Kuva: Salon Vilpas ry | Karhubasketin Andre Gustavson (vasemmalla) on noussut ensimmäisellä Korisliiga-kaudellaan yhdeksi sarjan kärkipelaajista.

Kauhajoen Karhubasket on kahden ottelun jälkeen 0–2-tappioasemassa Korisliigan finaaleissa Helsinki Seagullsia vastaan. Takamies Andre Gustavson kokee sarjan kahden avausottelun olleen heikkoja kauhajokisilta.

Korisliigan runkosarjan kärkikaksikon kohdatessa finaaleissa on runkosarjan voittaja Helsinki Seagulls ottanut kaksi voittoa yhtä monesta ottelusta Kauhajoen Karhubasketia vastaan.

Karhubasketin tähtitakamies Andre Gustavson pitää kolmosfinaalin voittoa erityisen tärkeänä, mikäli kauhajokelaiset mielivät kääntämään finaalisarjan voitoksi.

– Seuraava peli pitää voittaa, niistä (tappioista) pitää vaan pystyä oppia ja nopeasti kääntää opit kentälle ja sen kautta mennä eteenpäin.

Karhubasket oli erityisen suurissa ongelmissa sarjan avausottelussa. Se teki ottelussa kauden huonoimman pistemääränsä (56), ja hävisi yli 30 pisteellä. Kolmen pisteen takaa 30 yrityksestä osui vain kaksi.

– Jos yleensä me scorataan lähellä 80–90 pinnaa, niin scorattiin aika vähän siihen verrattuna. Pitää pystyy scoraamaan enemmän, että pystytään voittamaan pelejä.

– Joskus ei vaan uppoa, sellaista koris on. Se oli semmoinen päivä. Se on tämmöinen, mikä on pidettävä mielessä ja tietää, että sellaisia päiviä voi tulla. Pidettävä huoli siitä, että niitä ei saatu finaalipäivänä.

Nuorelle joukkueelle finaalien tuoma paine ja huuma voi olla liikaa. Gustavson kokee avausottelun huonon heittopäivän olleen kuitenkin huonon varianssin eikä hermoilun syytä. Hän kuitenkin myöntää Seagullsin pitävän kokemuksellaan jonkinlaista etua.

– Mä uskoisin, että se oli satunnainen päivä, että meillä ei onnistunut. Mutta kyllä siinä on myöskin se, että Seagulls oli aika paljon enemmän kokenut joukkue. Ne on ollut sellaisessa tilanteessa aika paljon aikaisemmin ja meillä on uusia pelaajia ketkä pelaa ensimmäistä kautta ammattilaisena tai ei ole ei ole ollut tämmöisissä peleissä. Se ei pitäisi olla mikään tekosyy meidän pelaamiselle.

Karhubasketin ollessa suurissa vaikeuksissa hyökkäyspäässä avauspelissä on Seagulls onnistunut tekemään täsmälleen 89 pistettä sarjan molemmissa peleissä. Helsinkiläisten hyökkäyksestä vaarallisen vastustajalleen tekee sen monipuolisuus.

– Jokainen pelaaja, joka kentällä on tuo jonkin erilaisen vahvuuden. Heillä on hyvä taktinen pelaaminen ja osaaminen, ja siinä mielessä paljon kokemusta. Jos jollain onnistuu sinä päivänä, he osaavat pelata nopeasti pelejä sinne, ja niin kauan kuin se pelaaja onnistuu, he pelaavat sen pelaajan kautta, Gustavson analysoi vastustajaansa.

Loistava osoitus siitä saatiin juuri kakkospelissä, jossa kaudella aiemmin 8,7 pisteen keskiarvolla pelannut Erik Sajantila upotti 30 pistettä Seagullsin kaataessa Karhubasketin 89-80.

– Ja heillä ei ole sellaisia pelaajia, jotka rupeavat pakottamaan asioita. He pelaavat tosi hyvää joukkuepeliä ja osaavat liikuttaa palloa just sinne, minne se pallon pitää mennä oikeassa tilanteessa.

Siinä missä Seagulls on ollut tehokas sarjan molemmissa otteluissa, on Karhubasket ollut selvästi parempi hyökkäyslevypalloissa. Kahdessa ottelussa Karhubasket on ottanut yhteensä 37 hyökkäyslevypalloa. Ne voivat olla ratkaisevassa asemassa, mikäli kauhajokiset haluavat sarjan kääntää.

– Meidän on pidettävä huoli siitä, että silloin kun me saadaan ne levarit, pidetään pallosta huolta, otetaan hyvä heitto ja pidetään meidän menetykset pienissä määrissä, Gustavson toteaa.

Nuori Karhubasket on matkassa ilman veteraaneja

Karhubasketin keski-ikä on Korisliigan nuorin (kauden alkaessa 22,7). Ensi viikolla 26 vuotta täyttävä Gustavson on joukkueensa toiseksi vanhin pelaaja, ja on joukkueen vanhimman titteliä kantavan Quanterrius Jacksonin ohella ainoa ennen vuosituhannen vaihtumista syntynyt pelaaja.

Joukkueen nuoruus on tehnyt heidät omissa silmissään altavastaajiksi myös pudotuspeleissä, joihin Karhubasket lähti runkosarjan kakkosena.

– Me ollaan aika nuori joukkue ja meillä ei ole hirveästi ammattilaiskoripallokokemusta. Siinä mielessä me ollaan nähty itsemme altavastaajana koko kauden ja kaikissa näissä playoff-sarjoissa.

– Meillä ei ole sellaisia veteraaneja joukkueessa, jotka johtaisi ja jotka olisivat olleet Korisliigassa kanssa tosi pitkään, tai olleet Euroopassa tosi pitkään.

Gustavson ei koe joukkueen nuoruutta ja kokemattomuutta ainoastaan negatiivisena asiana, vaan näkee siinä myös positiivista.

– Me kaikki opitaan tässä joka päivä jotain uutta ja ollaan tässä yhdessä, siinä on myös omat hyvät asiat. Meillä on sitä intoa ja intohimoa korista kohtaan ja oppimista kohtaan. Se on semmoinen asia, joka auttaa meitä.

Nuorelle joukkueelle pienet vastoinkäymiset voivat olla opettavaisia, mutta niitä ei Kauhajoella ole playoff-keväällä nähty, vaan Karhubasket eteni finaaleihin puhtaalla pelillä, kaatamalla matkalla Tampereen Pyrinnön ja Joensuun Katajan suorin voitoin.

– En lähtisi mitään muuttamaan. Olen ihan iloinen siitä, miten me ollaan pelattu ekat kaksi sarjaa. Tämä on vaan uusi oppimismahdollisuus, meidän pitää vaan oppia nopeasti ja laittaa ne asiat, mitä me ollaan opittu kentälle oikeassa muodossa, joka auttaa meitä voittamaan.

Ammattilaisuran ensimmäinen kausi

Vaikka Gustavson onkin joukkueensa toiseksi vanhin pelaaja, on kuluva kausi hänelle ensimmäinen ammattilaisena.

– On ollut kyllä siistiä. Kyllä tämä on erilaista kuin mitä olen aikaisemmin kokenut. Ihmiset tulevat niin monesta eri taustasta. Joukkueelle annetaan likoon niin nopeasti ja tuloksia pitää tulla heti, eikä ole neljän vuoden kehittymiskäyrää mitä suunnitellaan. Mutta kyllä min olen tykännyt ja tämä on ollut just sitä, mitä haluan tehdä. Siinä mielessä ihannetilanne, Gustavson hehkuttaa.

Gustavson vietti edelliset kuusi vuotta Yhdysvalloissa, jossa hän pelasi Richmondin yliopistossa viiden kauden ajan. Kuudennen vuoden hän vietti sivussa loukkaantumisten vuoksi viimeistellessään maisterinopintonsa, eikä pelannut missään joukkueessa.

– Kyllä se antoi aikaa miettiä ja pohtia, että mitä haluan tehdä elämäni kanssa. Mitä enemmän sitä mietin, on oman potentiaalin täyttäminen koriksessa semmoinen asia, mikä sytytti vielä enemmän, hän kertoi välivuodestaan.

Gustavson kokee NCAA-koripallon olevan tyyliltään hitaampaa ja kontrolloidumpaa, kun taas Euroopassa yksilöiden annetaan tehdä enemmän omia ratkaisuja.

– Pelillisesti yliopistossa on paljon enemmän semmoinen traditionaalinen koris, mitä ollaan pelattu jenkeissä tosi pitkään. Ehkä se on vähän kehittynyt. Nyt jotkut joukkueet ovat ruvenneet muuttamaan sitä, mutta on hidasta, 30 sekunnin heittokello, isompi kenttä ja enemmän semmoista, että pidetään pallosta huolta ja otetaan hyviä heittoja.

– Euroopassa on enemmän sitä, että juostaan kenttää paljon enemmän ja heitetään, kun ollaan vapaita. Aika paljon on nopeita actioneita, minkä kautta sitten mennään ja vähän vähemmän systeemipelaamista Euroopassa, jenkeissä on paljon enemmän sitä. Riippuen totta kai yliopistosta ja koulusta missä olet, hän pohtii.

Paikka EM-kotikisoissa pitää ansaita

Kentän ulkopuolella Gustavson on kokenut elämän hyvin samanlaiseksi, vaikka yliopiston tapaan pelaajien ei tarvitse opiskella koripallon ohella.

– Täällä ehkä ei ehkä käydä koulua ja pitää ottaa itsestään enemmän vastuuta. Muuten on aika samanlaista, treenit ja saman porukan kanssa on jatkuvasti ja heidän kanssa ollaan läheisiä. Mitä sen koripallon ulkopuolella tapahtuu, sitten niitä voi tehdä yhdessä. Ainoa mikä puuttuu, on just se koulunkäynti.

195-senttinen Gustavson on noussut tulokaskaudellaan Korisliigan kärkinimiin, tehden 13,1 pistettä, napaten 5,2 levypalloa ja antaen kaksi syöttöä ottelua kohden. Korisliigan riistotilastoissa hän pitää kolmossijaa 2,1 riistolla per ottelu. Hänet valittiin myös maaliskuun kuukauden pelaajaksi.

Tilastoja hän ei kuitenkaan katsele, eikä niistä haaveile.

– Mulle on ollut tärkeää se, että olen pysynyt terveenä ja kroppa on tuntunut hyvältä. Se, että pystyn auttamaan joukkuetta voittamaan, on minulle tärkeää. Se on semmoinen asia, missä pystyn onnistumaan.

– Henkilökohtaiset tilastot on mitä on. Totta kai heittoprosentit voisivat olla vähän parempia ja niitä treenataan. Sitten tässä on off-season milloin sitä pystyy kehittämään vielä enemmän. Nyt tärkeintä on se, että me vedetään kausi vahvasti loppuun asti, voitetaan finaalit ja se, että pystyn auttamaan joukkuetta siinä, Gustavson sanoo.

Monelle suomalaiskatsojalle nuorena Amerikkaan lähtenyt Gustavson oli tuntemattomampi nimi, kun hän oli Susijengin mukana viime kesän MM-karsinnoissa. Loistavat otteet siellä ja loistokausi Korisliigassa ovat vankistaneet Gustavsonin asemaa mahdollisena pelaajana elokuun EM-kotikisoihin.

Gustavson ei itse pidä paikkaa kotikisoissa vielä varmana, vaan todistettavaa vielä riittää.

– Totta kai kiva, että olen tämmöisissä keskusteluissa mukana. Se on just semmoinen asia, mikä minun pitää ansaita. Kuten viime kesänä, minun pitää näyttää se, että kuulun siihen joukkoon. Mutta se kuulostaa todella hienolta mahdollisuudelta, jos sinne pääsee pelaamaan.

Korisliigan kolmas finaaliottelu pelataan Helsingissä lauantaina klo 15 ja ottelu on myös vapaasti katsottavissa Neloselta.