Koripallo.com

Nuorten maajoukkueet

Viestejä
503
Lisäksi vielä huomiona, että parhaat WU16 tytöt pelasivat jo viime kaudella naisten Korisliigaa, kun pojista kukaan ei päässyt korisliigajoukkueessa edes penkille istumaan.
Ei ollut myöskään MU18-joukkueessa ainuttakaan Korisliigapelaajaa, enkä sille välttämättä tarvetta näkisikään. MU20-joukkueessa muutama Korisliigan penkkipelaaja taisi olla, mutta senkin joukkueen parhaat pelaajat tulivat divarijoukkueista. Tuossa ikäväiheessa ei enää divaripohjalta pitkälle lennetä, tämä on selvä, ja olisi tietysti hyvä, että Korisliigassa olisi rotaatioroolissa jo usea noin 19-vuotias suomalainen. Kärkiseuroissa (esim Karhu ja Kataja), jotka osallistuvat Eurosarjoihin, tämä on tosin aniharvoin realistista.

Mutta juu, kyllä tuo asetelma ehdottomasti osaltaan selittää tyttöjen parempaa valmiutta pelata nuorten EM-kisoja. Suomalaisilta nuorilta miehiltä puuttuu kokemusta kovista peleistä, mutta toki taidossa, pelikäsityksessä ja fysiikassa ollaan jäljessä jo tuossa U16-vaiheessa, jolloin kilpakumppaneistakaan tuskin moni vielä miesten pelejä pelaa. Tyttöjen puolella voisi olettaa muidenkin maiden joidenkin pelaajien jo pelaavan maidensa pääsarjoja U16-vaiheessa.
 
Viestejä
333
Tuosta kommentista vielä muutama asia. Onko mahdollista että Koronan vuoksi (näinhän tosin päävalmentaja ei suoraan väitä) vain Suomen pojat olisivat jääneet muiden maiden pelaajistaan jälkeen?
Eiköhän monessa Euroopan maassa ollut ihan yhtä kovat ellei kovemmatkin koronarajoitukset?
Hyvä, että A-divisioona paikkojen säilyttäminen onnistui MU16- ja MU18-joukkueilta. Kesän jälkeen tilanne lienee se, että nuorisomaajoukkueista vain MU20 pelaa ensi kesänä B-divisioonassa. Tämä on vieläpä ehkäpä vähiten tärkein ikäluokka, koska varsinkin parhailla mailla on aina paljon poisjääntejä näissä kisoissa. Silti, olisihan se hyvä poikien vanhinkin ikäluokka A-tasolle saada.
Itse en hirveäsi näille EM-kisoille laittaisi painoarvoa jos mietitään tulevaisuutta. Usein yksi vähän kehnompi ikäluokka, voi muuttaa seuraavan ikäluokan maajoukkuekesän ihan erilaiseksi. EM-kisoissa on yhteensä 16 joukkuetta vain 8 joukkuetta on ollut mukana kaikissa viidessä viimeisessä A-sarjan EM-kisoissa.
Lisäksi vielä huomiona, että parhaat WU16 tytöt pelasivat jo viime kaudella naisten Korisliigaa, kun pojista kukaan ei päässyt korisliigajoukkueessa edes penkille istumaan.
Tämä on hyvä nosto. On eri asia pelata niitä kovia pelejä kuin olla istumassa penkillä niissä kovissa peleissä. Toinen asia on se päivittäinen harjoittelu. Saako meidän poikajoukkueiden pelaajat tarpeeksi kovaa vastusta päivittäisessä harjoittelussa?
Lähes kaikki tyttöpelaaja harjoittelevat lähes päivittäin naisten kanssa. Miten on poikien puolella? Osa pelaajista ei ainakaan omassa ikäluokassa saa sitä vastusta.
 
Viestejä
1 045
Eiköhän monessa Euroopan maassa ollut ihan yhtä kovat ellei kovemmatkin koronarajoitukset?

Itse en hirveäsi näille EM-kisoille laittaisi painoarvoa jos mietitään tulevaisuutta. Usein yksi vähän kehnompi ikäluokka, voi muuttaa seuraavan ikäluokan maajoukkuekesän ihan erilaiseksi. EM-kisoissa on yhteensä 16 joukkuetta vain 8 joukkuetta on ollut mukana kaikissa viidessä viimeisessä A-sarjan EM-kisoissa.

Tämä on hyvä nosto. On eri asia pelata niitä kovia pelejä kuin olla istumassa penkillä niissä kovissa peleissä. Toinen asia on se päivittäinen harjoittelu. Saako meidän poikajoukkueiden pelaajat tarpeeksi kovaa vastusta päivittäisessä harjoittelussa?
Lähes kaikki tyttöpelaaja harjoittelevat lähes päivittäin naisten kanssa. Miten on poikien puolella? Osa pelaajista ei ainakaan omassa ikäluokassa saa sitä vastusta.
Samaa mieltä tuosta painoarvosta, lienee se kuitenkin suuntaa-antava. Tänä vuonna tyttöjen puolella Liettua perinteisenä koripallomaana on ollut yllättävän heikko.

Pelien kovuudesta
""pitkän turnauksen rasitukset kumuloituivat ja ilmapallo tyhjeni,""
Mutta jos kv-turnauksessa pelaajilta ilmapallo tyhjenee kesken, eikös sen rasituksen pitäisi olla kaikille sama.
Niinpä, peruskunto hankitaan tai ollaan hankkimatta sarjakaudella. Ei sitä ehti tehdä enää maajoukkueleirityksessä.

Aasinsilta hurjaan kuntoon/peluutukseen WU16 2019: Valko-Venäjän kolme pelaajaa pelasivat monen monta pelia täydet 40 min. Armottomasti peluutettu #7 pelasi yhden pelin 50min. Ja nämä tytöt olivat vielä todella hyviä.
En tarkoita että tuo olisi koripallon syvin tarkoitus mutta peruskunnon on oltava hyvä kun mennään EM-kisoihin - sukupuolesta riippumatta.
 
Viestejä
1 944
Riittävän kovat pelit kauden aikana on luonnollinen vaatimus - kyllähän kaikki poikien ikäluokat olivat helisemässä nimenomaan kovien maiden pelin intensiteettiä vastaan. Se vaatisi aiempaa varhaisempaa tottumista sekä fyysisellä että psyykkisellä puolella.

Mutta mistä sellaista on täällä saatavissa? Fyysisen ja pelillisen intensiteetin nosto vaatii sitä, että on siihen kykenevää massaa. Mistä sellaista vastusta löytyy? Ulkomailta? Pitää melkein mennä pohjoismaita etelämmäs - ja myös Balttian osalta, mitä etelämmäs, sen parempi.

Miesten peleistä? Mielellään näkisi näiden kovimpien jannujen pelaavan jopa Korisliigapelejä, mutta realistisempaa lienisi se, että 1A muuttuisi (vielä) ammattimaisemmaksi ja urheilullisemmaksi. Nythän 1A:n fyysisyys on toki ihan eri luokkaa kuin junnusarjoissa, mutta enemmän se tulee voimalla ja massalla (ja tietysti kokemuksella) - ja tässä pitäisi tottua ennen kaikkea nopeuteen ja siihen liittyvään intensiteettiin. Että ollaan iholla, rikotaan vastustajan peliä, kädet ovat aktiiviset jne. Itse asiassa aivan kuten JBA viime kaudella, kun nyt tarkemmin asiaa pohtii.
 
Viestejä
503
Itse en hirveäsi näille EM-kisoille laittaisi painoarvoa jos mietitään tulevaisuutta. Usein yksi vähän kehnompi ikäluokka, voi muuttaa seuraavan ikäluokan maajoukkuekesän ihan erilaiseksi. EM-kisoissa on yhteensä 16 joukkuetta vain 8 joukkuetta on ollut mukana kaikissa viidessä viimeisessä A-sarjan EM-kisoissa.
Mielenkiinnosta kysyisin, että mille sitten antaisit painoarvoa, jos mietitään tulevaisuutta?

En ole aivan varma, mihin maihin viittaat noilla kahdeksalla maalla (ovatko tuossa tytöt ja pojat ja U16 - U20 kaikki mukana), mutta, jos itse katson dataa, niin näen seuraavaa MU16 ja MU18 menestyksen osalta.

Viimeisen viiden, kymmenen ja kahdeksantoista (A/B -formaatti alkoi v. 2005) vuoden aikana menestynein maa on selvästi Espanja. He ovat olleet ulkona puolivälieristä vuoden 2005 jälkeen kaksi kertaa, molemmat MU18-kisoissa. Palkintopallilla espanjalaiset ovat keskimäärin joka vuosi joko MU16 tai MU18 kisoissa.

Toisiksi menestynein on Ranska, joka on yhtä kertaa lukuunottamatta ollut aina puolivälierissä vuoden 2005 jälkeen.

Seuraavina menestyksessä tulevat Serbia, Turkki ja Liettua. Yhdessä tähän mennessä luetellut viisi maata muodostavat poikapuolella muista maista selvästi erottuvan kärkiryppään. Noiden maiden lisäksi myös Italia on pelannut aina A-tasolla, mutta ei ole juuri palkintopallilla viihtynyt, vaan sijoituu tyypillisesti noin kymmenen sijan tienoille, ja täten en heitä tuohon kärkiporukkaan listaisi.

Italiaa paremmin EM-kisoissa on menestynyt myös Kroatia, joka on kuitenkin tippunut vuoden 2005 jälkeen B-tasolle kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla kroatialaiset ovat kuitenkin nousseet A-tasolle seuraavan vuonna välittömästi takaisin. Samanlainen historia on myös Venäjällä, joka ei ole EM-kisoja viimeiseen kahteen vuoteen pelannut. Näitä kahta maata keskimäärin hieman heikommin on pärjännyt Kreikka, joka ei ole B-tasolla pelannut kuitenkaan kuin kerran vuoden 2005 jälkeen ja silloinkin palasivat A-tasolle heti seuraavaksi vuodeksi takaisin. Tällaisiin harvoihin B-tasolla pelaaviin lasken myös Latvian, joka ei ole B-tasolla pelannut kuin kaksi vuotta (MU18: 2022 ja 2023).

Enemmän hissiliikettä ovat tehneet ehkä yllättäen Saksa (tosin vähemmän viime vuosina), Slovenia, Montenegro, Israel ja Puola. Nämäkin joukkueet kuitenkin selvästi vähemmän kuin Suomi ja nuo ovat muutenkin menestyneet nuorissa paljon paremmin kuin Suomi. Ukraina ei ole oikein viime vuosina EM-kisoissa pärjännyt (tuskin sattummaa, että tämä käänne noin vuodesta 2015 eteenpäin), mutta ovat silti historiallisesti olleet parempia kuin Suomi.

Nyt jos tässä vaiheessa katsotaan, että mitkä Euroopan maat ovat aikuistasolla ne laadukkaimmat vuodesta toiseen, niin mitä maata en ole vielä maininnut? Minun pointtini on, että jos Susijengi haluaa pelata muuallakin kuin alkulohkossa EM-tasolla tai MM-kisoihin päästä tulevaisuudessakin, niin kyllä nuorten parempi EM-menestys on erittäin hyvä tapa lähteä tällaista tulevaisuutta rakentamaan. Susijengissä kilpailuetua on viimeiset vuodet tuottanut yhtenäisyys, valmennus, ei pelaajamateriaali. Markkasenkin kanssa rankkaisin Suomen nykyisen pelaajamateriaalin noin sijalle 20 Euroopassa (tosin Markkanen on FIBA pelaajana jopa maailman top-10 ja siksi Suomea on vaikea rankata). Mutta tuo 20. sija on aika lailla sitä, mitä Suomen nuorten EM-menestyskin on ollut. Mielestäni tälle pelaajapohjalle kestävää aikuistason menestystä ei yksinkertaisesti voi rakentaa - oman pelaajarankingin Suomea huonommat Viro, Ruotsi, Itävalta, Unkari ja Hollanti esimerkiksi ovat vain oman Markkasensa päässä aivan uudenlaisesta maajoukkuemenestyksestä.

Mutt takaisin nuorten tasolle. Suomen kanssa samaa tasoa ovatkin nuorten EM-kisoissa olleet oikeastaan Tsekki, B&H ja Iso-Britannia. Tämä kuitenkin vaihtelee riippuen hieman siitä, minkälaista ajanjaksoa vertailuun käyttää. Suomen menestys tuolta vuosilta 2013/14 noin on ollut itse asiassa parempaa kuin noiden edellä mainittujen maiden ja samantyyppistä kuin Puolalla ja Israelilla.

Itse en usko, että Suomella on pienenä maana ikinä mahdollisuutta hätyytelläkään tuota top5 kärkiporukkaa. Oma ennustukseni myös on, että Saksa tulee seuraavina vuosina ottamaan oman paikkansa tuossa kärkiporukassa. Myös Italia ja Venäjä (kun taas kansainväliseen toimintaa osallistuvat) tulevat olemaan jatkuvasti tuolla top8 joukossa mitä luultavimmin.

Mutta tämän porukan kannoille Suomi voisi mielestäni aivan hyvin tähdätä ja miksei päästäkin? Taas kerran, tyttöjen puolella tähän tasoon on jo upeasti ylletty.
 
Viestejä
333
Mielenkiinnosta kysyisin, että mille sitten antaisit painoarvoa, jos mietitään tulevaisuutta?
Lähinnä hain takaa sitä, että ikäluokkien väliset erot voivat olla suuria.
2022 B-kisoissa 04-ikäluokka oli tarpeeksi kova nostaakseen Suomen A-sarjaan mukana kaksi alaikäistä (-05).
2023 A-kisoissa 06-ikäluokka oli ehkä pelillisesti päävastuussa. Monessa muussa joukkueessa suuri osa pelaajista 05 syntyneitä.
Eli periaatteessa meidän pelaajat pelasivat joka pelin vanhempia vastaan. Oma mielipiteeni on se, että juurikin sen vanhemman ikäluokan pitäisi olla päävastuussa.
Nyt kävi hyvä tuuri, että seuraavat U18 kisat ovat Suomessa. Pystyykö tämä 06-ikäluokka yhdessä parhaiden 07-luokan pelaajien avulla pitämään paikan A-sarjassa.
Kuten aiemmin sanottu, niin U20 kisoissa eivät parhaat enää pelakkaan.

Veikkaan, että juurikin 2005 syntyneet kärsivät ehkä eniten siitä, että EM-kisoja ei koronan aikana järjestetty.


Hyvä tietenkin muistaa, että meillä on koko ajan enemmän junnuja.
2020-2021 265 kilpa-lisenssin omaavaa 2005 syntynyttä.
2021-2022 294 2006 syntynyttä.
2022-2023 368 2007 syntynyttä.
Laajemman pohjan pitäisi taata paremman joukkueen.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 045
Lähinnä hain takaa sitä, että ikäluokkien väliset erot voivat olla suuria.
2022 B-kisoissa 04-ikäluokka oli tarpeeksi kova nostaakseen Suomen A-sarjaan mukana kaksi alaikäistä (-05).
2023 A-kisoissa 06-ikäluokka oli ehkä pelillisesti päävastuussa. Monessa muussa joukkueessa suuri osa pelaajista 05 syntyneitä.
Eli periaatteessa meidän pelaajat pelasivat joka pelin vanhempia vastaan. Oma mielipiteeni on se, että juurikin sen vanhemman ikäluokan pitäisi olla päävastuussa.
Nyt kävi hyvä tuuri, että seuraavat U18 kisat ovat Suomessa. Pystyykö tämä 06-ikäluokka yhdessä parhaiden 07-luokan pelaajien avulla pitämään paikan A-sarjassa.
Kuten aiemmin sanottu, niin U20 kisoissa eivät parhaat enää pelakkaan.

Veikkaan, että juurikin 2005 syntyneet kärsivät ehkä eniten siitä, että EM-kisoja ei koronan aikana järjestetty.


Hyvä tietenkin muistaa, että meillä on koko ajan enemmän junnuja.
2020-2021 265 kilpa-lisenssin omaavaa 2005 syntynyttä.
2021-2022 294 2006 syntynyttä.
2022-2023 368 2007 syntynyttä.
Laajemman pohjan pitäisi taata paremman joukkueen.
""
Veikkaan, että juurikin 2005 syntyneet kärsivät ehkä eniten siitä, että EM-kisoja ei koronan aikana järjestetty
""
Oma veikkaukseni on että tytöt 02 kärsivät koronasta, siis oikeasti koripalloliiton säästötoimista, kun liitto päätti koronan (teko)syynä olla lähettämättä WU18:sta ns kuplakisoihin. Muut maat kun lähettivät.

Tämä tarkoitti sitä, että 02-ikäluokalta jäi näytöt ulkomaille (Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin) antamatta. Kuitenkin moni sai opiskelu- ja pelistipentin NCAA:han: Aarnio (S Florida), Sandvik (Indiana), Seppälä (Maine), Taponen (Illinois/Akron), Wilstedt (Texas CC). Hyvä niin.
 
Viestejä
48
Maajoukkueiden kehittämisessä on hyvä tutustua onnistuneiden joukkueiden harjoittelumalleihin ja pelitapaan. Mielestäni olisi paikallaan tutustua Räikän valmennusryhmän metodeihin. WU16 joukkueen pelaaminen on poikkeuksellisen järkevää, tehokasta ja tasapainoista. Heidän pelikirjastaan saattaisi löytyä paljon ammenettavaa kaikille juniorimaajoukkueille teknisesti, taktisesti ja henkisellä puolella. Seuravalmentajilla on kuitenkin päävastuu lahjakkaiden nuorten kehityksestä ja pelaajan kokonaisvaltainen kehittäminen on heidän harteillaan. Säännöllinen vuoropuhelu kehittämistarpeista ja niiden toteuttamisesta olisi tärkeää. Esimerkkinä on "hiomaton timantti" Ogun. Nuori nainen on selvästi hyvin lahjakas, mutta teknisellä puolella on paljon parantamisen varaa. Siitä kertoo lukuisat pallonmenetykset. Kun niihin saadaan korjaussarjat niin hänen tulevaisuutensa tulee olemaan valoisa. Hänessä on todella paljon potentiaalia.
 
Viestejä
330
Maajoukkueiden kehittämisessä on hyvä tutustua onnistuneiden joukkueiden harjoittelumalleihin ja pelitapaan. Mielestäni olisi paikallaan tutustua Räikän valmennusryhmän metodeihin. WU16 joukkueen pelaaminen on poikkeuksellisen järkevää, tehokasta ja tasapainoista. Heidän pelikirjastaan saattaisi löytyä paljon ammenettavaa kaikille juniorimaajoukkueille teknisesti, taktisesti ja henkisellä puolella. Seuravalmentajilla on kuitenkin päävastuu lahjakkaiden nuorten kehityksestä ja pelaajan kokonaisvaltainen kehittäminen on heidän harteillaan. Säännöllinen vuoropuhelu kehittämistarpeista ja niiden toteuttamisesta olisi tärkeää. Esimerkkinä on "hiomaton timantti" Ogun. Nuori nainen on selvästi hyvin lahjakas, mutta teknisellä puolella on paljon parantamisen varaa. Siitä kertoo lukuisat pallonmenetykset. Kun niihin saadaan korjaussarjat niin hänen tulevaisuutensa tulee olemaan valoisa. Hänessä on todella paljon potentiaalia.
Pitää myös huomata, että viime vuoden WU16 joukkue oli myös hyvä Palviainen komennossa ja siinä pelasi usea nykyisen WU16 joukkueen pelaaja. Minusta kyse on enemmän jatkumosta kuin ihmeitä tekevästä yksittäisen joukkueen valmennuksesta. Toki joukkueessa on myös hyviä yksilöitä, jotka ovat saaneet valmennuksesta omissa seuroissaan
 
Viestejä
17
Ja takamies ei pidä palloa turhaa itsellään, vaan jakaa eteenpäin, palloa pelataan myös sisään ja sieltä vielä tarvittaessa ulos!
On kyllä ollut kiva katsoa näitä kisoja!

Pakko kompata liittyen joukkueen hyvään pallon jakamiseen. Olisi kiva nähdä jotain dataa hyökkäysten aloittamisen temmosta, sillä on todella iso kontrasti esimerkiksi saman ikäluokan poikiin, jossa pääsääntöisesti hyökkäys alkoi aina takamiehen "kymmenellä pompulla" oman jalan viereen. Onko se pelaajien taitotasoon liittyvä asia vai valmennuksen pelitavan valinta, sitä en tiedä.
 
Viestejä
1 322
Eikä kannata unohtaa että Suomi pääsee nyt U17 ikäluokan MM-kisoihin 2024. Veikkaan että Suomi saa mitalin meneillään olevista kisoista, hopeaa tai pronssia, mutta jos kävisi niin että Suomi jäisi neljänneksi niin U17 MM-kisat on todella hyvä palkinto myös.

47% kolmoset, 14/30 yritykset. Katsoin suurimman osan pelistä Kroatian vaihtopenkin ilmeitä kun heitot lähti ilmaan. Kroatian penkki oli ihan kauhuissaan kun jokainen kolmen pisteen heitto lähti ilmaan Suomelta. Samanlaisia ilmeitä oli vastustajien vaihtopenkeillä kahdessa edellisessä pelissäkin. Ei muuten ollut kovin fiksu epäurheilijamainen virhe yhdeltä Kroatian pelaajalta pelin lopussa. Se helpotti hyvin paljon Suomen tietä voittoon.
 
Viestejä
1 322
Maajoukkueiden kehittämisessä on hyvä tutustua onnistuneiden joukkueiden harjoittelumalleihin ja pelitapaan. Mielestäni olisi paikallaan tutustua Räikän valmennusryhmän metodeihin.

Myöskin oikeanlaiset pelaajavalinnat maajoukkueeseen on ollut avain menestykseen. Niin kuin joku mainitsi tässä ketjussa aiemmin, että on valittu paljon heittäjiä ja ilmeisesti vähemmän keskitytty pelaajien pituuteen. Tosin ihan hyvä määrä pitkiä pelaajiakin Suomenkin joukkueessa on.
 

42

Viestejä
3 370
Ei valitettavasti riittänyt. No, nuo toisen puoliskon huonot syötöt pois, niin pronssista taistellaan. Oli kyllä harmi, kun päästiin 13 pinnan päähän kolmannen lopulla ja sitten vissiin neljä peräkkäistä hyökkäystä sössitään tosi helpolla. Mutta olihan toi Espanja murhaavan tehokas toisella puoliskolla.
 
Viestejä
1 322
Italia tulee olemaan Suomen vastus pronssipelissä huomenna, klo 19:00. Italia hävisi Ranskalle semifinaalissa jatkoajan jälkeen. Ei tule olemaan helppoa, mutta ehkä vähän väsyneempi joukkue verrattuna Suomeen, toivottavasti.
 
Viestejä
1 322
Ei valitettavasti riittänyt. No, nuo toisen puoliskon huonot syötöt pois, niin pronssista taistellaan. Oli kyllä harmi, kun päästiin 13 pinnan päähän kolmannen lopulla ja sitten vissiin neljä peräkkäistä hyökkäystä sössitään tosi helpolla. Mutta olihan toi Espanja murhaavan tehokas toisella puoliskolla.

Espanja nosti intensiteettiään ja levypallopelaamistaan pelin edetessä. Esim ensimmäisellä neljänneksellä Espanjalla oli vain 6 levypalloa. Hurja määrä stealeja sitten toisella puoliajalla ja levypallotilanne taisi tasoittua myös.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös