Julkaisemme useassa osassa Koripallo.comin keskustelupalstalle kirjoitetun syvällisen analyysin Chicago Bullsin joukkueen uudelleenrakennuksesta. Ensimmäiset kolme osaa julkaistiin tiistaina ja viimeiset kolme osaa tänään. Voit siirtyä seuraavaan osaan tämän artikkelin lopussa olevasta linkistä.

Siirry ensimmäiseen osaan Chicago Bullsin uudelleenrakennus, Osa 1: Jimmy Butlerin myynti
Siirry toiseen osaan Chicago Bullsin uudelleenrakennus, Osa 2: Uuden nuoren ytimen testaaminen
Siirry kolmanteen osaan Chicago Bullsin uudelleenrakennus, Osa 3: Tankkausta ja draftia
Siirry neljänteen osaan Chicago Bullsin uudelleenrakennus, Osa 4: Nuoret omat pelaajat

Chicago Bulls Rebuild Recap, vuosi 1. (2017-2018)

Johdanto: Chicago Bullsin uudelleenrakennus
1. Joukkueen uuden nuoren ytimen testaaminen
2. Huonosti pelaaminen ja draftissa menestyminen
3. Muiden omien nuorten pelaajien testaaminen
4. Uusien ostosten testaaminen
5. Peli- ja pukukoppikulttuurin muutos
6. Kokonaisarvio

4. Uusien ostosten testaaminen

Bulls osti viime kesänä sekä sitten kauden aikana useampia matalamman profiilin pelaajia testattavaksi. Kommentoin tässä kuitenkin lyhyesti vain niitä, jotka ovat edelleen Bullsin rosterissa tänä kesänä ja joiden suhteen Bullsin täytyy tehdä jonkinlaisia päätöksiä, että yritetäänkö päättyviä sopimuksia uusia tai voimassaolevia sopimuksia myydä eteenpäin.

4.1 David Nwaba (+)

Bulls nappasi Lakersin ”veivaaman” 24-vuotiaan David Nwaban rosteriinsa viime kesänä. Nwaballa oli takanaan ensimmäinen kausi ammattilaisena joka alkoi G-liigasta ja johon mahtui erinäisten pätkäsopimusten ja uusien G-liiga visiittien ohella myös 20 matsia Lakersin paidassa.

Bullsin takakentän rosterissa on kyllä tukku heitto- ja ajotaitoisia offensiivisia pelaajia, mutta ilman Nwabaa joukkueen kaaripuolustus olisi ollut, vain hiukan kärjistäen, ainoastaan Dunnin varassa. Terrierimäinen – tai pitäisikö sanoa bulldogimainen – puolustaja Nwaba repi, raastoi ja riisti sekä paikoitellen ajoi röyhkeästi vastustajan korille. David Nwaba olikin varmaan yksi Bullsin kauden kirkkaimmista valopilkuista.

Toisaalta, vaikka kuinka olisi rakkikoira puolustamaan, Nwaba on valitettavasti aidoksi ”wing-defenderiksi” liian pieni ja takamieheksi totaalisen heittotaidoton. Kaiken lisäksi Nwaba ei ole pallonkäsittelijänä mitään huippuluokkaa.

Suvereenin pallonkäsittelijä- / kolmosheittäjäpointin vierellä Nwaba voisi olla ajo-uhkineen aivan huikea pari. Sellaista Bullsilla ei kuitenkaan ole. Mutta niin kauan kun Bullsin takakentällä ei ole Dunnin lisäksi ketään muuta puolustustaitoista pelaajaa, niin Nwaballa on paikkansa Bullsin rosterissa.

Bulls olisi varmastikin kiinnostunut tekemään 25-vuotiaan Nwaban kanssa jatkosopimuksen johonkin huokeahkoon hintaan. Ongelma vain on, että Nwaba on nyt ns. restricted free agent, eli mikä tahansa seura saa tarjota hänelle diiliä, ja jos Bulls ei ole valmis mätsäämään toisen seuran tarjoamaa summaa, Nwaba voi lähteä muualle. Eli kyse on myös siitä, paljonko Bulls on valmis Nwaballe maksamaan ja kuinka pitkällä sopimuksella, mikäli hänestä syntyy kilpailua.

4.2 Antonio Blakeney (+)

Bulls palkkasi Antonio Blakeneyn viime kesänä NBA:n kesäliigaa varten ja Blakeney todellakin otti tilaisuudesta vaarin. Pieni mutta pippurinen – ja superatleettinen – takamies heitti kolmosia parhaimmillaan kuin olisi heitellyt vapareita ja ajoi suunnilleen kaksi kertaa itseänsä isompien puolustajien välistä donkkaamaan.

Kesälliiga tuotti Blakeneylle kaksisuuntaisen sopimuksen Bullsin kanssa. NBA:n uusi Two-Way Deal on järjestely, jonka mukaan joukkue voi palkata kaksi pelaajaa yli normaalin rosterikiintiönsä (15 pelaajaa) ja nämä saavat olla NBA-joukkueen mukana korkeintaan 45 päivää vuodessa – loput kaudesta näiden on pelattava G-liigaseurassaan.

Blakeney pelasi Bullsissa 19 peliä, mutta miehen statsit jäivät, kenties yliyrittämisen vuoksi, vaisuhkoiksi. Blakeney ehti kyllä raapia reilussa kuudessatoista minuutissa peliä kohden keskimäärin kahdeksan pistettä, mutta heittoprosentit olivat suoraan sanottuna kehnoja (2p./.418 ja 3p./.288). Puolustustahan Blakeneyllä ei oikeastaan ole lainkaan.

G-liigassa Blakeney sen sijaan teki jotakuinkin samaa jälkeä kuin kohuttu Trae Young NCAA:ssa. Vuoden tulokkaaksi G-liigassa valittu Blakeney skorasi Windy City Bullsin paidassa keskimäärin 32 pistettä ottelua kohden (6,7 levypalloa ja 3,9 syöttöä). Siis keskimäärin 32 pistettä!

Valitettavasti olla G-liigan huippu ei ole sama asia kuin olla NBA-valmis pelaaja. Mutta Blakeneyssa on selvästi ainesta ja vasta 21-vuotiaana myös mahdollisuuksia kasvaa pelaajana – ja ehkä oppia pelistä muutakin kuin korintekoa.

Bulls palkkasi Blakeneyn kaksivuotiseen kaksisuuntaiseen sopimukseen, joten Blakeney nähtäneen ensi kaudellakin ainakin sen 45 päivän verran Bullsissa.

4.3 Justin Holiday (+/-)

Justin Holiday on varsinainen journeyman, joka on pelannut seitsemän vuoden ammattiuransa aikana Belgiassa, G-liigassa (muutamassa eri joukkueessa), 76ersissä, Unkarissa, Warriorsissa, Hawksissa, Knicksissä sekä Bullsissakin kahteen eri otteeseen. Lisäksi Holidaylla on ollut lyhytkestoisia sopimuksia ainakin Cavaliersin, Trail Blazersin ja Jazzin kanssa. Holiday lienee myös ainoa Bullsin pelaaja, joka voi pujottaa bileitä varten NBA:n mestaruussormuksen sormeensa (voitti sen Warriorsissa kaudella 2014-15).

Vikkeläjalkaisena ja ulottuvana kolmosheittäjänä Holiday sopii erinomaisesti Hoiballiin ja vaikka Bullsin päämissio onkin nuoren talentin kasaaminen ja kouliminen, niin nuoressa joukkueessa on hyvä olla mukana myös ripaus kokemusta. Kaiken kukkuraksi tämä viime kesänä kahden vuoden sopimuksella ostettu 28-vuotias konkari oli jo entuudestaan Bullsin valmennusjohdolle tuttu ja tuli vielä sopuhintaan.

Vaikka Holiday keräsikin niskaansa suomalasfanien vihat (mikä oli ehkä hiukan ylilyönti), niin Holidayn kausi oli kyllä kokonaisuudessaan ihan ok. Suomalaisia tietysti kismitti eritoten alkukaudella Holidayn ottamien kolmosten suuri määrä, kun niiden koettiin olevan Markkaselta pois (niin kuin ne tietysti tavallaan olivatkin). Mutta on hyvä muistaa, että Holiday toimi tuolloin vain valmennusjohdon ohjeiden mukaan joissa häntä pyydettiin heittämään niin paljon kuin mahdollista.

Tosiasia on sekin, että useassa alkukauden pelissä Bulls pysyi ajoittain pelissä mukana lähinnä Holidayn kaukoheittojen ansiosta. Loppukautta kohti Holiday vähensi heittämistään, käsittääkseni valmennusjohdon pyynnöstä. Tämäkin puhuisi Holidaysta hyvää: mies osaa ja/tai malttaa noudattaa valmennusjohdon toiveita.

Holidaylla on sopimusta Bullsin kanssa jäljellä vielä tämä kausi, eikä Bullsilla liene mitään erityistä syytä hankkiutua hänestä eroon. Toisaalta Holiday lienee ”RoLon” kanssa joukkueen ainoa myyntiartikkeli (tuon nuoren ytimen ohella – jota Bullsilla ei ole mitään aikomusta myydä), josta jokin toinen joukkue voisi olla kiinnostunut. Hyvän tarjouksen tullessa kohdalle Bulls myynee Holidayn kyllä eteenpäin, mutta joukkueenjohto tuskin aktiivisesti suunnittelee Holidayn myyntiä, ainakaan vielä nyt kesällä.

4.4 Noah Vonleh (+/-)

Elokuussa 23 vuotta täyttävä Noah Vonleh ostettiin Portlandista helmikuun kauppaikkunan sulkeutuessa jotakuinkin ilmaiseksi, ilmeisesti ihan vain kokeilumielessä kun nyt oli tarjolla. Portlandille kauppa oli erinomainen, koska Vonleh ei ollut joukkueelleen elintärkeä ja kaupan avulla he pääsivät irti luksusverosta. Bullsille kauppa oli myös hyvä, koska kyseessä on kuitenkin sekä nuori että ihan lupaava pelaaja.

Bullsissa Vonleh ehti pelata 21 pelissä vajaan 20 minuuttia peliä kohden ja teki siinä ajassa keskimäärin 7 pistettä ja noukki 7 levypalloa. Eritoten Vonlehin oman pään levypallopelaaminen oli iso plussa. Vaikka Vonlehilla on kokoa ja ulottuvuutta ihan korinaluspuolustajaksi saakka, niin valitettavasti massaa ja kovuutta kyllä vielä puuttuu. Hyökkäyspäässä Vonlehin tehot jäivät myös laihahkoiksi.

Bullsin ja Vonlehin yhteiselämän jatkumisen näkökulmasta suurin haaste liittyy osapuolten yhteensopimiseen. Vonleh olisi ilmeisimmin luontaisimmin perinteinen nelospaikan pelaaja, mutta tuolle paikalle Bulls hakee ensisijaisesti modernimpaa stretch-4:sta (jollaisia sillä itse asiassa on jo kaksin kappalein: Markkanen ja Portis). Keväällä Vonleh pelasi lähinnä vitosena, johon hänellä näyttäisi olevan joitakin edellytyksiä. Kahdessakymmenessä pelaamassaan pelissä Vonleh ei kuitenkaan vielä aivan ehtinyt ”istahtaa” siihen mitenkään vakuuttavasti, vaikka yhteispeli Bobby Portisin kanssa tuntuikin toimivan paikoin ihan hyvin.

Vonleh on tänä kesänä rajoitettu vapaa agentti. Mikään toinen joukkue tuskin tulee tarjoamaan Vonlehille erityisen kallista sopimusta johon Bullsilla ei olisi varaa vastata. Kysymys kuulukin, haluaako se tehdä niin?

PS. Uusimpien juorujen mukaan (28.6.) Bulls on päästämässä Vonlehin vapaaksi agentiksi tänä kesänä – että se kai siitä sitten.

4.5 Sean Kilpatrick (+/-)

Sean Kilpatrick on Holidayn ohella toinen varsinainen maankiertäjä: vuonna 2014 alkaneella ammmattilaisurallaan Kilpatrick on pelannut parin G-liigaseuran lisäksi Timberwolvesissa, Pelicansissa, Nuggetsissa, Netsissä, Bucksissa, Clippersissä, Celticsissä ja nyt maaliskuusta alkaen Bullsissa.

Bullsissa Kilpatrick ehti pelata kevätkaudella yhdeksän peliä ihan kohtuullisilla tehoilla (24min./15½p. peliä kohden), pelaten samalla uransa parasta korista niin puolustus- kuin hyökkäystilastoissakin (teki ryöstö- ja blokki-ennätykset kuten myös pistekeskiarvo-ennätyksen). Visiitti Bullsiin oli siis menestys ja iso plus?

Kilpatrickin ongelma on, että hän on 28-vuotiaana yksinkertaisesti väärään aikaan väärässä paikassa. Jos Bullsilla olisi pula heittävistä takamiehistä, voisi Bullsin ajatella haluavan pitää Kilpatrickin kohtuu laadukkaana uudelleenrakennusvaiheen väliaikaisena veteraanipresenssinä. Mutta heittävän takamiehen paikalle Bullsilla on ennemmin ylitarjontaa, itse asiassa lähes ongelmaksi asti (LaVine, Valentine, Holiday, Blakeney ja jopa Grant) – ja iältään Kilpatrick istuu ihan eri junassa Bullsin muun nuoren pelaajiston rinnalla.

Kilpatrickilla on itse asiassa 1+1 –vuotta sopimusta jäljellä Bullsin kanssa, mutta tämä sopimuksen loppu on takaamaton, eli Bulls voi (ymmärtääkseni) jättää sen maksamatta. Sopimus on ilmeisesti myös sellainen, että se vaikuttaisi Bullsin palkkakattoon jotenkin erityisen painavasti, joten siitä kiinnipitäminen ei näyttäisi kaikkein houkuttelevimmalta optiolta joukkueen kannalta (kun siitä kerran siis voi ilmeisesti luistaa). Nää NBA:n erilaiset sopimusjärjestelyt on kyllä varsinainen sekasotku…

4.6 Ryan Arcidiacono (+/-)

Ryan Arcidiacono pelasi Bullsin Kesäliiga-joukkueessa ja vakuutti joukkueenjohdon tarjoamaan myös hänelle kaksisuuntaisen sopimuksen (samanlaisen kuin Blakeneylle, mutta vain vuoden mittaisen). Lopulta Arcidiacono päätyi pelaamaan 24 peliä Bullsin paidassa saaden eritysesti paljon vastuuta loppukauden ”tankkausvaiheessa”.

Arcidiaconoa pidettiin kommenteissa yleensä aivan liian pienenä (191cm) ja hentona (88kg) sekä löysänä pelintekijäksi NBA:han. Arvio on kenties epäreilu, mutta ei täysin aiheeton. Varsinkaan statsit eivät piirrä Arcidiaconon peleistä NBA:ssa kovin hienoa kuvaa. Esim. 1½ syöttöä kolmeentoista minuuttiin tai 29% kolmosprosentti ovat takamiehelle varsin heikkoja tilastoja (NBA:n ja G-liigan ero näkyy Arcidiaconon kolmosprosenteissa: G-liigassa Arcidiacono heitti kolmoset 45%:n tarkkuudella!).

Toisaalta esimerkiksi Arcidiaconon +/- miinustilastot näyttävät -1,1:tä ja ovat joukkueen parhaiden joukossa. Defence rating (103,8) on itse asiassa joukkueen paras. Arcidiaconon peliminuuteilla (vajaa 13 minuuttia peliä kohden) ne eivät tietenkään sellaisenaan kerro, että Arcidiacono olisi ollut joukkueen paras puolustaja, mutta kertonevat kuitenkin sen, ettei hän aivan sysihuonokaan NBA-tason puolustajana ole.

Silmään Arcidiaconon pelintekeminen näytti myöskin ihan mukiinmenevältä – eritoten kun sitä vertasi vaikkapa Grantin pelintekemiseen. Tekisi myös mieli väittää, että Arcidiaconon – kuten Markkasenkin – syöttötilastojen kehnous ei riippunut ihan pelkästään näiden omien syöttöjen ”kehnoudesta” tai olemattomuudesta, vaan myös pelikavereiden misseistä.

Arcidiaconon kaksisuuntainen sopimus päättyi tähän kesään eli Bulls joutunee miettimään, tarjotako tälle uutta sopimusta vaiko sanoa hyvästit. Bullsin rosteri kaipaisi kovasti hyvää pelintekijää, mutta Ryan Arcidiacono tuskin vastaa vaatimuksiin, vaikka ei huonosti pelannutkaan. Sen sijaan ennustan puoliksi italialaiselle Arcidiaconolle kohtuu hyvääkin uraa Euroopassa (Arcidiaconolla oli jo viime kaudeksi ensin sopimus italialaisseuran kanssa – seura kuitenkin suljettiin sarjasta ja Arcidiaconokin sai sitten Bulllsilta kenties paremman mahdollisuuden).

Ukri Pulliainen

Siirry seuraavaan osaan Chigago Bullsin uudelleenrakennus, Osa 6: Kauas on pitkä matka