Mitä opimme Susijengin Liettua-voitosta?

Suomi kaatoi Liettuan perjantaina Tampereella 81-79-luvuin Mikael Jantusen viime hetken korilla. Nokia Areenassa Susijengiä oli kannustamassa kaikkien aikojen ennätysyleisö (13 054), mutta voittoa ja ennätystä tärkeämpi anti oli kuitenkin se, mitä ottelu kertoi Suomen MM-kisajoukkueesta.

Suomella on hyvä joukkue

Harjoitusottelu Tampereella oli Susijengille kesän ensimmäinen, kun taas Liettua oli niitä ehtinyt pelata jo useamman. Liettua on yksi Euroopan parhaista koripallomaista ja ilman ykköstähteään Domantas Sabonistakin se on ylivoimainen suosikki oman MM-alkulohkonsa voittajaksi, FIBA:n maailmanrankingin kahdeksas ja koko kisojen osalta rankattu noin kymmenenneksi parhaaksi ryhmäksi.

Suomi ei kalvennut ottelussa Liettualle yhtään. Vielä kun päävalmentaja Lassi Tuovin peluutuksesta oli selvästi havaittavissa, että ensisijainen tavoite ei ollut valmiilla rotaatiolla mahdollisimman hyvä tulos, vaan näytönpaikkojen antaminen eri pelaajille sekä oikean kokoonpanon etsiminen.

Susijengillä on hyvät yllätysmahdollisuudet MM-kisoissa, eikä ryhmässä näkynyt juuri mitenkään kokeneiden veteraanien Petteri Koposen ja Shawn Huffin eläköityminen.

Jacob Grandison on lähellä kisapaikkaa

Grandison oli yksi mielenkiintoisimmista nimistä ja suurimmista kysymysmerkeistä Susijengin kesän alkaessa. Duken yliopistossa viime kauden pelannut ja yhteensä kuusi kautta NCAA-sarjoja kolunnut 198-senttinen takamies/laituri vastasi huutoon viimein näytönpaikan saatuaan.

25-vuotiaan saldo 14 minuutin peliajalla oli 12 pistettä täydellisin heittoprosentein. Hyökkäyspäässä Grandison näytti heti mainiolta vahvistukselta Susijengille, pelaajalta, jolta saadaan tarvittaessa pisteitä silloin kun niitä vaaditaan. Sen sijaan puolustuspään otteet jättivät yhä paljon parantamisen varaa.

Mikael Jantunen on entistäkin parempi

Jantunen ei koskaan ole ollut se näyttävin pelaaja, johon on helppo kiinnittää huomionsa tai jolta nähtäisiin koostevideoihin kertyviä suorituksia jatkuvasti. Mutta Micke on juuri sellainen monipuolinen duunari, jota Susijengi aina kaipaa. Ja nyt näyttää siltä, että kausi Italian kovatasoisessa Serie A:ssa ja kesä Golden State Warriorsin NBA-joukkueen kesäliigaryhmässä ovat vielä kehittäneet nuorta miestä merkittävästi.

Laituri tekee kaiken mitä Tuovi häneltä pyytää, missä tahansa roolissa, on aina luotettava – ja pelaa korkealla tasolla. Kun Jantunen on kentällä, voi olla varma, että ainakin yksi viidestä tekee juuri sen, mitä pitääkin.

Isot möröt eivät pelota

Suomi jää pieneksi lähes ketä tahansa vastustajaa vastaan, se on vain tosiasia. Liettualla oli vielä sen kokoluokan sentterimörkö 213-senttinen Jonas Valanciunas, jota isompia miehiä ei MM-kisoissakaan ole alkuunsa tulossa eteen. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut Susijengille kovin kummoisia ongelmia.

Alexander Madsen ja Olivier Nkamhoua olivat riittävän hyviä korinaluspaineissa, Jantunen komppasi hyvin ja Lauri Markkanen apupuolustajana oli valmiudessa jeesaamaan. Virheitä Suomelle toki kertyi paljon, ja tulee varmasti MM-kisaotteluissakin, mutta yksinkertaisesti koolla Susijengiä ei päästäne dominoimaan.

Federiko Federikolla on vielä pitkä matka

Tuovi kehui kesän aikana Federikoa vuolaasti. Todella atleettinen nuorukainen, joka voisi tuoda Susijengiin sellaisen komponentin, mikä siltä nyt puuttuu.

Mutta vaikka peliminuutit jäivät Federikolla perjantaina todella vähiin, kertoi tuo lyhyt jaksokin siitä, että MM-kisatasolle Susijengin mukana on yhä paljon matkaa. Hyökkäyspäässä Federikolla ei ole minkäänlaista korintekouhkaa metriä kauempana korista, joten jo Liettua-ottelussa näkyi, että miehen kentälläolon vaikutus oli hyökkäyksen rytmiä ja tilaa tukkiva.

Joten jos rooli olisi täysin puolustukseen perustuva, pitäisi suorituksen siellä päässä olla timanttista. Ja ihan kokemus ei tällä tasolla taida siihen riittää, vaikka fyysiset kyvykkyydet ovatkin huippuluokkaa Federikolla.

Lauri Markkanen uhkuu pelihaluja

Markkanen pelasi Susijengistä selvästi suurimmat minuutit (32) Liettua-ottelussa ja mies vaikuttaa olevan täynnä virtaa, vaikka kesä onkin mennyt armeijan maastokuoseissa. Kun Utah Jazzin kausi päättyi runkosarjaan, on Markkasen edellisistä otteluista jo neljä kuukautta aikaa.

Liettuaa vastaan NBA-tähtemme olisi voinut niin itse halutessaan tai valmennuksen näin päättäessä tehdä vaikka 40+ pistettä. Tämä nähtiin ottelun toisessa erässä, kun hyökkäyksen fokus oli selvästi enemmän Markkasessa. Mutta se ei ollut tämän ottelun tarkoitus, eikä kenellekään varmasti ollut epäselvää, etteikö Susijengin stara siihen pystyisi.

Markkanen antoi mainiosti muille tilaa, kun niiden suoritusten tekeminen ja heittojen ottaminen oli tässä kohdin tärkeämpää Grandisonille ja Nkamhoualle. Mutta kun jyväskyläläinen sai pallon avoimella kentällä ja lähti kiitämään hyökkäyspäähän, oli näky pelottava ja Liettualle todennäköisesti kauhua aiheuttava.

Susijengin kiinnostus on tapissaan

Suomi myi Tampereen areenan loppuun, eivätkä lippujen hinnat todellakaan olleet sieltä halvimmasta päästä. Tietysti Markkanen on melkoinen vetonaula, mihin myyntiä on hyvä nojata, mutta kiinnostuksen taso maajoukkueen otteluita kohtaan on silti huimaa.

Kun MM-kisoihin on muutama viikko aikaa, on jo selvää, että koripallo saa lähiajat enemmän huomiota kuin ehkä koskaan aiemmin. Ainoa hieman heikompi puoli on se, että MM-kisojen alkulohko-otteluistaan Susijengi pelaa kaksi arkisin jo ennen lounasaikaa Suomen aikavyöhykkeellä, mikä luonnollisesti tulee vaikuttamaan katsojamääriin.

Seuraavaksi Susijengi kohtaa Espoossa Viron keskiviikkona ja viimeiset kisoja edeltävät harjoitusottelu Suomi pelaa Latviassa ja Liettuassa seuraavalla viikolla. MM-kisat alkavat Susijengin osalta 25.8. pelillä Australiaa vastaan.