Kuntoaan 80-prosenttiseksi kuvaava KTP:n Jeremiah Wood on kohentanut paitsi nuoren joukkueen tuloskuntoa, myös ilmapiiriä.

Palaa takaisin kuin bumerangi. Sellaisesta puusta näkyy veistetyn Jeremiah Wood, joka on nyt jo seitsemättä talveaan Suomessa.

– Minulla on ollut Suomesta vain hyviä kokemuksia: liiga on arvostettu, ja täällä on hyviä pelaajia sekä hyvä energia. Siksi tulen aina takaisin, Wood tokaisee ja kehuu tottuneesti myös uutta merellistä kotikaupunkiaan.

Sentterin paluu Suomeen tuli ajankohtaiseksi, kun Paraguayn-reissu päättyi mestaruuteen ja lukuisiin palkintoihin, muiden muassa valintaan finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Tai kuten Wood sen itse ilmaisee, hommat tulivat hoidetuksi.

Tähän saumaan hetken vapaana agenttina viettänyt Wood sai yhteydenoton Kotkasta, josta käsin KTP:n pääkäskijä Michael Pounds oli tehnyt varsin klassisen Eurobasket-scouttauksen.

– Hän otti minuun yhteyttä ja kysyi, olenko saatavilla. Kerroin hänelle olevani markkinoinlla, ja hän kertoi minulle [KTP:n] tilanteen ja kysyi, haluaisinko liittyä joukkueeseen. Hän keskusteli agenttini kanssa ja he järjestivät kaiken, Wood kertoo.

Pelaamalla kuntoon

Woodin pitkää ja menestyksekästä uraa ovat sävyttäneet myös polvivammat. Niistä ja 39 vuoden iästä huolimatta nopeus ei ole kadonnut minnekään, mistä kiitteli myös päävalmentaja Pounds jo ennen ensimmäistäkään peliä. Wood itse arvioi olevansa tällä haavaa 80-prosenttisessa kunnossa.

– En ollut pelannut ammattilaistason koripallo-ottelua joulukuun toisen päivän jälkeen. Kun pääsin tänne, heti lentokoneesta noustuani he pyysivät minua pelaamaan ja sanoivat tarvitsevansa minua. Yritin parhaani, muttei se ollut parasta suorittamistani. Otin sen harjoituksena: yrityksenä tulla paremmaksi ja valmiimmaksi nopeuden kanssa.

Nyt kolmen viikon Kotkassa oleskelun jälkeen Wood kokee päässeensä vauhtiin. Paitsi konkreettisesti, myös kuvaannollisesti: uusiin joukkuekavereihin on ehditty tutustua, ja kaikki tuntuu nyt alkushokkia pareammalta.

– Rakastan pelata koripalloa, ja haluan pelata niin kauan kuin voin, koska tiedän, että se on etuoikeus. Olen onnellinen ollessani täällä ja ollessani kykenevä pelaamaan.

”Don’t lose the fun!”

KTP on Woodille jo neljäs Korisliiga-seura, mutta käytännössä katsoen ensimmäinen, joka ei lähtökohtaisesti keiku kärkikahinoissa. Pudotuspeliunelma on hyvin vaikean kauden jälkeen edelleen elossa, mutta mestaruudesta ei puhu edes voittamaan tottunut Wood.

– Tilanne oli todellakin uusi ja uniikki. Joukkueessa oli paljon ongelmia, mutta innostun haasteista.

Haaste kiteytyy Woodin mukaan joukkuetta aiemmin rieponeeseen johtajuuden puutteeseen. Puhtaasti taidon puolesta hän näkee KTP:n jopa sarjan paremman puoliskon joukkueena.

– Meillä on oikein hyviä pelaajia ja talenttia. Luulen, että joukkueesta puuttui johtajuutta, hieman vanhempi veteraanipelaaja. Joskus, kun joukkueessa on ensimmäisen vuoden amerikkalaisia, he tarvitsevat jonkun opettamaan, miten elämä meren takana toimii; olla toinen toistaan varten, Wood muotoilee.

Kysyttäessä Woodin roolista hän alkaa kertoa innoissaan hyvän joukkueen salaisuudesta. Tärkeintä on, että pukukoppi on hyvä.

– Se, että pystyy nauramaan ja vitsailemaan joukkuekavereiden kanssa, ja että joukkue todella nauttii toistensa seurassa. Näet jätkiä joka päivä, kun olet treenaamassa, kun menet joukkueharjoituksiin.

Kun Wood saapui KTP:hen, ilmapiiri kopissa oli synkkä.

– Monikaan ei puhunut, hymyjä tai onnellisuutta ei näkynyt. Olen itse täynnä positiivista energiaa, ja sitä myös haluan tuoda tähän joukkueeseen. Haluan tuoda positiivisuutta ja saada jätkät muistamaan, että tämä on jengi, Wood sanoo ja jatkaa:

– Jokainen haluaa voittaa, jokainen haluaa olla hyvä. Tiedän, että kyse on rahan tekemisestä ja kaikkien pitämisestä onnellisena, mutta viime kädessä tämä on se, mitä valitsit tehdä; pelata koripalloa. Tämä on ammattisi, joten don’t lose the fun!

Tähtäintä korjattu korjaamasta päästyään

Muutosvoimaksi rekrytoitu Wood on tähän mennessä onnistunut täyttämään sarkansa. Joukkue seilaa kolmen ottelun voittoputkessa ja taistelee nyt sarjapaikan sijaan pudotuspelipaikasta.

– Voittava joukkue on onnellinen joukkue. Minun täytyy tuoda innostuneisuus ja ilo takaisin – ei ole väliä, montako peliä olet hävinnyt aiemmin, ei väliä; meillä on tänään peli pelattavanamme. Ei väliä huomisesta, nautitaan tästä pelistä ja ollaan onnellisia siitä, että olemme täällä pelaamassa ja terveinä, Wood painottaa.

Etenkin viimeisessä onnellisuuden aiheessa lienee aimo annos omakohtaisuutta.

– Kun pelaat muiden kanssa, heität ylävitosia ja pidät hauskaa, mutta myös kentän ulkopuolella: puhut muiden kanssa, käytte lounaalla yhdessä, tutustut muihin aidosti henkilökohtaisella tasolla, jotta voit välittää ja nauraa ja kertoa juttuja. Tämä on roolini kentällä ja sen ulkopuolella: yrittää saada kaikki yhteen, luoda hyvää energiaa ja onnellista ilmapiiriä, Wood puhkuu.

KTP:n kauden tavoitteet ovat ehtineet muuttua jo moneen otteeseen. Tasaiseksi äityneessä alemmassa loppusarjassa lyhytkin voittoputki on päässyt muuttamaan asetelmat täysin uusiksi. Lauantaisessa ottelussa päävastustaja Lapuan Kobria vastaan voi ratketa jo viimeisen pudotuspelipaikan kohtalo: ennen iltaa joukkueet erottaa vain kaksi sarjapistettä.

Pudostuspeleihin pääsy on luonnollisesti myös Woodin ykköstavoite – on ollut siitä asti, kun aiempi ykköstavoite pelissä yksilötasolla mukana pysymisestä on toteutunut. Heti toinen tavoite onkin sitten voittaa.

– Meidän täytyy voittaa paljon pelejä. Jäljellä on kolme peliä, ja luulen, että meidän täytyy voittaa ne kaikki! Ja kun pääsemme pudptuspeleihin, meillä on jälleen uudet tavoitteet. Olen kertonut jätkille, että meillä on uusi valmentaja, joka on uusi jokaiselle. Uusi pelaaja tuli sisään; on ikään kuin me olisimme kokonaan uusi joukkue.

– Mutta meidän pitää olla valmiita tässä ja nyt.