies ajoittain kaareltakin. Mutta Madsen on 27-vuotias kokenut ja uransa prime-vaiheessa oleva ammattilainen, jonka fyysinen profiili - yhtenä harvoista maajoukkuepelaajista - riittää vaikeuksitta kv-kentille. Siksi onkin äärimmäisen turhauttavaa katsella miehen hajamielistä surffailua kentällä, kun Suomi olisi tarvinnut Markkasen rinnalle toisen pitkän pään tukipilarin vastuuta kantamaan. Nyt Madsen vajosi harmaaseen massaan, mihin Susijengillä ei Nkamhouan poisjäännin jälkeen todellakaan olisi ollut varaa.

ERIKOISMAININTA: OLIVER NKAMHOUA 4
Kaveri valitsi mieluummin merkityksettömän off season -höntsäilyn Amerikassa kuin ison roolin ehkä kaikkien aikojen kovatasoisimmissa EM-kisoissa. Tätä on aivan turha yrittää silotella ja puhua muuksi kuin mitä se oli. Iso tahra koko Nkamhouan uralle ja järkyttävä esimerkki tuleville "Susipolkua" seuraaville lahjakkuuksille. Myös Suomen valmennusjohto on päästetty toistaiseksi aivan liian helpolla tämän fiaskon selvittelyssä, ja se likapyykki on vielä pestävä. Toivottavasti mitään tällaista ei tarvitse nähdä koskaan enää.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
2 534
Kisojen arvosanat:

LAURI MARKKANEN 9,5
Kun puhutaan "fiilispelaajista", ajatellaan yleensä räjähteleviä tuittupäitä, joiden suoritustaso heittelee minuutista minuuttiin. Mutta on toisenlaisiakin fiilispelaajia, sellaisia kuin Lauri Markkanen. Kun ympärillä on tuttuja pelikavereita, selkänojana valmentajan ehdoton tuki ja hallussa "virallinen", kenenkään kyseenalaistamaton status joukkueen kärkioptiona, Lauri muuttuu täysin toiseksi pelaajaksi. Se on nähty kv-peleissä, Arizonassa, jossain määrin Bullssissa kakkoskaudella. Tämä turnaus oli asiasta toistaiseksi selkein osoitus. Markkanen teki kaiken sen mitä pyydettiin ja ylikin ja oli joukkueen kaikki kaikessa. Loistavat kisat.

Valitettavasti veikkaan em. seikoista johtuen, että "samoja otteita ensi kaudella Utahissa" kaipaavat joutuvat jälleen pettymään. Liigassa ei ole tarjolla tällaista pumpuliympäristöä, jossa Laurille on tarjolla vain rakkautta joka suunnasta, vaan oma tila otetaan siellä puoliväkisin. Se ei ole koskaan ollut Markkaselle helppoa, ja tuskin on jatkossakaan. Pelaaja ei juuri henkisesti enää muutu tässä vaiheessa uraa.

Laurinkin bensa alkoi loppua Espanja-pelissä juuri ratkaisevalla hetkellä, mihin johtaneista syistä (pelaajavalinnat, taktiikka) voidaan keskustella vielä kauan. Ja puolikas piste lähtee pois täydestä kympistä siksi, että välillä Markkasen pallollinen puolustus oli melko heikkoa.

MIKAEL JANTUNEN 6
Pelaavan kokoonpanon pahin pettymys. Kun nopeus, voima ja taito loppuvat yhtä aikaa kesken, jälki on aika surullista. Jantusen täydellinen kyvyttömyys hyökkäyspään pallollisissa tilanteissa tuli ainakin allekirjoittaneelle melkoisena shokkina, kun ei edes pelattu mitään superatleetteja vastaan. Ajo laidalta kohti päätyä, tie tukossa, pivot keskelle, tie tukossa, pallo käteen ja sitten olikin jo hätä. Tämä nähtiin uudestaan ja uudestaan. Puolustuksessa Jantunen jäi jatkuvasti pieneksi, mikä ei tosin ole hänen vikansa.

Kokonaan toinen ongelma on sitten se, ettei jalkanopeus edes riitä näillä kv-kentillä kaarelle. Maajoukkueessa mies onkin tällä hetkellä juuri sellainen hankala tweeneri, jolla puutteet määrittelevät roolin, eivät vahvuudet. Utahissa Jantunen pelasi hyökkäyspäässä usein puolustuksen keskellä eräänlaisessa hub-roolissa, pallon siirtelijänä, mutta tässä joukkueessa sellaista roolia ei ollut eikä ole tarjolla. Lisää aseita on pakko kehittää.

SASU SALIN 9
On ihan oikeutettua moittia Salinia suoritustason heittelystä ja katoamisista kriittisillä hetkillä, mutta kyllä mies oli silti taas Markkasen ohella joukkueen pelillinen ja henkinen tukiranka ja veti kokonaisuutena hyvät kisat. Suomen joukkueessa on edelleen niin vähän kv-tasoista taitoa, röyhkeyttä ja pelottomuutta, että Sasun poistuminen kentältä näkyi useimmiten välittömästi jengin yleisilmeessä. Puolustuspäässä jalka ei enää liiku samalla lailla kuin vielä viisi vuotta sitten, mutta vielä toistaiseksi tuo korvautuu hyvin kokemuksella, oveluudella ja ennakoinnilla. Mutta kuka Salinin tilalle kakkospaikalle kun maajoukkueura vähitellen hiipuu kohti auringonlaskua? Tämä on pelottava ajatus.

PETTERI KOPONEN 10
Täysin käsittämätön suoritus invaliditasoisilla lonkilla. En olisi koskaan uskonut, että Petsku pystyy pelaamaan tällaisia minuutteja ja nousee vielä ratkaiseviin rooleihin tärkeissä peleissä. Heitto putosi paremmin kuin koskaan aiemmin maajoukkueessa, ja paikkojakin tuli liukuhihnalta, pitkälti Markkasen "gravityn" ansiosta. Vaikka mies ei enää taivu mihinkään suuntaan ja jalka ei liiku, Koposen pallovarmuus ja rauhallisuus oli (surullista kyllä) edelleen omaa luokkaansa Suomen takakentällä. Tältä se näyttää kun pelaaja tietää, että se on nyt tässä, ja päättää tyhjentää bensatankin viimeistä pisaraa myöten. Paras mahdollinen lopetus hienolle uralle.

SHAWN HUFF 9
Myös Huff ylitti kaikki odotukseni (niitä ei ollut paljon) moninkertaisesti. Mies pelasi yllättävän isossa roolissa rauhallisemmin ja fiksummin kuin koskaan ennen, kaikki sähellys ja huonot riskiratkaisut olivat kuin poispyyhittyjä. Olen aina ollut sitä mieltä, että joillekin atleettisille pelaajille jalkojen hidastuminen uran loppuvaiheessa voi olla jopa siunaus, kun ennakoinnin ja maltin merkitys alkaa väkisinkin korostua. Jantusen lailla Huff joutui puolustamaan aivan liikaa isoja joukkueen koostumuksen takia, mutta selvisi niin hyvin Hyvät kisat ja hieno ura.

ELIAS VALTONEN 6,5
Mysteeriin kääritty arvoitus. Valtosen peli-ilme muistutti koko kisojen ajan peuraa ajovaloissa. Tuskaisen turhautuneisuuden ja epävarmuuden yhdistelmä loisti naamalta ja näkyi liikkeessä kentällä. Jos tässä joukkueessa on joku, jolta olisi näissä kisoissa kaivattu ns. break outia, se on Valtonen. Nyt sitä ei tullut, ja syitä voidaan vain arvailla. Toisin kuin suuri osa joukkueesta, Elias sai pelata luontaisella pelipaikallaan, puolustaen niitä pelaajia joita hänen kuuluukin puolustaa, mutta... ei se kokonaisuutena kovin hyvin mennyt. Valtonen väläytteli toki ajoittain, mutta hän ei ole enää Littlen tapainen nuori lupaus, jonka suoritustaso voi heitellä villisti. Mies on 23-vuotias aikuinen mies, ammattilainen, ja hänen pitäisi nopeasti ottaa vastuuta ja paikkansa Susijengin peruspilarina.

Eniten ihmetytti, mitä on tapahtunut Valtosen jaloille. Näissä kesän maju-peleissä on nähty aivan liikaa sitä, että hänet jätetään puolustuksessa kaarella kuin täi tervaan. Sivuttaisliike on todella onnetonta atleettisena tunnetulle tyypille. En tiedä onko lihasta sitten taas kerran bulkattu liikaa, mutta tämä on aika fataali juttu - Valtosen kun pitäisi jatkossa olla Susijengissä se, joka puolustaa nopeita ja kimmoisia laitureita. Hyökkäyspäässä Valtonen pääsi usein miehestään ohi pallon kanssa, mutta sitten loppuivat aseet tai rohkeus, ja alettiin katsella viime hetken hätäsyöttöjä. Ikävä kyllä tässä saattaa näkyä surkean NCAA-uran ja nykyisen ammattilaisroolin yhteisvaikutus, mutta ei niistä tässä nyt enempää.

MIRO LITTLE 7
Miro oli vielä väärässä paikassa, mutta ei nuorta poikaa voi siitä syyttää. Väläytteli hyökkäyspäässä yllättäviä ja röyhkeitäkin ratkaisuja, mutta valitettavasti koripallon perusasioissa on vielä todella paljon parannettavaa, varsinkin pelinrakentajan roolia ajatellen. Jokainen pallon ylöstuonti kevyttäkin painetta vastaan oli täysi seikkailu ja sai kylmän hien katsojan otsalle. Little myös lopettaa kuljetuksensa takakentän alimpana miehenä aivan liian herkästi, tuota ominaisuutta ei viimeistään Baylorissa katsella hetkeäkään.

Suomi on tweenereiden joukkue, ja itselleni Mirokin on valumassa siihen samaan kategoriaan. En vain näe kaverissa kv-tason pelinrakentajan siemeniä, saati NBA-tason. Esimerkiksi Rannikosta tämä näkyi jo selvästi nuorempana kuin Little on nyt. Toivottavasti lähivuodet näyttävät että olin täysin väärässä. Mutta mikä Miro sitten on, jos ei ykkönen? En tiedä. Kaukoheitto on kaukana SG-tasosta. Saattaa olla, että poika päätyy vielä hieman alimittaiseksi kolmoseksi, mutta siinäkin roolissa olisi pakko osua kaarelta säännöllisesti. Aika näyttää, ja Baylor.

ILARI SEPPÄLÄ 6
Seppälän kisoista ei ole paljon sanottavaa. Mies oli aivan väärässä sarjassa, hermostunut ja epävarma esitys. Suomen muiden takamiesten lailla kasapäin aivan käsittämättömiä, minipoikamaisia syöttöhasseja takakentällä, kun pakotettiin palloa pelaajalle, jota puolustettiin yli. Seppälällä on paikkansa kevyemmän sarjan maaotteluissa, mutta toivottavasti tämä jäi miehen viimeiseksi näinkin isoksi arvokisarooliksi.

EDON MAXHUNI 9
Kokonaisuutena iloinen yllätys, varsinkin hyökkäyspään osalta. Maxhuni oli Salinin ohella ainoa pelottomasti heittänyt (ja myös osunut) takamies, ja pystyi koostaan huolimatta säilyttämään yllättävän hyvin myös ajo- ja syöttöuhan. Puolustuspää oli sitä mitä saattoi odottaakin - ohi mentiin kuin liukuhihnalta, ja vastustajat vaihtoivat jatkuvasti Maxhunia puolustamaan postissa isompia pelaajia. Kuten Seppälä ja Little, myös Maxhuni kärsi aivan liikaa ns. brain freeze -kohtauksista tuotuaan pallon ylös ja yrittäessään sitten syöttää vastaan tuleville omille. Kaikesta tästä huolimatta Edon otti paikkansa Suomen ykköspointtina toistaiseksi, ja en näe kuin Kantosen voivan häntä siitä lähivuosina syrjäyttää.

HENRI KANTONEN 8
Vähän sitä sun tätä. Kantosella on ykköspaikalle kokoa mutta ei kv-tasoista nopeutta, minkä mies toki tietää, ja pelaa enimmäkseen fiksusti vahvuutensa ymmärtäen. Pallovarmuus Susijengissä eliittiä, mutta aseet loppuvat hyökkäyspäässä, minkä vuoksi on helppo ymmärtää Maxhunin olevan ensimmäinen vaihtoehto kun halutaan skoraavaa pointtia.

ALEXANDER MADSEN 6,5
Jantusen ohella pelaavan kokoonpanon suurin pettymys. Aivan liikaa typerääkin typerämpiä hyökkäyspään virheitä, laiskaa jalkapuolustusta, tuomareille urputtamista ja nukahduksia. Vastapainoksi toki komeita blokkeja ja donkkeja, ja osui mies ajoittain kaareltakin. Mutta Madsen on 27-vuotias kokenut ja uransa prime-vaiheessa oleva ammattilainen, jonka fyysinen profiili - yhtenä harvoista maajoukkuepelaajista - riittää vaikeuksitta kv-kentille. Siksi onkin äärimmäisen turhauttavaa katsella miehen hajamielistä surffailua kentällä, kun Suomi olisi tarvinnut Markkasen rinnalle toisen pitkän pään tukipilarin vastuuta kantamaan. Nyt Madsen vajosi harmaaseen massaan, mihin Susijengillä ei Nkamhouan poisjäännin jälkeen todellakaan olisi ollut varaa.

ERIKOISMAININTA: OLIVER NKAMHOUA 4
Kaveri valitsi mieluummin merkityksettömän off season -höntsäilyn Amerikassa kuin ison roolin ehkä kaikkien aikojen kovatasoisimmissa EM-kisoissa. Tätä on aivan turha yrittää silotella ja puhua muuksi kuin mitä se oli. Iso tahra koko Nkamhouan uralle ja aivan järkyttävä esimerkki tuleville "Susipolkua" seuraaville lahjakkuuksille. Myös Suomen valmennusjohto on päästetty toistaiseksi aivan liian helpolla tämän fiaskon selvittelyssä, ja se likapyykki on vielä pestävä. Toivottavasti mitään tällaista ei tarvitse nähdä koskaan enää.
Minun toiveena olisi, että voisit pisteyttää myös valmennuksen. Tuovi päävalmentaja, Hanno hänen apulainen, Larkas puolustus, Rannikko scoutting ja Hirvonen alkulämppä ja muut fysiikkahommat.
 
Viestejä
2 103
Toivottavasti Koposen siirtyminen siviiliin menee hyvin ilman liian suurta shokkia. Sellainen joka tapauksessa on edessä kun elämä on pyörinyt koko ikänsä täysin koripallon ehdoilla. Rahallisesti ei varmasti ole mitään hätää, mutta henkisesti tarvitsisi muutakin kuin pelkkää golfin peluuta. Varmaan fiksuna kaverina jotain keksii. Huffilla taisikin olla jo mm. politiikkahommat pedattuna.
 
Viestejä
35
Kisojen arvosanat:

LAURI MARKKANEN 9,5
Kun puhutaan "fiilispelaajista", ajatellaan yleensä räjähteleviä tuittupäitä, joiden suoritustaso heittelee minuutista minuuttiin. Mutta on toisenlaisiakin fiilispelaajia, sellaisia kuin Lauri Markkanen. Kun ympärillä on tuttuja pelikavereita, selkänojana valmentajan ehdoton tuki ja hallussa "virallinen", kenenkään kyseenalaistamaton status joukkueen kärkioptiona, Lauri muuttuu täysin toiseksi pelaajaksi. Se on nähty kv-peleissä, Arizonassa, jossain määrin Bullssissa kakkoskaudella. Tämä turnaus oli asiasta toistaiseksi selkein osoitus. Markkanen teki kaiken sen mitä pyydettiin ja ylikin ja oli joukkueen kaikki kaikessa. Loistavat kisat.

Valitettavasti veikkaan em. seikoista johtuen, että "samoja otteita ensi kaudella Utahissa" kaipaavat joutuvat jälleen pettymään. Liigassa ei ole tarjolla tällaista pumpuliympäristöä, jossa Laurille on tarjolla vain rakkautta joka suunnasta, vaan oma tila otetaan siellä puoliväkisin. Se ei ole koskaan ollut Markkaselle helppoa, ja tuskin on jatkossakaan. Pelaaja ei juuri henkisesti enää muutu tässä vaiheessa uraa.

Laurinkin bensa alkoi loppua Espanja-pelissä juuri ratkaisevalla hetkellä, mihin johtaneista syistä (pelaajavalinnat, taktiikka) voidaan keskustella vielä kauan. Ja puolikas piste lähtee pois täydestä kympistä siksi, että välillä Markkasen pallollinen puolustus oli melko heikkoa.

MIKAEL JANTUNEN 6
Pelaavan kokoonpanon pahin pettymys. Kun nopeus, voima ja taito loppuvat yhtä aikaa kesken, jälki on aika surullista. Jantusen täydellinen kyvyttömyys hyökkäyspään pallollisissa tilanteissa tuli ainakin allekirjoittaneelle melkoisena shokkina, kun ei edes pelattu mitään superatleetteja vastaan. Ajo laidalta kohti päätyä, tie tukossa, pivot keskelle, tie tukossa, pallo käteen ja sitten olikin jo hätä. Tämä nähtiin uudestaan ja uudestaan. Puolustuksessa Jantunen jäi jatkuvasti pieneksi, mikä ei tosin ole hänen vikansa.

Kokonaan toinen ongelma on sitten se, ettei jalkanopeus edes riitä näillä kv-kentillä kaarelle. Maajoukkueessa mies onkin tällä hetkellä juuri sellainen hankala tweeneri, jolla puutteet määrittelevät roolin, eivät vahvuudet. Utahissa Jantunen pelasi hyökkäyspäässä usein puolustuksen keskellä eräänlaisessa hub-roolissa, pallon siirtelijänä, mutta tässä joukkueessa sellaista roolia ei ollut eikä ole tarjolla. Lisää aseita on pakko kehittää.

SASU SALIN 9
On ihan oikeutettua moittia Salinia suoritustason heittelystä ja katoamisista kriittisillä hetkillä, mutta kyllä mies oli silti taas Markkasen ohella joukkueen pelillinen ja henkinen tukiranka ja veti kokonaisuutena hyvät kisat. Suomen joukkueessa on edelleen niin vähän kv-tasoista taitoa, röyhkeyttä ja pelottomuutta, että Sasun poistuminen kentältä näkyi useimmiten välittömästi jengin yleisilmeessä. Puolustuspäässä jalka ei enää liiku samalla lailla kuin vielä viisi vuotta sitten, mutta vielä toistaiseksi tuo korvautuu hyvin kokemuksella, oveluudella ja ennakoinnilla. Mutta kuka Salinin tilalle kakkospaikalle kun maajoukkueura vähitellen hiipuu kohti auringonlaskua? Tämä on pelottava ajatus.

PETTERI KOPONEN 10
Täysin käsittämätön suoritus invaliditasoisilla lonkilla. En olisi koskaan uskonut, että Petsku pystyy pelaamaan tällaisia minuutteja ja nousee vielä ratkaiseviin rooleihin tärkeissä peleissä. Heitto putosi paremmin kuin koskaan aiemmin maajoukkueessa, ja paikkojakin tuli liukuhihnalta, pitkälti Markkasen "gravityn" ansiosta. Vaikka mies ei enää taivu mihinkään suuntaan ja jalka ei liiku, Koposen pallovarmuus ja rauhallisuus oli (surullista kyllä) edelleen omaa luokkaansa Suomen takakentällä. Tältä se näyttää kun pelaaja tietää, että se on nyt tässä, ja päättää tyhjentää bensatankin viimeistä pisaraa myöten. Paras mahdollinen lopetus hienolle uralle.

SHAWN HUFF 9
Myös Huff ylitti kaikki odotukseni (niitä ei ollut paljon) moninkertaisesti. Mies pelasi yllättävän isossa roolissa rauhallisemmin ja fiksummin kuin koskaan ennen, kaikki sähellys ja huonot riskiratkaisut olivat kuin poispyyhittyjä. Olen aina ollut sitä mieltä, että joillekin atleettisille pelaajille jalkojen hidastuminen uran loppuvaiheessa voi olla jopa siunaus, kun ennakoinnin ja maltin merkitys alkaa väkisinkin korostua. Jantusen lailla Huff joutui puolustamaan aivan liikaa isoja joukkueen koostumuksen takia, mutta selvisi mallikkaasti. Hyvät kisat ja hieno ura.

ELIAS VALTONEN 6,5
Mysteeriin kääritty arvoitus. Valtosen peli-ilme muistutti koko kisojen ajan peuraa ajovaloissa. Tuskaisen turhautuneisuuden ja epävarmuuden yhdistelmä loisti naamalta ja näkyi liikkeessä kentällä. Jos tässä joukkueessa on joku, jolta olisi näissä kisoissa kaivattu ns. break outia, se on Valtonen. Nyt sitä ei tullut, ja syitä voidaan vain arvailla. Toisin kuin suuri osa joukkueesta, Elias sai pelata luontaisella pelipaikallaan, puolustaen niitä pelaajia joita hänen kuuluukin puolustaa, mutta... ei se kokonaisuutena kovin hyvin mennyt. Valtonen väläytteli toki ajoittain, mutta hän ei ole enää Littlen tapainen nuori lupaus, jonka suoritustaso voi heitellä villisti. Mies on 23-vuotias aikuinen mies, ammattilainen, ja hänen pitäisi nopeasti ottaa vastuuta ja paikkansa Susijengin peruspilarina.

Eniten ihmetytti, mitä on tapahtunut Valtosen jaloille. Näissä kesän maju-peleissä on nähty aivan liikaa sitä, että hänet jätetään puolustuksessa kaarella kuin täi tervaan. Sivuttaisliike on todella onnetonta atleettisena tunnetulle tyypille. En tiedä onko lihasta sitten taas kerran bulkattu liikaa, mutta tämä on aika fataali juttu - Valtosen kun pitäisi jatkossa olla Susijengissä se, joka puolustaa nopeita ja kimmoisia laitureita. Hyökkäyspäässä Valtonen pääsi usein miehestään ohi pallon kanssa, mutta sitten loppuivat aseet tai rohkeus, ja alettiin katsella viime hetken hätäsyöttöjä. Ikävä kyllä tässä saattaa näkyä surkean NCAA-uran ja nykyisen ammattilaisroolin yhteisvaikutus, mutta ei niistä tässä nyt enempää.

MIRO LITTLE 7
Miro oli vielä väärässä paikassa, mutta ei nuorta poikaa voi siitä syyttää. Väläytteli hyökkäyspäässä yllättäviä ja röyhkeitäkin ratkaisuja, mutta valitettavasti koripallon perusasioissa on vielä todella paljon parannettavaa, varsinkin pelinrakentajan roolia ajatellen. Jokainen pallon ylöstuonti kevyttäkin painetta vastaan oli täysi seikkailu ja sai kylmän hien katsojan otsalle. Little myös lopettaa kuljetuksensa takakentän alimpana miehenä aivan liian herkästi, tuota ominaisuutta ei viimeistään Baylorissa katsella hetkeäkään.

Suomi on tweenereiden joukkue, ja itselleni Mirokin on valumassa siihen samaan kategoriaan. En vain näe kaverissa kv-tason pelinrakentajan siemeniä, saati NBA-tason. Esimerkiksi Rannikosta tämä näkyi jo selvästi nuorempana kuin Little on nyt. Toivottavasti lähivuodet näyttävät että olin täysin väärässä. Mutta mikä Miro sitten on, jos ei ykkönen? En tiedä. Kaukoheitto on kaukana SG-tasosta. Saattaa olla, että poika päätyy vielä hieman alimittaiseksi kolmoseksi, mutta siinäkin roolissa olisi pakko osua kaarelta säännöllisesti. Aika näyttää, ja Baylor.

ILARI SEPPÄLÄ 6
Seppälän kisoista ei ole paljon sanottavaa. Mies oli aivan väärässä sarjassa, hermostunut ja epävarma esitys. Suomen muiden takamiesten lailla kasapäin aivan käsittämättömiä, minipoikamaisia syöttöhasseja takakentällä, kun pakotettiin palloa pelaajalle, jota puolustettiin yli. Seppälällä on paikkansa kevyemmän sarjan maaotteluissa, mutta toivottavasti tämä jäi miehen viimeiseksi näinkin isoksi arvokisarooliksi.

EDON MAXHUNI 9
Kokonaisuutena iloinen yllätys, varsinkin hyökkäyspään osalta. Maxhuni oli Salinin ohella ainoa pelottomasti heittänyt (ja myös osunut) takamies, ja pystyi koostaan huolimatta säilyttämään yllättävän hyvin myös ajo- ja syöttöuhan. Puolustuspää oli sitä mitä saattoi odottaakin - ohi mentiin kuin liukuhihnalta, ja vastustajat vaihtoivat jatkuvasti Maxhunia puolustamaan postissa isompia pelaajia. Kuten Seppälä ja Little, myös Maxhuni kärsi aivan liikaa ns. brain freeze -kohtauksista tuotuaan pallon ylös ja yrittäessään sitten syöttää vastaan tuleville omille. Kaikesta tästä huolimatta Edon otti paikkansa Suomen ykköspointtina toistaiseksi, ja en näe kuin Kantosen voivan häntä siitä lähivuosina syrjäyttää.

HENRI KANTONEN 8
Vähän sitä sun tätä. Kantosella on ykköspaikalle kokoa mutta ei kv-tasoista nopeutta, minkä mies toki tietää, ja pelaa enimmäkseen fiksusti vahvuutensa ymmärtäen. Pallovarmuus Susijengissä eliittiä, mutta aseet loppuvat hyökkäyspäässä, minkä vuoksi on helppo ymmärtää Maxhunin olevan ensimmäinen vaihtoehto kun halutaan skoraavaa pointtia.

ALEXANDER MADSEN 6,5
Jantusen ohella pelaavan kokoonpanon suurin pettymys. Aivan liikaa typerääkin typerämpiä hyökkäyspään virheitä, laiskaa jalkapuolustusta, tuomareille urputtamista ja nukahduksia. Vastapainoksi toki komeita blokkeja ja donkkeja, ja osui mies ajoittain kaareltakin. Mutta Madsen on 27-vuotias kokenut ja uransa prime-vaiheessa oleva ammattilainen, jonka fyysinen profiili - yhtenä harvoista maajoukkuepelaajista - riittää vaikeuksitta kv-kentille. Siksi onkin äärimmäisen turhauttavaa katsella miehen hajamielistä surffailua kentällä, kun Suomi olisi tarvinnut Markkasen rinnalle toisen pitkän pään tukipilarin vastuuta kantamaan. Nyt Madsen vajosi harmaaseen massaan, mihin Susijengillä ei Nkamhouan poisjäännin jälkeen todellakaan olisi ollut varaa.

ERIKOISMAININTA: OLIVER NKAMHOUA 4
Kaveri valitsi mieluummin merkityksettömän off season -höntsäilyn Amerikassa kuin ison roolin ehkä kaikkien aikojen kovatasoisimmissa EM-kisoissa. Tätä on aivan turha yrittää silotella ja puhua muuksi kuin mitä se oli. Iso tahra koko Nkamhouan uralle ja aivan järkyttävä esimerkki tuleville "Susipolkua" seuraaville lahjakkuuksille. Myös Suomen valmennusjohto on päästetty toistaiseksi aivan liian helpolla tämän fiaskon selvittelyssä, ja se likapyykki on vielä pestävä. Toivottavasti mitään tällaista ei tarvitse nähdä koskaan enää.
Kiitoksia mahtavasta tekstistä
Olen itse eri mieltä useammastakin seikasta:
- Jantunen ja Valtosen kisat sujuivat mielestäni paremmin, vaikkakin erityisesti hyökkäyspään pelaaminen oli suhteellisen varovaista: Ottaen huomioon joukkueen rakennuksesta johtunut ison pään pelaajien puute, mielestäni Jantunen ja Valtonen onnistuivat keskimäärin pakkipäässä suhteellisen kivasti -> Nuorehkoille pelaajille tyypillisiä höntyilyjä & yksittäisiä epäonnistumisia.
- Kun huomioidaan Markkasen hyökkäyspään rooli, on tärkeää että Jantunen & Valtonen kykenevät levittämään kenttää -> Suhteellisen hyvät 3p heittoprosentit 50 & 40 % (huomioiden, että pääosin rankkarikolmosia suhteellisen maltillisilla volyymeilla 1,4 & 2,1/peli)
-> Antaisin nuorille laitureillemme arvosanaksi 7,5 ja ainakin itse uskon, että kunhan saavat lisää vuosia mittariin kovissa ammattilaisliigoissa, niin molemmat tulevat olemaan tärkeitä roolipelaajia maajoukkueelle.

- Olen myös optimistisempi Littlen potenttiaalista. Kehityskäyrät eivät ole identtisiä (Rannikkoon vertaaminen), ja nuori mies vaikuttaa aika loistavalta kokonaisuudelta, kunhan kehitystä tapahtuu tietyissä osa-alueissa (pallovarmuus, heittäminen jne.)
 
Viestejä
1 438
Toivottavasti Koposen siirtyminen siviiliin menee hyvin ilman liian suurta shokkia. Sellainen joka tapauksessa on edessä kun elämä on pyörinyt koko ikänsä täysin koripallon ehdoilla. Rahallisesti ei varmasti ole mitään hätää, mutta henkisesti tarvitsisi muutakin kuin pelkkää golfin peluuta. Varmaan fiksuna kaverina jotain keksii. Huffilla taisikin olla jo mm. politiikkahommat pedattuna.
Aloittaa hän Tapiolan Hongassa taitovalmentajana ja mentorina:

”Hongasta kysyttiin kiinnostusta tulla mukaan seuran toimintaan. Vielä en tiedä ihan varmasti mitä jatkossa haluan tehdä, mutta haluan olla mahdollisuuksieni mukaan auttamassa Honkaa ja nuoria pelaajia samalle matkalle, jonka itse olen koriksen parissa tehnyt”, taustoittaa Koponen.
 
Viestejä
3 007
Tuosta Nkamhouan tilanteesta olisi kyllä hauska kuulla totuus. Pelaaja ehkä itse saattoi ajatella, että NBA-uran takia tärkeämpiä ovat syyshöntsät samalla mantereella? Itse näen Ollin ja Miron kuitenkin Euroopan huippusarjoissa, enkä NBA:ssa.

Saa toki todistaa mun olleen taas kerran väärässä. :)
 
Viestejä
2 108
Kisojen arvosanat:

LAURI MARKKANEN 9,5

Olipas hyvät kirjoitukset ja arvosanat Pyynikin Toivottomalta. Hyvin pitkälle samaa mieltä.

Mutta kyllä Laurille nyt vaan on pakko antaa arvosanaksi täysi kymppi. Ei vaan yksinkertaisesti voinut odottaa ja pyytää häneltä enempää ja parempaa suorittamista kuin mitä näissä kisoissa nähtiin. Hyökkäyspelaamisen osalta erityisesti odotukset ylitettiin kirkkaasti.

Sijat 5-8 oli odotettu tulos ja realistinen arvosana 8.

Vähän liian kriittistä arvostelua vapaamuurarilta, jos tämä Susijengin kisasuoritus ansaitsee vain arvosanan 8. Nyt kuitenkin ylitettiin se realistinen odotus eli päästiin neljännesvälieristä eteenpäin. Mitalipeleihin pääsy olisi ollut jo ihan sensaatiomainen yllätys.

Meidän tämän hetken taso euroopassa pyörii kuitenkin sijoilla 7-18 ja lohkoarvonnoista ja jatkopelin mätchupista riippuen sijoitus vaihtelee tuolla välillä. Nyt näissä kisoissa meille osui kuitenkin monta meidän pelitavalle sopivaa mätchuppia (Tsekki, Puola, Kroatia). Esimerkiksi jos puolivälierässä olisi saatu Italia vastaan, niin se olisi ollut ehkä jo siinä kohtaa Kroatiaa hankalampi mätchup. Pienet marginaalit näitä pelejä kuitenkin ratkaisevat.

Suomelta kaiken kaikkiaan erinomainen turnaus! Isossa kuvassa myös hatunnosto Tuoville ja muulle valmennusjohdolle siitä, että sukupolvenvaihdos on onnistunut aika lailla täydellisesti.

Heh! :) Tämä kommentti jo vähän huvitti, kun jaakko1 on viimeiset vuodet jatkuvasti kritisoinut kuinka "vanhuksia on pidetty liian kauan mukana" ja "maajoukkuepaikka saatu vanhoilla ansioilla". Tätä samaa saatiinkin lukea vielä pari viikkoa sitten useammaltakin kirjoittajalta.

Mutta juu. Samaa mieltä tuosta, että sukupolvenvaihdos on onnistunut aika lailla täydellisesti. Ja useampana kesänä on nuoria pelaajia tuotu rohkeasti mukaan.
 
Viestejä
5 327
Tätä samaa saatiinkin lukea vielä pari viikkoa sitten useammaltakin kirjoittajalta.

Näitä kisoja varten rosterista pudotettiin pois kaikki has-beenit. Edelleen toki sitä mieltä, että Koponen olisi voinut jo vetäytyä eläkepäiville. Jälkiviisaana voi toki sanoa, että pelasi kyllä yli odotusten. Pakissa oli kyllä melkoisena pujottelukeppinä, kuten odottaa saattoi.

Ehdottomasti kuitenkin hyvä, että koivistot, nenoset ja lindbomit on pudotettu pois kokoonpanosta. Nuoret ovat jo ajaneet pari vuotta sitten ohi.
 
Viestejä
2 626
ERIKOISMAININTA: OLIVER NKAMHOUA 4
Kaveri valitsi mieluummin merkityksettömän off season -höntsäilyn Amerikassa kuin ison roolin ehkä kaikkien aikojen kovatasoisimmissa EM-kisoissa. Tätä on aivan turha yrittää silotella ja puhua muuksi kuin mitä se oli. Iso tahra koko Nkamhouan uralle ja järkyttävä esimerkki tuleville "Susipolkua" seuraaville lahjakkuuksille. Myös Suomen valmennusjohto on päästetty toistaiseksi aivan liian helpolla tämän fiaskon selvittelyssä, ja se likapyykki on vielä pestävä. Toivottavasti mitään tällaista ei tarvitse nähdä koskaan enää.
Valitsiko Olli tämän, vai ilmoittiko yliopisto että ei ole lupaa mennä? Olisiko kahdenviikon rupeama EM-kisoissa sulkenut yliopistojen ovet?
 
Viestejä
5 327
Uskoisin että useampi pelaaja olisi vastaavassa tilanteessa ilmoittanut yliopistolleen, että NCAA-ura on sitten siinä, ja lähtenyt kisohin siitä huolimatta.

En usko. Arvokisoja tulee ja menee, mutta yliopistoura kun katkeaa, niin se sitten katkeaa lopullisesti. Nkamhoua pelaa sellaisessa yliopistossa, että hyvät otteet noteerataan välittömästi NBA:ssa. En lähde spekuloimaan Nkamhouan tsäänssejä päästä NBA:han, mutta aivan varmasti ilmoittautuu jossakin vaiheessa draftiin ja saa myös kutsuja seuroilla tulla esittelemään taitojaan.

En tiedä, avautuisiko hänelle Euroopassa samanlaisia näyttömahdollisuuksia. Ei välttämättä.
 
Viestejä
2 495
En usko. Arvokisoja tulee ja menee, mutta yliopistoura kun katkeaa, niin se sitten katkeaa lopullisesti. Nkamhoua pelaa sellaisessa yliopistossa, että hyvät otteet noteerataan välittömästi NBA:ssa. En lähde spekuloimaan Nkamhouan tsäänssejä päästä NBA:han, mutta aivan varmasti ilmoittautuu jossakin vaiheessa draftiin ja saa myös kutsuja seuroilla tulla esittelemään taitojaan.

En tiedä, avautuisiko hänelle Euroopassa samanlaisia näyttömahdollisuuksia. Ei välttämättä.
Niin hänellä varmasti on syynsä ja vaikuttaa tosiaankin siltä, että hän haluaa pysyä yliopistossaan täydet neljä vuotta. Meinasin enemmän sitä, että ne kaverit, jotka lopettivat NCAA-uran kesken yhden tai kahden kauden jälkeen (esim. Jantunen, Maxhuni, Valtonen) olisivat saattaneet valita toisin, jos päämääränä on ollut ponnistaa johonkin Euroopan sarjaan ammattilaiseksi.
 
Viestejä
191
Kisojen arvosanat:


MIKAEL JANTUNEN 6
Pelaavan kokoonpanon pahin pettymys.

Omasta mielestäni myös joukkueen pahin pettymys. Oli kesällä loukkaantuneena, taisi olla Belgia-pelien ja ekan Liettua-ottelun aikana. En tiedä vaikuttiko kesän vamma vieläkin jollain tavalla EM-kisoissa, mutta ero kevään MM-karsintapelien esityksillä ja EM-kisaotteilla oli huomattava. Toivotaan, että Italiassa tapahtuu kehitystä, koska Suomi todellakin tarvitsee parasta versiota Jantusesta.
 
Viestejä
431
Uskoisin että useampi pelaaja olisi vastaavassa tilanteessa ilmoittanut yliopistolleen, että NCAA-ura on sitten siinä, ja lähtenyt kisohin siitä huolimatta.
Aika moni europelaaja on palannut prouralle Eurooppaan yhden tai kahden ncaa- vuoden jälkeen. Mutta todella harva on tehnyt sen 3 vuoden jälkeen, kyllä tuolloin porskutetaan ncaa ura loppuun.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös