Korisliigan nykytila

[Lothar]

Vs: Korisliigan nykytila

Uusimmassa Urheilulehdessä Pieti Poikolalta on ansiokasta analyysia maajoukkueen ja Korisliigan joukkueiden pelitavoista. 8]

 

[Eyes Wide Shut]

Vs: Korisliigan nykytila

Lappeenrantalaisia sponsorihaasteita:

http://yle.fi/uutiset/maakunnista_on_vaikea_saada_sponsorieuroja/6385968

 

[Downtown]

Vs: Korisliigan nykytila

Haluaisitko oikeasti, että liigan virallisen sivuston sisältö on seurojen tuottamaa? Yleensä fanit odottavat saavansa liigan sivuilta puolueettomia näkemyksiä tapahtumista... Eikö urheiluuutiset.com tai joku vastaava jo kerää nämä eri seurojen uutiset yhteen kanavaan? Jos tätä halutaan laajentaa videoihin yms. niin minusta oikea paikka on liigan virallisen tiedotuksen ulkopuolella niin kauan kuin sisällöntuotanto ei ole liigan omissa käsissä.

Joo, oikeasti. Näinhän se on nytkin, esim. ottelutilastoinnin osalta. Liitolta ei ikinä löydy sellaista resurssia, että esim. jotain videokoosteita otteluista saataisiin liiton sivuille. Osa seuroista niitä jo tekee ja on se kumma, jos ne tekeleet eivät liiton seulaa läpäise, kun vaihtoehto on eioota. Toki ottelutaltioinnit pitäisi tehdä laadukkaammilla kameroilla jne jne. mutta seurojen & liiton yhteistyön kautta se olisi tehtävissä.

 

[raappa]

Vs: Korisliigan nykytila

Mikähän siinä oikein on, ku ei meinaa nyt oikein tää Korisliiga kiinnostaa. Ekaa kertaa aikoihin, kun en edes karkeasti tiedä sarjataulukkotilannetta. Onko se vaan minussa, onko se että huomio on jakautunut yhtä vahvemmin Korisliigan ohella EC:hen ja Euroliigaan "suomalaisjoukkueiden" osalta vai onko Korisliiga vaan nyt jotenkin mälsä?

 

[Pornokuningas Ron Jeremy]

Vs: Korisliigan nykytila

Mikähän siinä oikein on, ku ei meinaa nyt oikein tää Korisliiga kiinnostaa. Ekaa kertaa aikoihin, kun en edes karkeasti tiedä sarjataulukkotilannetta. Onko se vaan minussa, onko se että huomio on jakautunut yhtä vahvemmin Korisliigan ohella EC:hen ja Euroliigaan "suomalaisjoukkueiden" osalta vai onko Korisliiga vaan nyt jotenkin mälsä?

Ehkä korisliiga tässä muodossa ja näillä tähdillä on jo liian tuttua kauraa? Kiinnostava draama vaatii yllätyksiä, konflikteja ja muutosta.

Tasoerot ovat liian suuret, otteluita on liian paljon ja monella joukkueella on vaikeuksia löytää pelaajia ja sponsoreita. Jos siellä rautakansleri-Valpola ja MC-Westerholm ovat miehiä eivätkä hiiriä, tämä sarja pitäisi 10 joukkueeseen mahdollisimman pian supistaa. Vaihtoehto voisi olla nostaa herrasmiessääntö neljään jenkkiin, joista kolme saisi olla kentällä kerrallaan.

 

[Herbert]

Vs: Korisliigan nykytila

Vaihtoehto voisi olla nostaa herrasmiessääntö neljään jenkkiin, joista kolme saisi olla kentällä kerrallaan.

Jos sarjan kiinnostavuudelle halutaan jotain tehdä, niin oikeampi tie olisi määritellä herrasmiessäännöllä huomattavasti nykyisiä palkkoja korkeampi minimipalkka ulkomaalaisvahvistuksille. Joukkueisiin todellisia tähtiä tusinajenkkien sijaan.

 

[Pelur175]

Vs: Korisliigan nykytila

No en nyt Jenkkien tasoa koe nykyisin ongelmaksi. Poikkeuksia on, joita ei tarvitse mainita toki Ongelma on enemmän liian monen kotimaisen alisuorittaminen, jotka siis pelaa joukkueissaan paljon. Hyviä peruspelaajia on myös, mutta mitään uskomattoamia yksilösuorituksia ei tarvitse odotella. Tälläset temput lisäisi mielenkiintoa osaltaan.

 

[Lothar]

Vs: Korisliigan nykytila

Suomen 12 suurinta kaupunkia ovat

Helsinki (601 035)
Espoo (255 121)
Tampere (216 586)
Vantaa (204 545)
Turku (179 529)
Oulu (145 256)
Jyväskylä (132 713)
Lahti (102 805)
Kuopio (97 899)
Kouvola (87 461)
Pori (83 264)
Joensuu (73 862)

Porista ja Kupiosta ei löydy edes miesten 1. divisioona joukkuetta- Myös Vantaalla nuollaan edellen haavoja, vaikka toiminta muuten on jo mallikasta.
Korisliiga joukkue löytyy kuitenkin näistä 12 :sta kaupungista vain 4_stä.

Johtopäätös on se, että kyky rakentaa kestävä kaupallinen konsepti Korisliiga joukkueelle ei jostain syystä korreloi ison asukaspohjan kanssa. Tämä on hyvin outoa. Lääkkeeksi pitäisi innovoida isoihin kaupunkeihin istuva varainhankinta konsepti, joka istuu nykypäivään. 8]

 

[Ohisektori]

Vs: Korisliigan nykytila

^Miesten superpesiksessä kolmesta (Jyväskylä, Kouvola, Joensuu), mutta hyvin silti porskuttaa. Pelkästään tuon taakse ei voi mennä. Toinen asia onkin se, että toisin kuin pesäpallojoukkueet, koripallojoukkueet ovat todella harvassa kunnassa/kaupungissa niitä ykkösjoukkueita. Esimerkkinä Lappeenranta, jossa on koko kaupunki mukaanlukien n. 70 000 asukasta. Pääsarjajoukkueita löytyy muutama:
-Saipa (jääkiekko)
-Veiterä (jääpallo)
-Namika
-Catz
-Pesä ysit (naisten superpesis)
-NST (miesten salibandyliiga)
-NST (naisten salibandyliiga)
-Rajaritarit (amer. jalkapallo)

Kun ottaa kaksi kesäjoukkuetta pois niin talvisin kaupungissa pelataan pääsarjoja kuudella eri joukkueella. Sponsorieuroista ja katsojista on melkoinen taistelu, puhumattakaan junioreista.

Pääkaupunkiseudun joukkueiden puutteen taakse on helppo piiloutua, mutta itse käännän syyttävän sormen ennemmin nykyisin seuroihin, joiden markkinointi ja tiedotus on todella heikkoa. Mallia vaikka Sotkamon Jymyltä pelipäiväblogeineen ja muina videoineen: www.superjymy.fi

 

[Herbert]

Vs: Korisliigan nykytila

Sponsorieuroista ja katsojista on melkoinen taistelu, puhumattakaan junioreista.

Tässä ollaan asian ytimessä. Niin surullista kuin se onkin, koripallo pärjää nyt vain paikkakunnilla, joilla kilpailu ei ole liian kovaa. Tampere, Lappeenranta ja Lahti taitavat olla ainoa paikkakunnat, joissa pelataan sekä SM-liigaa että Korisliigaa?

Olen aiemmin korostanut liigaseurojen vastuuta Korisliigan kehittämisessä, mutta tältä osin kysymys pitäisikin oikeastaan osoittaa koko liiton päättäjille. Halutaanko Korisliiga nostaa kilpailemaan suurien markkina-alueiden sponsorieuroista ammattimaisesti vai halutaanko lajin jäävän pienempien markkina-alueiden lajiksi, jossa seurojen tilanne vaihtelee sen mukaan, millaisia taustajoukkoja he milloinkin saavat kerättyä mukaan?

Lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä pystytään nykyiselläkin liigakartalla saamaan paljon aikaiseksi, mutta jos haluamme aidosti nostaa Korisliigan tasoa merkittävästi, tarkoittaa se entistä suurempia taloudellisia panostuksia per joukkue mikä taas tarkoittaa automaattisesti, että joukkueen on tavoitettava huomattavasti nykyisiä suurempia yleisöjä ja markkinoita. Tällöin pidemmällä aikavälillä liigakartan on mukauduttava kehitykseen.

En siis tarkoita, etteikö pieniä paikkakuntia voisi olla mukana jatkossakin, mutta niidenkin on sitten rakennettava konsepti laajemman markkina-alueen tarpeet huomioiden eikä vahvasti paikallisuuteen leimautuen.

 

[Lothar]

Vs: Korisliigan nykytila

Jääkiekon ylintä sarjatasoa pelataan yhdeksässä kaupungissa 12:sta suurimmasta. Korista siis 4:ssä. Molemmat ovat perinteisesti kaupunkien lajeja.

Jos kaikkiin isoihin kapunkeihin soveltuvan kaupallisen konseptin innovointi olisi helppoa, se olisi varmaan jo tehty. Pitääkö parasta käytäntöä etsiä joka paikkakunnalla omissa siiloissa? Vai voitaisiinko parhaita käytäntöjä kehittää keskitetysti liiton johdolla eri paikkakuntien vuorovaikutuksen avulla?

Älyttömän isoista rahoista ei koriksen osalta ole kuitenkaan kyse. Vaikeampiakin asioita on vuosien varrella taklattu. 8]

 

[Herbert]

Vs: Korisliigan nykytila

Jos kaikkiin isoihin kapunkeihin soveltuvan kaupallisen konseptin innovointi olisi helppoa, se olisi varmaan jo tehty.

Minusta tässä on muna-kana ongelma. Isoissa kaupungeissa eli isoilla markkinoilla toimiminen vaatii ammattimaisempaa toimintaa kuin mitä koripallon parissa on perinteisesti nähty. Tämä tarkoittaa käytännössä ammattilaisista koostuvaa täysipäiväistä taustaorganisaatiota, joka hoitaa joukkueen asioita. Eli paljon isompaa budjettia. Kun ei ole rahaa, ei ole taustaorganisaatiota, eikä siten pystytä luomaan konsepteja, jotka olisivat kilpailukykyisiä isoilla markkinoilla.

Tätä kehää ei ole helppo murtaa. Muutama liigajoukkue tätä on yrittänyt, mutta tähän mennessä jokainen on yritys on päättynyt siihen, että rahat ovat loppuneet kesken. Siksi kysymys pitää olla pitkän aikavälin tavoitteesta, johon suuntaan liiton pitää Korisliiga kehittää. Pienten paikkakuntien seuroilla ei ole tätä intressiä, joten tämä vaatii vahvaa johtajuutta liiton suunnasta.

Miten tähän sitten mennään? Aloitetaan sillä, että määritellään, miltä tällainen ammattimainen koripallojoukkue oikeasti näyttää. Sitten sovitaan, milloin tämä taso halutaan saavuttaa. Todennäköisesti oikea aikahaarukka lienee jossain 2020-2025 haarukassa. Sitten vaan ryhdytään määrittämään askeleita, joiden kautta tavoite saavutetaan. Esim. 2015 joukkueilla oltava osa-aikainen manageri, 2017 täysiaikainen manageri, 2019 managerin lisäksi osa-aikainen markkinointipäällikkä, 2021 täysiaikaiset managerit ja markkinointipäälliköt, jne. Samanlaiset polut sitten kaikelle muulle tekemiselle ja nämä aina liigalisenssin ehtoihin.

Toisaalta pitää muistaa, että liitto saattaa päättää myös toisin. Liiton perustehtävähän ei ole luoda ammattilaissarjaa kilpailemaan markkinointieuroista muiden urheilulajien kanssa. Siksi voi hyvin olla, että valinta on se, että Korisliigan seurojen halutaan seuraavan enemmän HJK:n tietä eli että merkittävä osa budjetista tulee maailmalle lähtevien pelaajien siirtokorvauksista. Tällöin pidemmän aikavälin suunnitelman pitää tietysti näyttää hyvin erilaiselta, sillä avainasemassa pitää olla nuorten pelaajien kehittäminen eikä yritysyhteistyö.

 

[Lothar]

Vs: Korisliigan nykytila

Korisliigan joukkueessa yhteiskunnallisena yrityksenä yhdistyy vahva arvopohjaisuus sekä markkinaehtoisuus. Tuottoa tehdään yhteisen hyvän mahdollistamiseksi, ei itseisarvona. Lähtökohtana on kuitenkin kannattava liiketoiminta

Arvopohjaisuus tarkoittaa asiakkaan tarpeiden syvällistä ymmärtämistä. Ymmärrys syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Valtaosa innovaatioista syntyy asiakasrajapinnoissa, kuten ottelutapahtumissa, markkinointitapahtumissa ja muissa asiakaskohtaamisissa.

Siksi kokemusten kuuntelu,kerääminen ja läpivalaisu ovat avaintehtäviä. Ns. norsunluutornissa ei kehitystä synny.

"Kel onni on , se onnen kätkeköön", kuuluu vanha viisaus. Urheilujohtamisessa tiedon panttaaminen ei ole kuitenkaan tätä päivää. Kilpailu on vaikeaa, mutta yhteistyö tuntuu olevan vielä vaikeampi laji. Läpinäkyvä kokemusten vaihto korisliiga joukkueiden kesken olisi kaikille tuottava investointi. Nyt vaihdetaan jo budjettien loppusummia ja liitto saa luottamuksella kirjat avatuiksi itselleen.

Parhaiden käytäntöjen kerääminen ja jakaminen olisi tuottavinta ja välittömästi vaikuttavaa toimintaa. Luulenpa, että parhaat käytännöt on lisäksi syytä päivittää ajan kuluessa.

Siitä olen varma, että fokus on oltava loppuasiakkaassa, eli ottelutapahtumaan osallistuvan katsojan vierailukokemuksessa. Saako ottelutapahtuma aikaiseksi motiivin uudistaa vierailu? Sama pätee tietenkin TV katsojaan, kun sähköinen media nostaa lajin näkyvyyden parhaimmillaan aivan toisiin sfääreihin. Sosiaalinen media on uusi oiva työkalu ja erityisesti nuorison mieleen.

Lisäarvo ketjujen rakentaminen luo sitten sillan ottelutapahtumasta asiakaskokemuksen kautta sponsoreihin ja kaikkin muihinkin sidosryhmiin.

Realisimia on kehittää korisliigaa kehityssarjana Euroopan ja muunkin maailmaan suurseuroihin. Vaihtarina saadaan toki pika-apuna hintalaatu suhteeltaan mukiin meneviä jenkkejä. Valtiokin vielä toimii parhaassa tapauksessa kiilapoikana, kun verosopimuksen nojalla tuloverot voidaan jättää pois laskuista.

Kokemukset suuren maailman urheilubusineksesta kertovat, että tuottojen kasvaessa tahtoo ruokahalu kasvaa aina vähän vielä enemmän ja palkkasummat karkaavat. Kilpailupaine ja tunteen voitto järjestä vievät niskalenkin. Siksi ovat monet suurseuratkin velkaisia. Tämän kierteen katkaisu on pysyvä haaste.8]

 

[Pelur175]

Vs: Korisliigan nykytila

Ei Liitolla nyt ihan huono budjetti ole, jos kilpailutoiminnan johtaja lentää 1 divarin matsiin Ouluun

 

[peru]

Vs: Korisliigan nykytila

Ei Liitolla nyt ihan huono budjetti ole, jos kilpailutoiminnan johtaja lentää 1 divarin matsiin Ouluun

Olisiko mielestäsi sellainen liitto ja kilpailutoiminnan johtaja hyvä, että kentällä ei vierailtaisi lainkaan? Pitäisikö kaikkea toimintaa vain "johtaa" ja "seurata" toimistolta? Jos et ole sattunut huomaamaan, tämä uusi kilapilutoiminnan johtaja on reissannut kuluvalla kaudella aika kattavasti tutustuen kenttään. Lisäksi Helsinki-Oulu väli on halvempi lentäen, kuin esim. junalla.

 

[Pelur175]

Vs: Korisliigan nykytila

Olisiko mielestäsi sellainen liitto ja kilpailutoiminnan johtaja hyvä, että kentällä ei vierailtaisi lainkaan? Pitäisikö kaikkea toimintaa vain "johtaa" ja "seurata" toimistolta? Jos et ole sattunut huomaamaan, tämä uusi kilapilutoiminnan johtaja on reissannut kuluvalla kaudella aika kattavasti tutustuen kenttään. Lisäksi Helsinki-Oulu väli on halvempi lentäen, kuin esim. junalla.

Enhän mä tosta puhunut? ! Tiedän hyvin, että kiertää matseissa laajalti ja hyvä niin. Itsekin sitä teen, joten bongannut kyseisen hlön useasti paikan päällä.

 

[peru]

Vs: Korisliigan nykytila

Enhän mä tosta puhunut? ! Tiedän hyvin, että kiertää matseissa laajalti ja hyvä niin. Itsekin sitä teen, joten bongannut kyseisen hlön useasti paikan päällä.

Mistä sä sitten puhuit? (Eläkä vedä hernettä nokkaan. En ihan oikeasti osaa ymmärtää tota kommenttiasi muutoin kuin, että olet sitä mieltä, että on rahan tuhlausta reissata Ouluun 1 divarin matsiin.)

 

[Pelur175]

Vs: Korisliigan nykytila

Mistä sä sitten puhuit? (Eläkä vedä hernettä nokkaan. En ihan oikeasti osaa ymmärtää tota kommenttiasi muutoin kuin, että olet sitä mieltä, että on rahan tuhlausta reissata Ouluun 1 divarin matsiin.)

Ei ole herne lähelläkään, älähdin vain noista "toimistojohtaminen" oletuksista :/ Lento on halvempi joo, jos sattuu varaamaan kuukausia ennemmin ja jollekin ihme ajankohdalle (harvalle sopii). VR ottaa perushinnalla alle 80 per suunta. Peruslennot menee aina yli huntin per suunta vähintään. Finskillä sinne 200 - 300

Ei muuta tästä aiheesta.

 

[peru]

Vs: Korisliigan nykytila

Ei ole herne lähelläkään, älähdin vain noista "toimistojohtaminen" oletuksista :/ Lento on halvempi joo, jos sattuu varaamaan kuukausia ennemmin ja jollekin ihme ajankohdalle (harvalle sopii). VR ottaa perushinnalla alle 80 per suunta. Peruslennot menee aina yli huntin per suunta vähintään. Finskillä sinne 200 - 300

Ei muuta tästä aiheesta.

Ok. No aiheen viereen menee tosiaan, mutta oikaisen vielä hieman käsitystä Helsinki-Oulu lentoreitistä. Blue1:n lähdettyä hinnat ovat nousseet, mutta ovat vielä varsin kohtuullisia. Harvoin tarvitsee maksaa edelleenkään junahintoja enempää. Esim. kuukauden päähän saa vielä ihan kohtuuhintaan.

 

[Ihmispallo]

Vs: Korisliigan nykytila

Westerholmilla on todellakin juuri oikea tyyli ja asenne tohon hommaan. Itse aktiivisesti kiertämällä, näkemällä, tutustumalla ja keskustelemalla näkee sen todellisuuden liiga/divaripaikkakunnilla ja pysyy itse ajan hermolla. Samalla saa luotua hyvin kontakteja kentän eri toimijoihin.Tällä tyylillä niin liitto kuin seuratkin ovat voittajia. Hyvä, että ainakin tältä osin se liiton norsunluutorni on revitty alas. Me like!

EDIT: Lisätään vielä tämä. Jotta jotain hommaa tai kokonaisuutta pystyy kehittämään pitää ensin tuntea koko toimintakenttä ja sen kautta sitten tunnistaa yhteistoiminnassa kehittämistarpeet. Toivottavasti Tompalla on tässä nyt käynnissä tämä tutustumisvaihe ja aikanaan siirrytään kehittämisvaiheeseen yhteistoiminnassa seurojen ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa.