Koripallo.com

Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Viestejä
2 534
Osaako joku mulle sanoa, minkä takia ei valmennusjohto halunnut esim. Pöllää ottaa mukaan Tsekki matsiin? Jotenki kun Pöllä näytettiin ja sitten hävitettiin maisemista niin jäi itselle epäselväksi, että eikö hän sitten vain ollut tarpeeksi hyvä valmennusjohdon silmissä ottaa peleihin.

ps. Kun järkeä käyttää niin tajuaa, että hän meni pelaa U20 EM kisoja =)
En tiedä mitä valmennusjohto ajattelee, mutta esittämäsi kysymys on niin hyvä, että haluaisin sitä kommentoida.

Lyhyesti voisi sanoa, että jos Maxhuni on liian pieni niin Pöllä on liian iso. Suomen maajoukkue ei taida ihan noin isoja korinaluspelaajia tarvita. (Todellinen ongelma saattaa olla pelkkä väärä mielikuva)...

Pöllän ongelmat ovat käsittääkseni vähän samanlaisia kuin aikoinaan Antti Nikkilällä ja peli on jopa nopeutunut niistä ajoista. Nykyään suositaan liikkuvia ja nopeita pelaajia. Toisaalta Pöllä pärjää hyvin hyökkäyspäässä ja liikkuu sekä syöttelee hyökkäyksessä hyvin....

Luulen (en tiedä), että Pöllän ongelmat ovat puolustuspelaamisessa. Väitän, että puolustuspään pelisilmä vaatii paljon työtä, jotta liike on (oikeaan suuntaan) ennakoivaa.

En tiedä voiko noin ison miehen laittaa hyppimään narulla (tarvitaan ainakin pitkä naru), mutta en tiedä miten muuten hän voisi saada "nyrkkeilijän vikkelät" jalat?....Oma ennakkokäsitys (mielikuva) pelaajan vikkelyydestä muuttuu heti, jos näen pelaajan ottavan terävät alkulämmöt hyppynarulla...
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
2 534
Entä jos koris ei ole kaikki kaikessa nuorelle miehelle? Suoritettu tutkinto on tärkeä kokonaisen elämän kannalta. Kyllä sitä ehtii korisammattilaiseksi myöhemminkin.
Kuinka tärkeää on pelaajalle kokea "suuren maailman" koripalloympäristö? Onko "tavalliselle ihmiselle" vastaavanlainen kokemus esimerkiksi Frisbeegolfin pelaaminen Lontoossa? Yliopistossa saa viettää aikaa oman ikäisten kanssa. Aikuisten arki on erilaista kuin "opiskelijaelämä". Olympiaurheilijoiden on pakko omistautua heti kokonaan omalle lajille. Yliopistokoripalloilijoille on tarjottu ehkä inhimillisempi urheilijapolku...
 
Viestejä
1 327
Jalkapallon MM-kisoja seuratessa mieleeni muistuu eräs elokuinen ilta vuodelta 2010. Tuolloin Suomen jalkapallomaajoukkue voitti Belgian kotonaan 1-0. Tämän jälkeen Belgiassa on tehty todella suuria muutoksia ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Belgia ei tuolloinkaan ollut huono jalkapallomaa, vaan sen pelaajia pelasi eurooppalaisissa suurseuroissa kuten Bayern Münchenissä. Tähän ei kuitenkaan haluttu tyytyä. Suomi taas on tehnyt kaiken edelleen samoin, tai uudistunut hitaammin kuin muu maailma.

Miksi otan tämän esimerkiksi, on se että haluan kritisoida suomalaista joukkueurheilua ja esittää vienon huolen koripallomaajoukkueemme tulevaisuudesta. Maajoukkueemme ovat aina olleet huonoja uudistumaan. Akatemiat ovat jalkapallossa pienimuotoista toimintaa ja koripallossa maajoukkue pelaa samalla tavalla kuin vuosikymmen sitten. Uudistuminen tulisi aloittaa ennen tulosten vääjäämätöntä notkahdusts, josta olemme jo osviittaa saaneet. Kilpailuetua tulee jatkossa löytää muualta. Tässä muutama ehdotus:

1) Hyökkäyspeli on uudistettava täysin. Pelaajisto tulee muuttumaan pian, ja Koposen puuttumisen ei tulisi tuottaa noin paljon vaikeuksia.

2) Maajoukkueessa on jatkossa panostettava vielä enemmän datan analysointiin. Tirtääkseni tätä ei tällä hetkellä tee maajoukkueen valmentajista kukaan. Tämä on kilpailuetua jota emme ole vielä käyttäneet lainkaan.

3) Dettman voisi käyttää arvovaltaansa ja runnoa seuraavat uudistukset läpi ennen siirtymistään sivuun päävalmentajan paikalta. Olosuhteet meillä on jo kunnossa ja koris voi paremmin kuin koskaan. Nyt vielä se viimeinen palvelus lajille Henkka.

4) Perustyö suomalaissa seuroissa on hyvää, mutta henkilöityy usein muutamaan hyvään valmentajaan. Liiton tulee tarjota koulutuksia seuroille, ja seurojen on näihin osallistuttava. Määritellään ”susijengipelaajan” raamit ja lähdetään luomaan systeemiä joka tuottaa pelaajia jotka pystyvät toteuttamaan yhteistä pelitapaamme. Raamien oltava tarpeeksi löyhät jotta pelaajien kehitys seuroissa voi edelleen jatkua itsenäisesti, mutta raamien tarkoituksena on auttaa perusasioiden kehittämisessä “nämä jutut on ainakin osattava” -tyyliin.

5) Villinä heittona ehdotan Talent-leirin yhteyteen perustettavan samanlaisen leirin nuorille valmentajille, jonne seurat saavat lähettä nuoria valmentajiaan oppimaan maamme parhailta valmentajilta valmennuksen perusteita ja nyansseja. Valmentajien laatu on kaikki kaikessa.

P.S. En aio hirttäytyä näihin teeseihin, vaan voim hyvin pyörtää esitykseni hyvien perusteluiden edessä. Tarkoitus on herättää keskustelua.
 
Viestejä
2 415
Jalkapallon MM-kisoja seuratessa mieleeni muistuu eräs elokuinen ilta vuodelta 2010. Tuolloin Suomen jalkapallomaajoukkue voitti Belgian kotonaan 1-0. Tämän jälkeen Belgiassa on tehty todella suuria muutoksia ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Belgia ei tuolloinkaan ollut huono jalkapallomaa, vaan sen pelaajia pelasi eurooppalaisissa suurseuroissa kuten Bayern Münchenissä. Tähän ei kuitenkaan haluttu tyytyä. Suomi taas on tehnyt kaiken edelleen samoin, tai uudistunut hitaammin kuin muu maailma.

Belgia on nyt maailman huipulla, koska heidän kultainen sukupolvensa on prime-iässä. Toki Belgialla oli aikaisemminkin hyviä pelaajia Euroopan huippujoukkueessa, mutta kyllä heidän pelaajamateriaalin taso oli paljon heikompi kuin nykyään. Tuolloin takavuosina jopa Suomen materiaali oli ihan vertailukelpoinen Belgian kanssa, kun meillä oli Litmanen, Hyypiä, Niemi, Forssell, jne. Ihan yksinkertaisesti paremmilla pelaajilla tulee parempaa tulosta.

Miksi otan tämän esimerkiksi, on se että haluan kritisoida suomalaista joukkueurheilua ja esittää vienon huolen koripallomaajoukkueemme tulevaisuudesta. Maajoukkueemme ovat aina olleet huonoja uudistumaan. Akatemiat ovat jalkapallossa pienimuotoista toimintaa ja koripallossa maajoukkue pelaa samalla tavalla kuin vuosikymmen sitten. Uudistuminen tulisi aloittaa ennen tulosten vääjäämätöntä notkahdusts, josta olemme jo osviittaa saaneet. Kilpailuetua tulee jatkossa löytää muualta. Tässä muutama ehdotus:

Kirjoitin tästä jo aikaisemminkin toisessa ketjussa.. Meidän maajoukkueen tulokset ovat notkahtaneet ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että pelaajamateriaali ei ole enää niin laadukas kuin vaikka vielä viime vuonna. Viime vuoden EM-kisa pelaajistolla (terveillä pelaajilla) Suomi olisi todennäköisesti hoitanut tämän MM-karsintalohkon puhtaalla pelillä. Meidän joukkueen laatu vaan yksinkertaisesti putoaa todella paljon, kun siitä otetaan pari parasta pelaajaa pois. Suomi on ollut yksi suurimpia kärsijiä, kun Euroliigapelaajat eivät ole päässeet mukaan maajoukkuetoimintaan.. Myös muutaman tärkeän roolipelaajan puuttuminen/lopettaminen on näkynyt pelaamisessa todella paljon (esim. Lee, Kotti). Noihin rooleihin ei vaan yksinkertaisesti ole löytynyt riittävän laadukasta korvaajaa, niin pelin taso putoaa silloin.. Valmennus ei pysty tekemään ihmeitä.

1) Hyökkäyspeli on uudistettava täysin. Pelaajisto tulee muuttumaan pian, ja Koposen puuttumisen ei tulisi tuottaa noin paljon vaikeuksia.

Totta hitossa Koposen poissaolo näkyy. Ja paljon. Mutta se on taas ihan luonnollista, kun ei meillä vaan löydy laadukkaita korvaajia. Jammu toki pystyy vähän paikkaamaan, mutta sen jälkeen ei enää löydy riittävän hyvää back-uppia.
 
Viestejä
726
Samalla lailla kuin futiksessa Belgia nousi nopeasti nousi myös koriksessa Suomi. Jos puhutaan ihan suoraan, niin tason nousu tapahtui parin pelaajan kehittymisen ja pääosin amerikkalaistaustaisten pelaajien mukaantulon ansiosta. Ei kai kukaan edes kuvittele että Suomi ilman Huffia, Leetä, Murphya ja Wilsonia olisi pärjännyt yhtään siten miten se on pärjännyt. Belgian futiksen nousun taustalla on paljolti maahanmuuttajapelaajat, samahan se on Ranskallakin oikeastaan joka lajissa. Se on sitten aika lailla sattumaa kuka sattuu saamaan heistä juuri ne kirkkaimmat timantit. Suomen futiksenkin kantavimmat voimat ovat olleet maahanmuuttajataustaisia ( Eremenkot, Hetemaj, Hradecky). En väitä että se olisi välttämätöntä, mutta auttaa todella paljon ja koska niin monella maalla alkaa heitä olla vahvistamassa niin todella vaikeaa on pärjätä vain ns. isolaattiurheilijoilla. Ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia perimässään. Herkutelkaapa vaikka ajatuksella että Antenokoumpot olisi sattuneet Suomeen ja päätyneet kuten nytkin koriksen pariin, odottaisimme täysin realistisesti euroopan mestaruutta jollain kerralla tai useamminkin. Kun katsoo nuorten em-kisojen tilastoja niin kyllähän siellä erouttuu useammassakin maassa maahanmuuttajataustaiset pelaajat tilastoissa. Uskon että tämä seikka tulee näkymään jatkossa yhä enemmän ja suomen lähettäessä paikalle ikäluokan maajoukkueen jossa ei ole maahanmuuttajataustaisia niin he jäävät kylmästi jyrän alle nimenomaan vastustajien maahanmuuttajataustaisia vastaan kun muuten he voisivat aivan hyvin vaikka voittaa.

Tämän päivän nuorten ja lasten urheilun valmentajilta vaaditaan myös kykyä ymmärtää toimia eri tavalla erilaisista etnisistä taustoista tulevien kanssa. Onhan suomalaisissakin aina ollut erilaisia ihmistyyppejä ja syitä voi hyvinkin olla taustoissa. Aikanaan vaan niin savolaiset kuin pohjanmaalaiset yms on niputettu samaan ryhmään ja kommunikoitu samoin mikä varmasti on ollut virhe. Itse en usko että hankalia urheilijoita on olemassakaan, on vain kykenemättömyyttä kommunikoida.
 
Viestejä
2 534
Samalla lailla kuin futiksessa Belgia nousi nopeasti nousi myös koriksessa Suomi. Jos puhutaan ihan suoraan, niin tason nousu tapahtui parin pelaajan kehittymisen ja pääosin amerikkalaistaustaisten pelaajien mukaantulon ansiosta. Ei kai kukaan edes kuvittele että Suomi ilman Huffia, Leetä, Murphya ja Wilsonia olisi pärjännyt yhtään siten miten se on pärjännyt.
Suomen nousu alkoi Liettuan EM-kisoista vuonna 2011 ja sen jälkeen Suomi on säilyttänyt tasonsa ja ollut viimeiset kahdeksan vuotta (arvokisoissa EM/MM) eurooppalaisista maista sijoilla 9-16. Suomalaisista on varattu NBA:han kahdella ensimmäisellä kierroksella neljä pelaajaa: Koponen, Markkanen, Murphy ja Möttölä. Heistä ei kukaan ole varsinaisesti "maahanmuuttaja" (Murphy ei ole ainakaan muuttanut Suomeen ja on tavallaan myös "syntyperäinen suomalainen").

Suomessa koripalloa pelaa syntyperäiset suomalaiset, myöhemmin kansalaisuuden saaneet suomalaiset ja ulkomaalaiset pelaajat. Kaikkien noiden ryhmien suurin ongelma on harrastamisen korkeat kustannukset, jotka karsii harrastajia pois lajin parista. Kielimuuri tai kulttuurierot ovat pienempiä ongelmia. Seuroilla on erilaisia tuki- ja stipendijärjestelmiä, mutta niistä riittää apua vain harvoille. Lajin kasvun kannalta olisi tärkeä saada koripallolle alhaisen kustannuksen harrastamisen mahdollisuus, jolloin saataisin "suuret massat" mukaan lajin pariin. Yhdysvalloissa alhaisen kustannuksen harrastamisen mahdollisuus on katukoripallo. Helsingin huonona esimerkkini voisi mainita "Hietsun koripallokentän" puolittamisen....
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
44
Lisää esimerkkejä ulkokoripallokentistä Vantaalta: Vapaalan kentän asfaltti routinut ja halkeillut lähes käyttökelvottomaksi. Martsarin urheilupuistoon ei näytetä saavan koreja paikalle koko kesänä. Tai on siellä yksi kori, joka on väärässä asemassa. Kivistöön tuli uusi "kenttä" joka on lähinnä heittelypaikka: on ympäröity metrin korkuisilla kivipaasilla, joten siellä ei uskalla hölkätä edes yksinään heitetyn pallon perään. Onhan se tietysti nätin näköinen.

Muutenkin junnukasvatuksessa alkaa tulla salivuorojen rajat vastaan. Pian taitaa olla tilanne sellainen, ettei kaikki halukkaat lapset mahdu joukkueisiin kun ei ole tarpeeksi treenisaleja. Toivottavasti Vantaa päättää rakentaa Hämeenkylän koululle oikean liikuntahallin, jota on yritetty sinne lobata. Ja muihinkin uusin kouluihin kunnolliset salit. Ongelma ei liene pelkästään Vantaalla ja pelkästään koripallossa, mutta ongelma johtaa aikanaan siihen, että lahjakkuudet menee muihin lajeihin tai jää kokonaan löytymättä. Jääpi sitten seuraavat askeleet ottamatta.
 
Viestejä
1 928
Martsarissa ja Myrtsissä pelattiin 90-luvulla korista useillakin ulkokentillä, eikö siis enää? Siinä vois kaupunki kyllä kunnostautua ja ottaa kulauksen susijengitaikajuomaa.

Mut maahanmuuttajista... En ihan saanut kiinni vapaamuurarin mamu-viestistä. Ensinnäkin nelikosta Huff, Lee, Murphy ja Wilson vain viimeksi mainittu on maahanmuuttaja, loput toisen vanhempansa puolesta amerikkalaisia. Siis ollakseen maahanmuuttaja pitäisi muuttaa maahan, eikö? Pelkkä vieraskielinen sukunimi tuskin riittää.

Jos vapaamuurari viittaa eityypillisesti suomalaiseen geeniperimään niin se toki on väestölle hyvä asia. Miten se vaikuttaa urheilusuorituksiin on toinen juttu. En tiedä onko tieteellistä näyttöä siitä että suomalaiset urheilugeenit ois jotenkin huonompia kuin muut. Ennemminkin uskoisin että suomalainen elämäntapa ei kannusta huippu-urheilijoilta vaadittavien ominaisuuksien kehittymiseen. Se on kulttuurinen asia, ja kieltämättä olisi hyvä että sen suhteen tulisi ns. monikulttuurista ainesta mukaan naperoista lähtien, myös koripalloon! Ehkä vapaamuurari viittasi tähän, humanisti kun on.
 
Viestejä
2 534
.....Ennemminkin uskoisin että suomalainen elämäntapa ei kannusta huippu-urheilijoilta vaadittavien ominaisuuksien kehittymiseen. Se on kulttuurinen asia, ja kieltämättä olisi hyvä että sen suhteen tulisi ns. monikulttuurista ainesta mukaan naperoista lähtien, myös koripalloon! Ehkä vapaamuurari viittasi tähän, humanisti kun on.
Ulkomaalaiset rikastuttavat suomalaista koripalloa oman maansa koripallokulttuurilla (koripalloa pelataan kaikkialla eikä pelkästään Yhdysvalloissa). Valmentajana olen kiinnostunut kuuntelemaan pelaajilta saatua palautetta, koska silloin tiedän miten he ovat opettamani asiat ymmärtäneet. Etenkin ulkomaalaisilla pelaajilla voi olla mielenkiintoisia näkökulmia koripallosta.

Olin kesällä haastattelussa valmennusasioihin liittyen ja minulta kysyttiin "miten reagoit, kun pelaajasi huutaa sinulle". En uskaltanut vastata kysymykseen rehellisesti. Vastasin "olen Sveitsi ja käytän opeteltuja keskustelutekniikoita jne.". Oikeasti ajattelin, että mahtava tilaisuus vastaanottaa "palautetta"!

Erityisen kiinnostavaa on kuunnella urheilijoita, jotka ovat päättäneet lopettaa koripallon. Yleensä he ovat valmiit kertomaan oikean syyn kunhan jaksaa kuunnella heitä (syitä on todella paljon erilaisia). Esimerkiksi, jos syy on "tämä on tylsää eikä vaan enää kiinnosta" niin silloin voi valmentaja oppia omista virheistään....

Yritän kai sanoa, että valmentaja voi oppia myös pelaajilta ja suomalainen koripallo voi hyötyä ulkomaalaisista vaikutteista. Samalla tavalla mieskoripallo voi oppia naiskoripallosta ja toisinpäin...
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
4 028
Noista jatkolohkoista, mielenkiintoinen myös tuo lohko I, jossa puolustava Euroopan mestari aloittaa hänniltä. Avainpelaaja pelasi toki Miamissa viime vuonna ja samaan suuntaan menee toinen avainpelaaja ensi talvena. Muutenkin selkeästi kovin lohko. Aasiasta taas pääsee vitsijoukkueita mukaan, toki FIBA seuraa FIFA:n näyttämää tietä, vaikka Kiinaa ei saada ilmeisesti väkisinkään mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
726
Martsarissa ja Myrtsissä pelattiin 90-luvulla korista useillakin ulkokentillä, eikö siis enää? Siinä vois kaupunki kyllä kunnostautua ja ottaa kulauksen susijengitaikajuomaa.

Mut maahanmuuttajista... En ihan saanut kiinni vapaamuurarin mamu-viestistä. Ensinnäkin nelikosta Huff, Lee, Murphy ja Wilson vain viimeksi mainittu on maahanmuuttaja, loput toisen vanhempansa puolesta amerikkalaisia. Siis ollakseen maahanmuuttaja pitäisi muuttaa maahan, eikö? Pelkkä vieraskielinen sukunimi tuskin riittää.

Jos vapaamuurari viittaa eityypillisesti suomalaiseen geeniperimään niin se toki on väestölle hyvä asia. Miten se vaikuttaa urheilusuorituksiin on toinen juttu. En tiedä onko tieteellistä näyttöä siitä että suomalaiset urheilugeenit ois jotenkin huonompia kuin muut. Ennemminkin uskoisin että suomalainen elämäntapa ei kannusta huippu-urheilijoilta vaadittavien ominaisuuksien kehittymiseen. Se on kulttuurinen asia, ja kieltämättä olisi hyvä että sen suhteen tulisi ns. monikulttuurista ainesta mukaan naperoista lähtien, myös koripalloon! Ehkä vapaamuurari viittasi tähän, humanisti kun on.
Ilmeisesti olisi pitänyt käyttää sanaa ulkomaalaistaustaiset, toisaalta on niitäkin jotka ovat syntyneet Suomessa mutta molemmat vanhemmat jostain toisesta maasta. Tarkoitus oli yleistää kaikki saman sanan alle, koska kuten tiedämme jokaisen kohdalla erittelyssä menisi turhan paljon aikaa.

En ole missään sanonutkaan että suomalaisen geenit urheiluun olisi huonot, on vaan faktaa että on olemassa erilaisia ominaisuuksia. Afrikkalaistaustaisilla on tiettyjä luontaisia ominaisuuksia, samoin aasialaisilla jne. Eli kyllä sieltä tulee sellaista urheilijatyyppiä joita meillä ei aikanaan ole ollut. Faktaan perustuvaa huomioita heidän lajivalinnoissaan myös on, yleisesti ottaen ne lajit jotka ovat kansainvälisesti tunnettuja saavat heitä enemmän mukaan.
 
Viestejä
4 028
Ilmeisesti olisi pitänyt käyttää sanaa ulkomaalaistaustaiset, toisaalta on niitäkin jotka ovat syntyneet Suomessa mutta molemmat vanhemmat jostain toisesta maasta. Tarkoitus oli yleistää kaikki saman sanan alle, koska kuten tiedämme jokaisen kohdalla erittelyssä menisi turhan paljon aikaa.

En ole missään sanonutkaan että suomalaisen geenit urheiluun olisi huonot, on vaan faktaa että on olemassa erilaisia ominaisuuksia. Afrikkalaistaustaisilla on tiettyjä luontaisia ominaisuuksia, samoin aasialaisilla jne. Eli kyllä sieltä tulee sellaista urheilijatyyppiä joita meillä ei aikanaan ole ollut. Faktaan perustuvaa huomioita heidän lajivalinnoissaan myös on, yleisesti ottaen ne lajit jotka ovat kansainvälisesti tunnettuja saavat heitä enemmän mukaan.

Niin, kyllähän useat aasialaiset maat ovat hyviä uimahypyissä, taitoluistelussa tai voimistelussa ja siihen on toki selkeät syyt. Taas esimerkiksi futiksessa jostain syystä Japanin eurooppalaiset vastustajat laittavat pääpalloja rankkialueelle. Ei lienee ole rasismia sanoa niin.
 
Viestejä
1 928
Niin, kyllähän useat aasialaiset maat ovat hyviä uimahypyissä, taitoluistelussa tai voimistelussa ja siihen on toki selkeät syyt. Taas esimerkiksi futiksessa jostain syystä Japanin eurooppalaiset vastustajat laittavat pääpalloja rankkialueelle. Ei lienee ole rasismia sanoa niin.
White man can't jump!

Juu en niinkään rasismista ollut huolissani, käymmehän sivistynyttä keskustelua avarakatseisella foorumilla (luullakseni), ennemminkin siitä, millä perusteella ajatellaan että jostain päin tulevat ovat sitä tai tätä. Puhumattakaan "toisen polven maahanmuuttajista", joita pidetään sellaisina lähinnä silloin kun yksi tai molemmat vanhemmat ovat selvästi Euroopan ulkopuolelta. (!)

Kai kysymys on lähinnä siitä millaisessa liikunta- ja lajikulttuurissa nuoret ovat kasvaneet. Vaikkapa niin että sopivilla lähtökohdilla, lihastyypillä, ruumiinrakenteella jne. varustettu suomalainen, joka on reenannut tosissaan ja oikein, on pomppuihme siinä kuin muunkinmaalainen, esimerkkinä vaikkapa Niskasen Jumppa. Ja vaikka itäaasialaiset ovat keskimäärin lyhyempiä, oikeanlaisen lapsuuden viettäneinä he voivat olla korintekokoneita. NBA:stakin löytyy esimerkkejä. Ja jos joku sanoo että keskimäärin jotkut ovat sitä ja toiset tätä, niin minä sanon että Suomeen ei muuta vielä(kään) niin paljon maailman ihmisiä että keskimääräisisillä ominaisuuksilla ois juurikaan vertailuarvoa.

Kulttuurisesta asiasta on toki kyse kun tullaan uuteen maahan. Siihen liittyy myös toimintaan mukaan ottamisen ja kuuntelemisen vaatimus, mihin @KeegoMesh viittasikin yllä. Ollaanko valmiitta huolimaan mukaan, tyydyttämään valtaväestön syrjivään asenteeseen tottuneen tulijan sosiaalisia ja oman itsensä hyväksymiseen kannustavia tarpeita? Siis tuu mukaan, oot yksi meistä! Luulisin että sillä saataisiin motivoituneita harjoittelijoita ja ehkä sitten myös niitä monipuolisempia fyysisiä ominaisuuksia tuleville susisukupolville. Ja ylipäätään reenaamisesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneita nuoria syntyvyyden tässä hilijalleen laskiessa...
 
Viestejä
916
Lisää esimerkkejä ulkokoripallokentistä Vantaalta: Vapaalan kentän asfaltti routinut ja halkeillut lähes käyttökelvottomaksi. Martsarin urheilupuistoon ei näytetä saavan koreja paikalle koko kesänä. Tai on siellä yksi kori, joka on väärässä asemassa. Kivistöön tuli uusi "kenttä" joka on lähinnä heittelypaikka: on ympäröity metrin korkuisilla kivipaasilla, joten siellä ei uskalla hölkätä edes yksinään heitetyn pallon perään. Onhan se tietysti nätin näköinen.

Mihin kenttään viittaat tolla Martsarin urheilupuistolla? Herkkiksen kenttääkö? Onneksi jossain sentään on korejakin. Viherissä on korit paikallaan... ei se nyt mikään huippukenttä ole, mutta kyllä siellä pelaamaan pystyy. Harvoin siellä silti mitään pelejä näkee, satunnaisia heittelijöitä pikemminkin. Martsarin koulun pihassa pelataan kai aika usein jotain katukorista, mutta siellä taitavat pelailla lähinnä harrastajat. Ja se on kyllä aika kehno kenttä. Myyrmäen urheilutalon "takana" oleva kenttä on ymmärtääkseni aktiivisessa käytössä. Ja se onkin kulmakunnan ehkä paras kenttä.
 
Viestejä
4 028
White man can't jump!

Juu en niinkään rasismista ollut huolissani, käymmehän sivistynyttä keskustelua avarakatseisella foorumilla (luullakseni), ennemminkin siitä, millä perusteella ajatellaan että jostain päin tulevat ovat sitä tai tätä. Puhumattakaan "toisen polven maahanmuuttajista", joita pidetään sellaisina lähinnä silloin kun yksi tai molemmat vanhemmat ovat selvästi Euroopan ulkopuolelta. (!)

Kai kysymys on lähinnä siitä millaisessa liikunta- ja lajikulttuurissa nuoret ovat kasvaneet. Vaikkapa niin että sopivilla lähtökohdilla, lihastyypillä, ruumiinrakenteella jne. varustettu suomalainen, joka on reenannut tosissaan ja oikein, on pomppuihme siinä kuin muunkinmaalainen, esimerkkinä vaikkapa Niskasen Jumppa. Ja vaikka itäaasialaiset ovat keskimäärin lyhyempiä, oikeanlaisen lapsuuden viettäneinä he voivat olla korintekokoneita. NBA:stakin löytyy esimerkkejä. Ja jos joku sanoo että keskimäärin jotkut ovat sitä ja toiset tätä, niin minä sanon että Suomeen ei muuta vielä(kään) niin paljon maailman ihmisiä että keskimääräisisillä ominaisuuksilla ois juurikaan vertailuarvoa.

Kulttuurisesta asiasta on toki kyse kun tullaan uuteen maahan. Siihen liittyy myös toimintaan mukaan ottamisen ja kuuntelemisen vaatimus, mihin @KeegoMesh viittasikin yllä. Ollaanko valmiitta huolimaan mukaan, tyydyttämään valtaväestön syrjivään asenteeseen tottuneen tulijan sosiaalisia ja oman itsensä hyväksymiseen kannustavia tarpeita? Siis tuu mukaan, oot yksi meistä! Luulisin että sillä saataisiin motivoituneita harjoittelijoita ja ehkä sitten myös niitä monipuolisempia fyysisiä ominaisuuksia tuleville susisukupolville. Ja ylipäätään reenaamisesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneita nuoria syntyvyyden tässä hilijalleen laskiessa...

Erittäin paljon hienoa asiaa. Siltikin, kyllä Vapaamuurarilla on tietty pointtinsa tuossa ja voihan tuota tämänkin vuoden draftia katsoa Doncicia lukuunottamatta katsoa tietyllä silmällä. Toki Gary Trent jr. tippui yllättävän alhaalle... :D:D Tämä mun ajatuksenvirta ei nyt liity suoranaisesti otsikkoon, mutta kyllähän juurikin maahanmuuttajissa on meidän tulevaisuus, ainakin futiksessa ja koriksessa. Aivan kuten sanoitkin, taustasta riippumatta. Sen voi todeta ihan katsomalla noita ilmaisia urheilupaikkoja ja ketkä niitä käyttävät.

Ja onhan Jumppa Niskasella loistava fysiikka, mutta sitten kun mennään vartalonhallintaan, rytmitajuun... Ehkäpä muusikkona ymmärrät eron?
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
2 534
.......Onneksi jossain sentään on korejakin. Viherissä on korit paikallaan... ei se nyt mikään huippukenttä ole, mutta kyllä siellä pelaamaan pystyy. Harvoin siellä silti mitään pelejä näkee, satunnaisia heittelijöitä pikemminkin. Martsarin koulun pihassa pelataan kai aika usein jotain katukorista, mutta siellä taitavat pelailla lähinnä harrastajat......
Kartanonkoskella on uusi hieno kenttä. Toisaalta aidattu kenttä kameroilla toimii huonosti satunnaiselle palloilijalle....

Harrastajia (kuntokoripalloilijoita tai kesäpelaajia) pitää saada lisää mukaan . Yhdysvalloissa, jopa 10% ihmisistä pelaa koripalloa. Kuntokoripalloilijoita on 6%, yliopistokoripalloilijoita noin 2% ja noin 2% muissa sarjoissa.

Tarvitaan matalan kynnyksen kilpailutoimintaa ulkokentille (esimerkiksi Helsinki voisi olla asian suhteen myötämielinen). Siinä vaiheessa kun Faijat ja Mutsit lähtevät pelaamaan johonkin kesäturnaukseen kotikulmille alkaa rahaa todennäköisesti löytyä koripallolle runsaasti lisää.

Minä en suosittelisi yhdenkään ison monitoimihallin rakentamista pääkaupunkiin ennen kuin koripalloa pelataan Vantaan Energia areenalla, joka sijaitsee Espoon, Helsingin ja Vantaan rajalla. Sitä varten se sinne aikoinaan kai rakennettiin?

Nyt perustellaan, että isot hallit ovat väärässä paikassa. Miten paikka joka on lähellä juna-asemaa, jossa on runsaasti paikoitustilaa ja saavutettavissa polkupyörällä (vrt. Tapiolan monitoimihalli) voi olla muka väärässä paikassa?

Esimerkiksi Riihimäen käsipallojoukkue pelaa otteluitaan ensi kaudella Vantaan Energia Areenalla. Riihimäen mielestä tuo halli on hyvällä paikalla. Miksi esimerkiksi Seagulls ei voisi pelata jonkun näytösottelun tuossa tai jossain isommassa hallissa?
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 335
Vaikka edellisissä kirjoituksissa onkin kuvattu aika kattavasti Länsi-Vantaan ulkokenttien tilanteita, niin ne kertovat hyvin myös liikuntapaikkojen eräistä oleellisista ongelmista jotka löytyvät varmaan jokaisesta suuremmasta kaupungista Suomessa. Yksi kenttä siellä, toinen täällä, kolmas tuolla ja missään näistä ei ole säännöllistä kunnossapitoa ennenkuin joudutaan pohtimaan että kunnostetaanko kenttä kokonaan vai laitetaanko jotain muuta tilalle.

Olin muutama vuosi sitten Solnassa junnuturnauksessa ja näin siellä malliesimerkin liikuntapaikkojen suunnittelusta, jollaista toivoisi näkevän myös Suomessa, joskus. Keskeiselle paikalle puistoon oli rakennettu parin isomman nurmikentän (jalkapalloilijoille harjoituskenttä ja harrastuskenttä) rinnalle 8-9 hiekkanurmi-pohjaista ministadionia jalka- ja koripalloa varten, tilaa oli myös muille harrastusmahdollisuuksille, vieressä paikallisdösien- ja metrojen risteysasema, sen ajan isoin ostari sekä, yllätys yllätys, iso burgerimesta. Siis täydelliset puitteet sille että nuoriso saadaan helposti houkuteltua viettämään aikaa erilaisten liikuntamuotojen parissa, vaikka sitten vain hengailemassa. Ja kaikki paikat aivan moitteettomassa kunnossa vaikka niitä häkkiaitoja ja kentänhoitajan koppeja ei ensisilmäyksellä näkynyt missään. Eri ikäisiä ihmisiä liikkui alueella sen verran paljon ja tiheään että ehkä ne häiriköijät ja paikkojenhajoittajat eivät vain olleet uskaltautuneet paikalle nerokkaiden ideoidensa kanssa... Muutaman Suomen isomman kaupungin liikunta- ja terveyslautakunnan virkamiehen kannattaisi käydä tutustumassa kuinka liikuntapaikkojen suunnittelua tehdään fiksusti, käyttäjien näkökulmasta katsoen.
 
Viestejä
2 333
White man can't jump!

Juu en niinkään rasismista ollut huolissani, käymmehän sivistynyttä keskustelua avarakatseisella foorumilla (luullakseni)
Samalla ennakko-oletuksella, että täällä käydään fiksua keskustelua ilman koohotusta, ajattelin laittaa minäkin lusikkani tähän soppaan.

Ihmisen fyysiset ominaisuudet ovat lähtökohtaisesti perittyjä, mutta millainen ihminen lopulta on fyysisiltä kyvyiltään, on seurausta siitä, miten näitä lähtökohtia on elämän aikana kohdeltu - tai jopa määrätietoisesti kehitetty. Se miten kukin sitä kroppaa sitten kohtelee, riippuu paljon ympäristöstä: ainakin perheen, kaverien ja kulttuurin luomasta ilmapiiristä, sosiokulttuurisesta todellisuudesta (onko lapsella jo "kaikkea" vai onko nimenomaan vaikkapa koris-ura (vaiko futis) tie ulos köyhyydestä / arvottomuuden kokemuksesta jne.) ja tarjolla olevista resursseista (köyhä ei pääse lätkätreeneihin vaikka kuinka hinkuisi).

Ja jos joku sanoo että keskimäärin jotkut ovat sitä ja toiset tätä, niin minä sanon että Suomeen ei muuta vielä(kään) niin paljon maailman ihmisiä että keskimääräisisillä ominaisuuksilla ois juurikaan vertailuarvoa.
Tää on musta tärkeä pointti.

Joistakin perityistä fyysisistä lähtökohdista on varmastikin helpompi saavuttaa jotakin ja toisista jotakin toista. Joissakin "populaatioissa" (otan tässä nyt tarkoituksellisesti ihan puhtaan biologisen näkökulman asiaan), siis nimenomaan populaation tasolla, tietyt ominaisuudet ovat yleisempiä kuin jotkin toiset.

Esimerkiksi Keniassa, Etiopiassa tai Somaliassa syntyneellä on merkittävän suuri todennäköisyys saada syntymässään lahjaksi kestävyysjuoksuun erinomaisesti soveltuva kroppa. Kaikki itä-afrikkalaiset eivät kuitenkaan ole huippujuoksijoita, koska sellaiseksi tullaan vasta pitkän treenaamisen tuloksena (jos köyhyyden vuoksi joutuu juoksemaan kouluun joka päivä 20 kilsaa suuntaansa, se tietysti auttaa jo ilman mitään modernia urheiluvalmennusta). Ja mikä oleellista, eivät kaikki kenialaiset tai etiopialaiset ole kropaltaan huippujuoksijoita. Sellaisen ruumiinrakenteen omaavia on siellä vaan keskimäärin enemmän kuin kenties missään muualla.

Jos nyt otetaan sattumanvarainen suomalainen nuori jonka perittyyn "antropometriaan" kuuluu todennäköisemmin persjalkaisuus ja skrode ruumiinrakenne, niin lähtökohdat maailmanluokan maratoonariksi ovat merkittävästi heikommat: sellaiseksi kehittyminen edellyttää huomattavasti enemmän töitä ja voi jopa olla lopulta mahdotonta ihan fyysisten rajoitteiden vuoksi. Edellisestä ei kuitenkaan seuraa, että kukaan suomalainen ei voisi päästä huipulle pitkän matkan juoksussa - olihan meillä esim. Anne-Mari Sandell jonka ruumiinrakenne oli juuri kestävyysjuoksun näkökulmasta erinomainen.

Samaten, korikseen siirtyen, kiinalaiset ovat keskimäärin varsin lyhyitä verrattuina moniin muihin populaatioihin, mutta kun niitä on tarpeeksi paljon (yli miljardi) niin löytyyhän sieltäkin joitakin yksittäisiä kavereita jotka on yli 2,20 metriä jotka pärjää pelissä kohtuullisesti ilman vahvaa koriskulttuuriakin (harva kiinalainenhan on lopulllisesti breikannut koska puuttuu tää toinen puoli). Tai päinvastoin: hyvinkin pieneistä populaatioista voi tulla paljon hyviä korispelaajia, kuten Baltiasta (Latvia, Liettua) ja Balkanilta, koska siellä selvästikin on populaation kokoon nähden suuhteellisen paljon pitkiä ja raamikkaita tyyppejä joiden kehittymistä tukee vahva koriskulttuuri.

Eli se, että on jostakin tietystä paikasta kotoisin, voi lisätä tai vähentää todennäköisyyttä sille, että voi päästä jossakin lajissa huipulle - mutta kun puhutaan todennäköisyyksistä, on samalla puhuttava laajoista joukoista. Keskiarvot toimivat vasta riittävän suurilla populaatioilla. Suomessa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on tosiaan niin vähän, että niistä ei voida varmaankaan vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä siihen, millaisia urheilijoita heistä voisi sukeutua. Ainakaan puhtaasti fyysisin perustein.

Koriksen näkökulmasta on myös hyvä muistaa, että niin Junnu Lee kuin Shawn Huff ovat itse toisen sukupolven koripallloilijoita joiden isät ovat Suomessa pelanneita koripallo-ammattilaisia. Eli sillä pelaajaksi tulemista tukevalla kulttuurilla - oli se sitten perheestä tai laajemmasta ympäristöstä tulevaa - on todellakin merkitystä.

~*~

Jenkeistä puheenollen, heitänpä kevyen provokaation: jos eurooppalainen orjakauppa olisi uuden ajan alussa kuskannut Länsi-Afrikkalaisten sijaan laivalasteittain Itä-Afrikkalaisia orjia uudelle mantereelle, koripallo (tai jenkkifutis) ei olisi afro-amerikkalaisten ykköslaji vaan sitä pelaisivat enemmistönä ns. kaukaasialaista perimää edustavat (= "valkoiset") pelaajat.

Heittoni ei ehkä kestä täysin lähempää tarkastelua siksi, että eurooppalaiset orjakauppiaat harrastivat samalla myös (tietämättään) eräänlaista "rodunjalostusta". Kun orjiksi valittiin raskaaseen työhön parhaiten soveltuvia, mahdollisimman vahvoja yksilöitä, niin tavallaan synnytettiin ihmisryhmä joka lisääntyi keskenään (koska rotuerottelu) ja jossa nämä atleettiset piirteet sitten periytyivät. Lisätään tähän koripallo (ja jenkkifutis) monen köyhän afro-amerikkalaisen nuoren ainoana väylänä ylös yhteiskunnan pohjalta (armeija-uran ohella) ja vahva koriskulttuuri ihan sieltä lasten ja nuorten tasolta lähtien, niin seuraukset on nähtävissä.

~*~

Siitä Suomi-koriksen tulevaisuudesta ja maahanmuuttajista vielä lyhyesti.

Monessa Euroopan maassa ja monissa eri urheilulajeissa maahanmuuttajataustaiset, niin ensimmäisen kuin toisenkin (jossakin jopa kolmannen) polven sellaiset - joista muita kuin ensin mainittuja ei varmaan pitäisi kutsua enää "maahanmuuttajiksi", kun ovat kerran jo syntyneet ko. maassa - urheiljat ovat nousseet viime vuosina ja vuosikymmenenä esiin entistä kirkkaammin.

Laajemmin katsoen (esim. Euroopan tasolla / kaikki urheilulajit) kyse on varmaan myös tuosta populaatiotason perimästä, mutta uskoisin, että sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä on vieläkin merkittävämpi rooli heidän menestyksessään - eritoten Suomessa jossa, kuten todettua, määrät ovat niin pieniä, ettei populaatiotason selityksiä oikein voi käyttää.

Sen sijaan esim. Fiifi Aidoon ja Edon Maxhunin menestys (puhumattakaan Hetemaj:n veljeksistä futiksessa) on musta tärkeä juttu esikuvana nuorille "ei-kantasuomalaistaustaisille" nuorille. Lokkien matseissa näkee myös aika paljon "ei-valkoisia" nuoria joille Ricky Waxlax lienee hyvä vertais-roolimalli.

Sitten on vielä tämä (sosio-)kulttuurinen eroavaisuus. Monissa muissa kulttuureissa työnteko ja ponnistelu näyttää olevan suuremmassa arvossa kuin meillä täällä suomalaisessa mainstream-kulttuurissa. Ja jos esim. varallisuus määrittää mahdollisuudet harrastaa jotakin lajia, niin parhaiten toimeentulevien perheiden lapset tuskin ovat minkään urheilulajin kannalta laajassa mittakaavassa ne otollisimmat kandidaatit.

Mukavuuden ja helppouden keskellä kovaan työntekoon tarvitaan myöskin ihan erikoista mentaliteettia - kuten nyt vaikkapa Lauri Markkasella (tai Jari Litmasella). Kuuluisa 10 000 tunnin vaatimushan on osoitettu perusteettomaksi ja kevytkenkäisesti esitetyksi heitoksi, mutta maailman huipulle päästäkseen on oikeasti tehtävä töitä pienestä pitäen. Jos vain käy seuran treeneissä, jonne mennään isin auton takapenkillä, ja luulee sen riittävän, niin erehtyy kovasti. Ihan sama kuin jos menee yliopistoon opiskelemaan ja luulee, että pelkästään tenttikirjat lukemalla voisi tulla huippututkijaksi... kyllä huippututkijaksi aikovan on luettava satakertainen määrä muun opiskelun ohella - kuten huippu-urheilijaksi aikovan on treenattava satakertaisesti joukkuetreenien päälle.

Niin lattealta kuin se kuulostaakin, niin kyse lienee siis sekä perimästä että ympäristöstä - mutta näin pienessä piirissä kuin minkä suomalaiset kaikkineen muodostavat, kulttuurisilla tekijöillä on huomattavan suuri merkitys. Kestävä tulevaisuus kotimaiselle korikselle rakentunee ennemmin koriskulttuurin kehittymisen avulla - joka ottaa syliinsä kaikenväriset ja -varaiset lapset sekä nuoret - kuin odottamalla atleettisia maahanmuuttajia jostakin pelastamaan sen.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös