Vs: Vaalikiimaa 2012
Olisi mielenkiintoista tietää, että mikä olisi Haaviston kannatus, etenkin naisten keskuudessa, jos hänellä olisi 20 vuotta nuoremman toyboyn sijasta puolisona 20 vuotta nuorempi thaimaalainen nainen. Tuskin läheskään samanlainen kuin nyt.
Mitä enemmän tätä vaalitulosta sulattelee, niin sen enemmän Väyrysen kohtalo tuntuu vääryydeltä. Jos mietitään tasavallan Presidentin päätehtävää, eli ulkopolitiikan johtamista, niin Väykän kompetenssi on yksinkertaisesti ylivertainen muihin ehdokkaisiin verrattuna. 11 vuotta ulkoministerinä neljässä eri hallituksessa ja 2000-luvulla vielä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Siinä missä muut ehdokkaat kiimailivat suvaitsevaisuuden ja nykypäivän siivellä, niin Väykkä kykeni ainoana hahmottamaan Suomen ulkopoliittisen aseman ja turvallisuuden seuraavan 15-20 vuoden syklillä. Ei ole todellakaan väärin sanoa, että nämä vaalit olivat bbidolstanssiitähtienkanssa-vaalit. Presidentin päätehtävä, eli ulkopolitiikka sivuutettiin jokaisessa keskustelussa täysin ja puhuttiin aivan toissijaisista asioista, kuten suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Ei sillä, ihan tärkeitä aihepiirejä, mutta ei presidentin valtapiiriin kuuluvia.
Joka tapauksessa, pakko sanoa että Väyrynen ja Keskusta olivat oikeasti näiden vaalien ainoat voittajat, valittiin presidentiksi kuka tahansa. Väykkä aloitti syksyllä aivan montusta, nosti puolueensa takaisin suurien joukkoon juuri päinvastaisella agendalla, mitä Mari Kiviniemi ja Keskusta viime eduskuntavaalien aikaan harjoitti. En ihmettelisi, vaikka Väyrynen lähtisi ensi kesän Keskustan puheenjohtajakisaan mukaan. Viesti on ainakin selvä: kansa osoitti, että Paavon linja on haluttu linja.
Oli kyllä surullista katsoa tuloksen jälkeistä Väyrystä. Vanha, sydänsairas mies laittoi kaiken peliin ja käteen jäi jälleen kirvelevä tappio. Oli selkeästi purskahtamaisillaan itkuun. Mutta Paavo nousee vielä. Paavo ei luovuta koskaan!
