Koripallo.com

Korisliigan nykytila

Olen itsekin kuullut nämä kaikki kootut syyt, miksei oman kaupungin seura kiinnosta. Jenkkien määrä nousee tasaisesti esiin, usein sellaisten toimesta jotka eivät ole käyneet ottelussa vuosiin. Jos uusia katsojia halutaan, niin tottakai on houkuteltava sellaisia katsojia jotka eivät koskaan peleissä käy. Itse näkisin kuitenkin eniten potentiaalia niissä katsojissa, jotka käyvät kerran. Voisiko heille kohdentaa viestin lippupalvelun kautta tyyliin ”Hei, tykkäsitkö? Tervetuloa uudestaan ensi lauantaina kun pelaamme Karhua vastaan”. En ole aivan varma myöskään, kiinnostaako heitä oman kylän pojat jos junnujoukkueeseen ei ole mitään yhteyttä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: JJL
Sekin taso tuli siitä kun siellä pelasi 8 jenkkiä.
Niin? Mutta tuo oli vastaus siihen, että korisliigan taso olisi huono. Siinä huomioidaan sen hetkiset pelaajat.
Joka vuosi sieltä lähtee suomalaisia muihin maihin ammattilaisiksi. Osa suomalaisistakin siis on jollain tasolla. Vaikea kuvitella että Korisliigan joukkueiden budjetit hirveästi kasvaisivat seuraavan 10 v aikana. Mistä sellainen raha tulisi? Silti siellä on ihan hyviä pelejä. Ja kyllä jenkkien määrää pitäisi vähentää. Mielenkiintoisempaa seurata suomalaisten kehittymistä.
 
Paljonko noilla nykyisillä, suomenkielisillä korispodcasteilla on kuulijakuntaa? Tällaisena perusluddiittina en ole itse vieläkään jaksanut kyseisestä viestintämuodosta innostua, niin ei aavistustakaan, paljonko yksi jakso elinaikanaan kerää yksittäisiä kuulijoita. Lähinnä siis mietin sitä, mikä olisi edes realistinen kuulijakunnan koko yhteen seuraan profiloituvalle podcastille ja maksaisiko se koskaan siihen käytetty panosta takaisin. Olen ollut viisaammilta ymmärtävinäni, että homma ei mene ihan niin, että känny laitetaan nauhoittamaan ja sitten vain aletaan jutustella mukavia. Harvalla seuralla lienee palkkalistoilla enempää kuin 0,5-1 viestintä/tiedotusihmistä, joten varmasti kaikkialla on pakko tehdä sitä pohdintaa, mihin rahkeet riittävät. Toki jos ei koskaan mitään kokeile, ei voi myöskään koskaan mitään saavuttaa, eli ehkä joku rohkea lähtee kokeilemaan ja parin vuoden säteellä kaikki podcastaa tyytyväisinä.
Maailma on täynnä kaupallisia ja epäkaupallisia podcasteja sinne kyllä pääsee vieraaksi kertomaan koriksen ilosanomaa. Siis tietenkin sillä edellytyksellä, että on jotakin mielenkiintoista tarinaa kerrottavana. Ja ei minulla ole mitään romanttista kuvaa noista seurojen markkinointidivisioonista enää tällä iällä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: JJL
Sarjan tasoon tuo jenkkien määrä ei juuri vaikuta, sillä useissa eurooppalaisissa seuroissa on vielä enemmän ulkomaalaisia. Koripalloliiton ulkomaalais- ja homegrown -sääntö on yksi Euroopan tiukimmista.
Ai jaa. Vois kuvitella että jos joukkueessa on 4 jenkkiä se välisinkin vaikuttaa joukkueen tasoon ja sarjan tasoon, vrs. jos pelaisi esim 2 jenkkiä.
 
Hyviä havaintoja yllä. Muutama jatkokommentti:

1. Käsittääkseni ”veroetu” koskee vain yhdysvaltalaisia yhden kauden Suomessa pelaavia. Kanadasta tulleita pelaajia on sarjassa näkynyt veroista huolimatta. Taloudellista eroa varmasti on.

2. Homegrown-säännön tiukentaminen laskisi varmasti sarjan kilpailullista tasoa. Korrelaatio yleisömääriin? Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että sarjassa menestyminen olisi kaikille vaikeampaa tiukemmalla homegrown-säännöllä. Yksi joukkue voittaa aina mestaruuden ja yksi joukkue jää viimeiseksi vahvistussäännöistä riippumatta.

Koriskuplassa elävä fani seuraa menestyvän joukkueen otteluita heikompitasoisemmassakin Korisliigassa. Koriskuplan ulkopuolella elävä ei taas huomaa eroa pelin tasossa; pisteitä tehdään yhtä paljon ja tunnelma ratkaisee. Homegrown-säännön muokkaamisella jatkuvuutta suosivaksi voisi olettaa olevan yleisömääriä kasvattava vaikutus. Suomeen juurtuneet tai suomalaiset pelaajat herättävät todennäköisesti enemmän mediahuomioita ainakin koriskuplan ulkopuolella kuin Suomessa lyhytaikaisesti pyörähtävät pelaajat. Ilmainen (tai maksettu) mediahuomio on nopein tapa kasvattaa lajin suosiota, yleisömääriä ja lajin ympärillä pyöriviä rahavirtoja.

3. Homegrown-säännön tiukentaminen nostaa varmasti palkkatasoa homegrown-säännön täyttävien pelaajien keskuudessa. Palkkapotti jakautuisi enemmän Suomessa asuville pelaajille ja todennäköisesti myös kalliimpia ensimmäisen vuoden ulkomaalaisvahvistuksia palkattaisiin. Kokonaispalkkakustannukset eivät kasva. Talous voi olla tasapainossa homegrown-säännöstä riippumatta ja mestaruuksia voi ”ostaa” kaikenlaisilla homegrown-säännöillä järkevän taloudenpidon kustannuksella. Neljän vahvistuksen sääntöä on perusteltu joskus sillä, että suomalaiset eivät suostuisi pelaamaan pienempien paikkakuntien joukkueissa järkevin taloudellisin ehdoin. Mutta ainakin tällä hetkellä ja viime vuosina maakuntien joukkueet ovat kyllä pystyneet rekryämään hyvin suomalaisia pelaajia.

4. Korisliigan visio on epäselvä. Ammattilaisten rahaliiga Korisliigan mediahuomiolla ja rahavirroilla ei ole realismia nyt tai edes 10 vuoden päästä. Kehitysliigakaan se ei ole; tai jos on, tulos on ollut surkea. EM-kisajoukkueen viidellä eniten minuutteja pelanneilla pelaajilla on vyöllään yhteensä viisi (!) Korisliigaottelua ja yhteensä alle 10 minuuttia peliaikaa liigassa. Seitsemältä penkkipelaajalta löytyy sentään yhteensä 701 ottelua Korisliigaa (128xSalin, 11xGrandison, 41xGustavson, 148xMadsen, 373xSeppälä). Suomen EM-kisasoturimme ovat jalostettu divaripallolla ennen ulkomaan komennuksia: DIV1A: 417 ottelua (23xMarkkanen, 83xJantunen, 104xValtonen, 65xLittle, 34xSalin, 51xMaxhuni, 57xGustavson). DIV1B: 91 ottelua (35xMarkkanen, 9xNkamhoua, 32xMaxhuni, 2xMadsen, 13xSeppälä).

Taloudellisten realiteettien pitäisi ohjata Korisliigaa vahvasti kehitysliigan suuntaan. Nuorta ja potentiaalista pelaajaresurssia kyllä löytyy, nyt se tahkoaa ykkösdivaria akatemioissa, divariseuroissa tai Driven tyyliin kv-turnauksissa ennen jenkkiyliopistoon siirtymistä tai lopettamista. Korisliigaa halutaan pelata mieluummin halvoilla, alati vaihtuvilla jenkeillä, koska säännöt sen sallivat ja kilpailullista tasoitusta ei ole varaa antaa.

Piilottamalla nuoret nousevat kyvyt divariin ennen kansainvälisiä kenttiä ei edistä koripallon mediahuomion ja suosion kasvua Suomessa. Jos Korisliigan kilpailullinen taso laskisi hieman, voisiko joku akatemia tai sen pelaajat otella myös Korisliigassa divarin sijaan? Jos liiga tai sen kokonaisen kauden pelitahti on liian kova, niin voisiko esim. HBA pelata yhden kierroksen syksyllä Korisliigajoukkueita vastaan ja toisen kierroksen keväällä 1A-divaria? Harjoituspelejä nämä sarjapelit ovat nykysysteemissäkin akatemialle; miksei niitä matseja voisi ottaa osittain myös Korisliigajengejä vastaan? Liigan pelikovuus valmistanee paremmin NCAA-uraan divarin sijaan. Parhaiten menestyvät vanhemmat akatemialaiset voisivat jatkaa tarvittaessa kevätkaudenkin jossain liigaseurassa. Korisliigayleisö kiittäisi, jos olisi mahdollista nähdä tulevat Markkaset ja Jantuset pelaamassa edes hetken aikaa oman kylän Korisliigaseuraa vastaan; tai jopa oman kylän seurassa.
 
Hyviä havaintoja yllä. Muutama jatkokommentti:

1. Käsittääkseni ”veroetu” koskee vain yhdysvaltalaisia yhden kauden Suomessa pelaavia. Kanadasta tulleita pelaajia on sarjassa näkynyt veroista huolimatta. Taloudellista eroa varmasti on.

2. Homegrown-säännön tiukentaminen laskisi varmasti sarjan kilpailullista tasoa. Korrelaatio yleisömääriin? Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että sarjassa menestyminen olisi kaikille vaikeampaa tiukemmalla homegrown-säännöllä. Yksi joukkue voittaa aina mestaruuden ja yksi joukkue jää viimeiseksi vahvistussäännöistä riippumatta.

Koriskuplassa elävä fani seuraa menestyvän joukkueen otteluita heikompitasoisemmassakin Korisliigassa. Koriskuplan ulkopuolella elävä ei taas huomaa eroa pelin tasossa; pisteitä tehdään yhtä paljon ja tunnelma ratkaisee. Homegrown-säännön muokkaamisella jatkuvuutta suosivaksi voisi olettaa olevan yleisömääriä kasvattava vaikutus. Suomeen juurtuneet tai suomalaiset pelaajat herättävät todennäköisesti enemmän mediahuomioita ainakin koriskuplan ulkopuolella kuin Suomessa lyhytaikaisesti pyörähtävät pelaajat. Ilmainen (tai maksettu) mediahuomio on nopein tapa kasvattaa lajin suosiota, yleisömääriä ja lajin ympärillä pyöriviä rahavirtoja.

3. Homegrown-säännön tiukentaminen nostaa varmasti palkkatasoa homegrown-säännön täyttävien pelaajien keskuudessa. Palkkapotti jakautuisi enemmän Suomessa asuville pelaajille ja todennäköisesti myös kalliimpia ensimmäisen vuoden ulkomaalaisvahvistuksia palkattaisiin. Kokonaispalkkakustannukset eivät kasva. Talous voi olla tasapainossa homegrown-säännöstä riippumatta ja mestaruuksia voi ”ostaa” kaikenlaisilla homegrown-säännöillä järkevän taloudenpidon kustannuksella. Neljän vahvistuksen sääntöä on perusteltu joskus sillä, että suomalaiset eivät suostuisi pelaamaan pienempien paikkakuntien joukkueissa järkevin taloudellisin ehdoin. Mutta ainakin tällä hetkellä ja viime vuosina maakuntien joukkueet ovat kyllä pystyneet rekryämään hyvin suomalaisia pelaajia.

4. Korisliigan visio on epäselvä. Ammattilaisten rahaliiga Korisliigan mediahuomiolla ja rahavirroilla ei ole realismia nyt tai edes 10 vuoden päästä. Kehitysliigakaan se ei ole; tai jos on, tulos on ollut surkea. EM-kisajoukkueen viidellä eniten minuutteja pelanneilla pelaajilla on vyöllään yhteensä viisi (!) Korisliigaottelua ja yhteensä alle 10 minuuttia peliaikaa liigassa. Seitsemältä penkkipelaajalta löytyy sentään yhteensä 701 ottelua Korisliigaa (128xSalin, 11xGrandison, 41xGustavson, 148xMadsen, 373xSeppälä). Suomen EM-kisasoturimme ovat jalostettu divaripallolla ennen ulkomaan komennuksia: DIV1A: 417 ottelua (23xMarkkanen, 83xJantunen, 104xValtonen, 65xLittle, 34xSalin, 51xMaxhuni, 57xGustavson). DIV1B: 91 ottelua (35xMarkkanen, 9xNkamhoua, 32xMaxhuni, 2xMadsen, 13xSeppälä).

Taloudellisten realiteettien pitäisi ohjata Korisliigaa vahvasti kehitysliigan suuntaan. Nuorta ja potentiaalista pelaajaresurssia kyllä löytyy, nyt se tahkoaa ykkösdivaria akatemioissa, divariseuroissa tai Driven tyyliin kv-turnauksissa ennen jenkkiyliopistoon siirtymistä tai lopettamista. Korisliigaa halutaan pelata mieluummin halvoilla, alati vaihtuvilla jenkeillä, koska säännöt sen sallivat ja kilpailullista tasoitusta ei ole varaa antaa.

Piilottamalla nuoret nousevat kyvyt divariin ennen kansainvälisiä kenttiä ei edistä koripallon mediahuomion ja suosion kasvua Suomessa. Jos Korisliigan kilpailullinen taso laskisi hieman, voisiko joku akatemia tai sen pelaajat otella myös Korisliigassa divarin sijaan? Jos liiga tai sen kokonaisen kauden pelitahti on liian kova, niin voisiko esim. HBA pelata yhden kierroksen syksyllä Korisliigajoukkueita vastaan ja toisen kierroksen keväällä 1A-divaria? Harjoituspelejä nämä sarjapelit ovat nykysysteemissäkin akatemialle; miksei niitä matseja voisi ottaa osittain myös Korisliigajengejä vastaan? Liigan pelikovuus valmistanee paremmin NCAA-uraan divarin sijaan. Parhaiten menestyvät vanhemmat akatemialaiset voisivat jatkaa tarvittaessa kevätkaudenkin jossain liigaseurassa. Korisliigayleisö kiittäisi, jos olisi mahdollista nähdä tulevat Markkaset ja Jantuset pelaamassa edes hetken aikaa oman kylän Korisliigaseuraa vastaan; tai jopa oman kylän seurassa.
Lohikoski näyttää X:n puolella todenneen, että meillä 10. HKVT:n kautta käynyt 182 A-lisenssin omaavaa valmentajaa. Jos kerran on niin, että meillä tosiaan on tuo määrä huippuosaajia (josta kiitos kuuluu varmaankin ensisijaisesti Lohikoskelle), miksi se ei tunnu vaikuttavan kansallisissa sarjoissa (miehet ja naiset) tehtäviin linjauksiin tai laajempaan konsensukseen noissa edellämainituissa asioissa? Ja varmaan myös osattaisiin liigassakin nuoria viedä tavoitteellisesti eteenpäin aivan kuten on tehty aiemminkin Salinin, Koposen, Seppälän ja muiden hieman kokeneempien pelaajien osaltakin.
 
Piilottamalla nuoret nousevat kyvyt divariin ennen kansainvälisiä kenttiä ei edistä koripallon mediahuomion ja suosion kasvua Suomessa. Jos Korisliigan kilpailullinen taso laskisi hieman, voisiko joku akatemia tai sen pelaajat otella myös Korisliigassa divarin sijaan? Jos liiga tai sen kokonaisen kauden pelitahti on liian kova, niin voisiko esim. HBA pelata yhden kierroksen syksyllä Korisliigajoukkueita vastaan ja toisen kierroksen keväällä 1A-divaria? Harjoituspelejä nämä sarjapelit ovat nykysysteemissäkin akatemialle; miksei niitä matseja voisi ottaa osittain myös Korisliigajengejä vastaan? Liigan pelikovuus valmistanee paremmin NCAA-uraan divarin sijaan. Parhaiten menestyvät vanhemmat akatemialaiset voisivat jatkaa tarvittaessa kevätkaudenkin jossain liigaseurassa. Korisliigayleisö kiittäisi, jos olisi mahdollista nähdä tulevat Markkaset ja Jantuset pelaamassa edes hetken aikaa oman kylän Korisliigaseuraa vastaan; tai jopa oman kylän seurassa.
Erinomainen kirjoitus. Viime vuonna Samu Adlerin ratkaisu alkaa pelaamaan Korisliigaa olisi virkistävä poikkeus ja toivottavasti se rohkaisisi nuoria pelaajia kokeilemaan jatkossa liigaa.

Divarin parempaa sopivuutta nuorelle pelaajalle on perusteltu:
- Korisliigassa ei harjoitella nuoren pelaajan ehdoilla
- Korisliigassa liikaa pelejä
- Nuori pelaaja ei pääse pelaamaan tarpeeksi ja istuu kauden penkillä sekä bussissa
- Korisliigasta ei voi siirtyä NCAA:n (tämä on varmaan vanhentunut)

Ehkäpä noihinkin asioihin voisi löytyä ratkaisu, että parhaimmat pelaajat pelaisivat Suomessa Korisliigaa, jos rahkeet siihen riittävät. Enkä usko, että se on pelkästään liiton syy, vaan myös seurojen pitää pohtia omaa linjaansa, jotta nuoret pelaajat haluaisivat pelata ensisijaisesti liigaa eikä divaria.
 
rohkaisisi nuoria pelaajia kokeilemaan jatkossa liigaa
En tiedä, että kuinka usein tämä on pelaajien käsissä. Vaatii enemmänkin rohkeutta seuroilta ja valmentajilta myös peluuttaa niitä nuoria.
En tiedä mikä Adlerin opiskelutilanne. Käykö Salossa lukiota ja kuinka koulu mahdollistaa esim aamuharjoitukset?

Nuori pelaaja ei pääse pelaamaan tarpeeksi ja istuu kauden penkillä sekä bussissa
Korisliigassa pelasi viime kaudella 17 alle 20v pelaajaa. Adler luonnollisesti pelasi isoimmat minuutit ja eniten pelejä, mutta aika mitättömäksi vastuu jäi muilla. Rasmus Lindberg oli ainoa joka pelasi yli 10 ottelua ja pelasi samalla yli 5min ottelu.
Toki tässä pitää humioida, että ehkä ne parhaat alla 20v pelaajat eivä olleet sarjassa mukana.
Korisliigassa ei harjoitella nuoren pelaajan ehdoilla
Ei siellä kovin montaa valmentajaa ole, joilla olisi erityisen kova meriittilista nuorten pelaajien kehittämisessä.
 
EIkös kaikki huippu-urheilussa mukana olevat nuoret ala pikku hiljaa siirtyä nettilukioon. Urheilulukiokaan ei enää kiinnosta. Ja tämä pätee muihinkin lajeihin kuin korikseen.
 
Kyllä minä ainakin kävisin mieluummin Rannikon aamutreeneissä kuin urheilulukion korisvastaavan kanssa, ainakin Adlerin tämän hetkisessä tilanteessa. Tietysti joissakin urheilulukioissa on myös hyviäkin koriskoutseja ja se on kehityksen kannalta luonnollisesti tärkeää. Uskoisin, että esim. pelaajankehitystaidoistaaan joskus parjattu H. Möttöläkin osaa aika paljon auttaa, muussakin kuin yliopiston valitsemisessa. :)
 
Korisliigan alkuun vajaat kaksi viikkoa. Tulospalvelussa suureksi osaksi vielä viime vuoden joukkueen nimet. Tämä on juuri niitä asioita, joissa liitto voisi skarpata, jos sitä kiinnostaisi. Täällä on isosti kerrottu, että kyllä se on seurojen vastuulla tämä korisliigojen promoaminen ja tunnetuksi tekeminen. Tästä olen samaa mieltä, mutta se, että Susijengiliitto voisi myös kantaa kortensa kekoon. Joukkueiden vertailu ja spekulaatio olisi paljon helpompaa, kun joukkuetiedot saisi yhdestä paikasta eikä niin, että täytyy käydä erikseen seurojen nettisivuilla niitä katsomassa. Toki, kun näin tekee, niin voi tosiaan todeta, että aivan kaikki seurat eivät jaksa/viitsi panostaa omaan somenäkyvyyteensä ja sitä kautta korisliigan somenäkyvyyteen juuri lainkaan.
 
Korisliigan alkuun vajaat kaksi viikkoa. Tulospalvelussa suureksi osaksi vielä viime vuoden joukkueen nimet. Tämä on juuri niitä asioita, joissa liitto voisi skarpata, jos sitä kiinnostaisi. Täällä on isosti kerrottu, että kyllä se on seurojen vastuulla tämä korisliigojen promoaminen ja tunnetuksi tekeminen. Tästä olen samaa mieltä, mutta se, että Susijengiliitto voisi myös kantaa kortensa kekoon. Joukkueiden vertailu ja spekulaatio olisi paljon helpompaa, kun joukkuetiedot saisi yhdestä paikasta eikä niin, että täytyy käydä erikseen seurojen nettisivuilla niitä katsomassa. Toki, kun näin tekee, niin voi tosiaan todeta, että aivan kaikki seurat eivät jaksa/viitsi panostaa omaan somenäkyvyyteensä ja sitä kautta korisliigan somenäkyvyyteen juuri lainkaan.
Samalla voitanee todeta, että tulospalveluun tuskin on tulossa minkäänlaista uudistusta. Todella sääli. Onnistuneet kotikisat takana, nyt voidaan toimistolla ottaa rennosti, eiks vaa?
 
Samalla voitanee todeta, että tulospalveluun tuskin on tulossa minkäänlaista uudistusta. Todella sääli. Onnistuneet kotikisat takana, nyt voidaan toimistolla ottaa rennosti, eiks vaa?
Omalla kohdalla tulos- ja tilastopalvelun ”uudistus” on ehkä merkittävin yksittäinen Korisliigan mielenkiintoa laskeva tekijä. Enää ei jaksa uhrata ajatustakaan esimerkiksi selvittääkseen jonkun pelaajan otteita verrattuna aiempaan. Tilastojen löytäminen ja vertaaminen ei vain käy helposti enää. (Tai jos onnistuu, otan vinkkejä vastaan.)

Ruutu plussan hintojen nousu on toinen, mikä nyppii pahasti. Aiempina vuosina puolet sarjasta on saanut kohtuulliseen hintaan (6 kk:n tarjous) ja loput kuukaudet sitten normaalihinnoin. Nyt saa pohtia tuleeko otettua palvelua ollenkaan tai missä vaiheessa.
 
Olen muistaakseni myös aikaisemmin kysellyt, että kun me täällä julistetaan, että korisliiga on kovatasoinen sarja (Ei ole jenkkien helppo tulla vaan lomailemaan ja tekemään ubertilastot ja junnujen tosiaan pitää osata pelata saadakseen minuutteja), niin miksi se ei näy sitten tuloksissa toisten maiden seuroja vastaan?
mm nyt Karhu tippui chämppäristä, joku joukkue taisi hävitä Ruotsalaiselle ja Gulls taisi olla tiukoilla "hieman" kärjistäen Tallinnan KY-Hunks joukkuetta vastaan..
 
Korisliiga ei ole enää kovatasoinen sarja. Sarjan taso on tullut viime vuosina rajusti alaspäin, kun samaan aikaan moni liigan huipputason kotimainen on lähtenyt muualle (Heinonen, Nikkarinen, Järvi, Suokas, Sajantila, Raitanen, Mäntynen, Kaukiainen jne.), moni märskyläinen on joko jättänyt breikkaamatta tai lopettanut uransa ennenaikaisesti, muutama laadukas seura on ajautunut ongelmiin (BC Nokia & Seagulls) ja ulkomaalaisvahvistusten taso on pudonnut rajusti heikkojen palkkojen takia.

Jos ihmeitä ei tapahdu, niin ensi kaudella nähdään heikoin liigakausi todella pitkään aikaan. Sitä toivoisi, että se tarkoittaisi nuorille pelaajille isompaa roolia ja parempia mahdollisuuksia lyödä läpi Korisliigassa, mutta valitettavasti niin tuskin tapahtuu. Ei se mitään tuomiopäivän maalailua ole, jos kertoo olevansa todella huolestunut kotimaisen pääsarjakoriksen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
 
Samalla voitanee todeta, että tulospalveluun tuskin on tulossa minkäänlaista uudistusta. Todella sääli. Onnistuneet kotikisat takana, nyt voidaan toimistolla ottaa rennosti, eiks vaa?
Tätä ennustin jo joskus viime kaudella. Ei valitettavasti tule parannusta ja käyttäjät vaan "tottuvat" tähän systeemiin, joka on pysyvästi huonompi kuin aiempi tilastosofta.
 
Kyllä se on minusta niin, että Susijengin suosi ei siirry Korisliigaan, koska Korisliiga ei tarjoa samaa kuin Susijengi. Kun toistakymmentä tuhatta ihmistä pakkautuu katsomaan peliä Nokia-areenaan, niistä ehkä neljää tuhatta kiinnostaa koripallo lajina. Loput tulevat aistimaan tunnelmaa, juomaan kaljaa ja olemaan osa ilmiötä. Nämä ihmiset menevät sinne, missä on pöhinää, eikä Korisliigassa ole pöhinää. Tietenkään Korisliigaan ei saa samanlaista ilmiötä aikaiseksi kuin maajoukkueeseen, mutta paljon olisi tehtävissä. Olen jo muutaman vuoden ihaillen seurannut, miten naisten divaripesäpallojoukkue Lippo-naiset on saanut Instagramissa 20 000 seuraajaa. Myös koripallojoukkueiden olisi hyvä tavoitella samaa. Tehdä sellaisia julkaisuja, jotka synnyttäisivät joukkueesta tarinoita ja tekisivät pelaajista tunnistettavia hahmoja. Kun sen tekee riittävän hyvin, ihmiset alkavat seuraamaan. Osa seuraajista tulee hallille ilmiön perässä, ja seuraajien avulla on myös helpompaa saada kaupallisia yhteistöitä. Niillä rahoilla voi sitten kehittää joukkuetta, seuraa ja ottelutapahtumaa.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös