Suomesta lähti vuonna 2018 yksi Andre Gustavson ja takaisin palasi toinen. Kuusi vuotta koulun penkillä, viisi kautta NCAA-koripalloa Virginiassa sijaitsevassa Richmondin yliopistossa ja kokemuksia tulevien NBA-tähtien vartioinnista lähtien Gustavson haluaa Suomeen nyt palattuaan huipulle niin henkilökohtaisesti kuin uudessa seurassaan Karhubasketissa mestariksi.

Kauhajoen Karhubasketin alkukesän hankinta Andre Gustavson vastaa puhelimeen vielä kotoaan Helsingistä. Komeista yliopistopuitteista Suomeen palannut Gustavson siirtyy Korisliigan hehkeimmille tiluksille vasta elokuussa.

Varsinainen selviö ei Kauhajoelle siirtyminen ollut. Gustavson vahvistaa, että kiinnostusta hänen palveluksiaan kohtaan oli muuallakin. Valinnan ratkaisi moni asia, yhtenä niistä voittava organisaatio.

– Valmennustiimi oli todella kiinnostunut mahdollisuudesta saada minut pelaamaan Kauhajoella.

Gustavson toivoo voivansa olla auttava palanen eteläpohjalaisten prosessissa.

– Mitä enemmän mietin vaihtoehtoja, joita minulla oli, se oli minulle paras paikka.

Kisälli lähti, maisteri palasi

Helsinkiläislähtöinen Gustavson lähti aikanaan Yhdysvaltoihin yliopistouralle lupaavana poikana ja vietti ison veden takana yhteensä kuusi vuotta. Gustavson kuvaa, että uudelle mantereelle mentiin yhtenä miehenä ja tultiin takaisin tyystin toisena. Iso osa kasvusta oli koripalloilullista: pelaaminen parhaiden kanssa sekä sellaisia vastaan opetti paljon, muttei se ollut koko totuus.

– Meidän valmentajillemme oli tärkeää, että me kasvamme ihmisinä ja että meistä tulee hyviä ihmisiä. Sekin on yksi asia, johon olen yrittänyt panostaa, Gustavson sanoo.

Ihmisenä kouliintumisen lisäksi Richmondista tarttui mukaan myös muodollista koulutusta. Yliopistourheilijat tapaavat lukea itsensä kandidaattivaiheeseen, mutta Gustavson ei siihen tyytynyt, vaan jatkoi opintojaan maisteriksi. Hallussa onkin nyt tuore MBA-tutkinto, joka rinnastuu suomalaiseen rinnastuu kauppatiedeiden maisteriin.

Hän painottaakin, että koulutus on iso osa NCAA-uraa: urheilijoille kaikki on tehty helpoksi, ja kandivaiheessa varsinaista koulua on käytävänä vain pari tuntia päivässä.

­­­– Ellet ole mikään varma NBA-prospekti, koulu on hyvä käydä loppuun.

NCAA-parketeilla Gustavson viihtyi yhteensä viisi kautta. Silmiinpistävänä yksityiskohtana hän kirjautti kaikilta kausilta hyvin samanlaiset tilastot – tulokkaalle loistavat, kokeneemmalle konnalle jokseenkin vaatimattomat. Gustavson taustoittaa, että kaudet Richmondissa olivat kaikkea muuta kuin veljiä keskenään.

– Ensimmäisenä vuonna pääsin pelaamaan paljon loppukaudesta, alkukaudella pelasin paljon vähemmän. Edessäni oli paljon hyviä pelaajia, ja kuten jenkeissä yleensä, senioriteetti ja koutsin luottamus ovat todella korkeita faktoreita pelaamisessa. On pelattava todella hyvin freshmanina, tai on käytävä tuuri [saadakseen peliaikaa].

Toisen onni oli toisen epäonni. Gustavsonille tilaa avasivat kahden avainpelaajan loukkaantumiset. Auenneen paikan hän käytti hyväkseen.

– Pelasin kolmosta sen vuoden auttavassa roolissa. Meillä oli aika nuori joukkue, ja pelattiin neljä vuotta putkeen periaatteessa samalla jengillä.

Tielle tulivat toisena vuonna parikymmentä pistettä peliä kohden mättänyt kakkospaikan pelaaja, kolmantena ja neljäntenä vuonna puolestaan loukkaantumiset. Viides vuosi olisi Gustavsonin mukaan voinut olla parempikin.

– Ei sille mitään nyt voi. Annoin kaikkeni, mutta siitä pitää vain oppia ja mennä eteenpäin.

Yliopistouran huippuhetkekseen Gustavson nostaa Atlantic Tenin konferenssimestaruuden ja sen poikiman paikan March Madnessissa.

– Olimme kuudensia runkosarjassa, ja osa minua vuotta vanhemmista jätkistä oli pelannut jo viisi vuotta yhdessä. Meillä oli todella tiivis ryhmä.

Avauspelissä Gustavsonin Richmond oli 15 pisteen tappioasemassa puoliajalla, mutta nousi sillasta. Pudotuspeleissä taipuivat satumaisesti vuorotellen runkosarjan kolmonen, kakkonen ja ykkönen.

March Madnessissa vastaan asettui Big Ten -konferenssin mestari Iowa, jonka Richmond onnistui kellistämään. Puitteissa ei ollut moittimista: peliä katsoi kaikkiaan yli miljoona ihmistä, Gustavson kertoo.

– Sain olla avausviisikossa ja pääsin difaamaan Keegan Murrayta, joka draftattiin seitsemäntenä Sacramento Kingsiin. Se oli aika huippua päästä vertaamaan itseään ja nähdä, millaista huippuluokka on collegessa.

GM-aihio kypsymässä

Viidennen NCAA-vuoden jälkeen, viime kaudella, Gustavson ei pelannut lainkaan. Syynä tähän oli leikkaushoitoa vaatinut vaiva ja sen kuntoutus, joka vei suurimman osan kaudesta. Maisteritutkinnon valmistumiseen oli enää kuukausi, kun Gustavsonin kunto oli entisellään.

– Sain sen kaiken hoidettua siellä ja kuntouttaa niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa olen aiemminkin kuntouttanut samantyyppistä loukkaantumista.

Myös muut olosuhteet tekivät ratkaisusta helpon. Tuttuihin puitteisiin pääsi treenaamaan mihin aikaan päivästä tahansa. Gustavson pääsi näin olemaan myös eräänlainen osa joukkuetta ja sai samalla myös tutkintonsa valmiiksi.

– Sain olla sen ryhmän kanssa ja samojen valmentajien kanssa, jotka olivat luottaneet minuun viisi vuotta. Keskityin niihin asioihin, joihin en päässyt keskittymään aikaisemmin, esimerkiksi henkilökohtaiseen taitoon, Gustavson kertoo.

Oman panoksensa Gustavson antoi myös joukkueen valmennukseen grad assistantin roolissa: ei apuvalmentajana, vaan valmennuksen apulaisena.

– Pääsin auttamaan taktista puolta, oppia scouttamaan muita jengejä ja valmistamaan joukkuetta. Nuorempia autoin hyökkäämisen ja puolustamisen ymmärryksessä: meillä oli aika uusi joukkue kaikin puolin, vaikka oli myös supersenioreita.

Valmennustöistä jäi mitä ilmeisimmin kytemään hyvänoloinen kipinä peliuran jälkeistä elämää ajatellen. Valmentajaksi Gustavson voisi ryhtyä ”mahdollisesti”; veri tosin vetää vielä vastuullisempiin hommiin.

– MBA:n kanssa se mahdollistaa myös sen, että valmentamisesta voi mennä vielä ylemmäs seurajohtoon, olla general managerina. Sekin ura on mahdollisesti mielessä – mutta tällä hetkellä olen täysin keskittynyt koripalloon. Haluan jättää koulujutut nyt hetkeksi taakse, Gustavson painottaa.

Monipuolistumista tilauksessa

Hyväksi johtajaksi ja puolustussuunnan osaajaksi kehuttu Gustavson tunnistaa kehityskohteensa: hyökkäyspään taidot. Töitä niiden eteen on tehtykin.

– Minulle kyse on siitä, että pääsee näyttämään niitä kentällä, pääsee pelaamaan. Tuntuu, että olen hyvä heittäjä, mutta totta kai sitäkin voi parantaa. Se on enemmänkin sitä, että pystyy astumaan siihen rooliin, joka annetaan.

Kauhajoelta käynnistyvällä ammattilaisurallaan Gustavson haluaa saavuttaa liki kliseisesti ”niin paljon kuin voi”. Ensimmäisenä tavoiteltavana saavutuksena on Korisliigan mestaruus, jonka perässä Gustavson Kauhajoelle kertoo tulleensa.

– Tiedän, että ihmiset, joiden kanssa pelasin, olivat todella korkean tason pelaajia: meidän takuri pelaa NBA:ssa, ja pärjäsin sen kanssa aika hyvin. Huippu on tähtäimessä, sillä lähdetään.