- Viestejä
- 44
Espanja löi eilen jauhot kurkkuun heti ensimmäisellä kympillä Suomen tämän päivän vastustajalle Israelille. Espanjan peli helppoudessaan oli viihdyttävää katsottavaa. Aktiivista ja laadukasta 1 vs 1 puolustusta, jossa stopin saatuaaan kuka tahansa pelaajista lähti heti tehokkaasti työntämään palloa eteenpäin ja monesti se olikin vain sekunneissa vastustajan korissa lay upin muodossa. Tämä osio tuntuisi puuttuvan Suomen 16-vuotiaiden pelistä täysin. Joukkueen nopeista hyökkäyksistä tekemät pisteet loistavat poissaolollaan. Toki myöskin riistojen/syöttöjen ja menetysten suhde on Suomella hieman erilainen kuin näillä Euroopan kärkijoukkueilla. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi valmennusjohto haluaa pelata säännönmukaisesti 5 vs 5 hitaita hyökkäyksiä, kun Suomi ei niissä ole vahvimmillaan.
Toinen iso kysymyksiä aiheuttava asia on peluutus. Jos aloitetaan tämän tason pelit 10-0 runeilla vastustajalle, kuten eilen, niin kyllähän se jo valmiiksi asettaa Suomen altavastaajan asemaan ja syö sekä joukkueen itseluottamusta että joukkuehenkeä. Lohikoski painottaa lausunnoissaan Suomen takapelaajien puolustuksen laatua ja eilen Suomen minuutit jakaantuivatkin suht kookasta Saksaa vastaan takapelaajapainotteisesti. Korintekeminen oli kuitenkin varsinkin ottelun alussa vaikeaa ja sitäkin koripallossa pitäisi pystyä tekemään. Suomessa perinteisesti juniorivalmennuksessa painotetaan joukkuetekemistä. Näkyykö se nyt henkilökohtaisten korintekotaitojen puutteena Euroopan kovimpia maita vastaan? Siihen, miksei Suomen isoja poikia pyritä saamaan tehokkaammin pelin rytmiin sisään, osaa vain valmennusstaffi vastata. Vaihtoruletti tuntuu vaikeuttavan tätä. Hyvä asia on se, että näillä nuorilla pelaajilla on tämän turnauksenkin jälkeenkin vielä reilusti aikaa treenata ja kehittyä, kunhan olosuhteet ovat siihen oikeanlaiset.
Toinen iso kysymyksiä aiheuttava asia on peluutus. Jos aloitetaan tämän tason pelit 10-0 runeilla vastustajalle, kuten eilen, niin kyllähän se jo valmiiksi asettaa Suomen altavastaajan asemaan ja syö sekä joukkueen itseluottamusta että joukkuehenkeä. Lohikoski painottaa lausunnoissaan Suomen takapelaajien puolustuksen laatua ja eilen Suomen minuutit jakaantuivatkin suht kookasta Saksaa vastaan takapelaajapainotteisesti. Korintekeminen oli kuitenkin varsinkin ottelun alussa vaikeaa ja sitäkin koripallossa pitäisi pystyä tekemään. Suomessa perinteisesti juniorivalmennuksessa painotetaan joukkuetekemistä. Näkyykö se nyt henkilökohtaisten korintekotaitojen puutteena Euroopan kovimpia maita vastaan? Siihen, miksei Suomen isoja poikia pyritä saamaan tehokkaammin pelin rytmiin sisään, osaa vain valmennusstaffi vastata. Vaihtoruletti tuntuu vaikeuttavan tätä. Hyvä asia on se, että näillä nuorilla pelaajilla on tämän turnauksenkin jälkeenkin vielä reilusti aikaa treenata ja kehittyä, kunhan olosuhteet ovat siihen oikeanlaiset.