Koripallo.com

Verkkolehden uusimmat

>
Lisää uusimpia juttuja

Susijengi EM-kotikisoissa 2025

tapiom sanoi:
Toivoisin, että puolustuksessa ei 3sek alue vuotaisi niin rajusti kuin mitä se on vuotanut oikeastaan joka pelissä. Oma älli ei riitä sen ymmärtämiseen, että mitä sille olisi tehtävä, mutta joukkuepuolustamisesta paistaa se ettei apu tai avun apu löydä perille haastamaan haastoja korille. Merkkausvirheitä, kommunikoinnin puutetta, mitä lie. Mutta korinalusta vuotaa enemmän kuin sen tarvitsisi.
Laajenna klikkaamalla
Tämä on ollut silmiinpistävin ongelma läpi turnauksen ja omaan silmään vaikutti, että vastustaja pelaa aika yksinkertaisella kaaren skriinillä pelaajan aivan yksin korin alle liian usein. On kummallista, että tätä ei ole saatu pois vieläkään. Vai joutuvatko puolustajat liikaa varomaan samalla kaarelle jääviä heittäjiä eikä oikein tiedetä mitä pitäisi tehdä tai kumpaa pitäisi varoa enemmän. Joka tapauksessa näitä helppoja pisteitä korin alta on tehty Suomea vastaan aivan liikaa
 
Yksinäinen Susi sanoi:
Ei. Se on realismia.

Valmentaja voi piirrellä ihan mitä tahansa, mutta jos sitä ovat suorittamassa vaikkapa Maxhuni ja Grandison, ei Suomi sillä etua saa.
Laajenna klikkaamalla
Puhutaan keskenämme eri kieltä. Yritän ymmärtää myös sinun näkökantaa tässä asiassa. Samalla haluan selventää omia väitteitä. Minun mielestä puolustaminen ei ole piirtelyä ja pelaajat tekevät puolustussuorituksen. Se on minun näkökulmasta aina yksilön suoritus, jossa hän ottaa huomioon muiden kentällä olevien pelaajien toiminnan.

Hyökkäyspelejä voi piirtää, mutta puolustuspelaaminen on suurelta osin asioita, joita ei koskaan tapahdu tai ei ole vielä tapahtunut. Yllättäviä asioita tapahtuu kentällä ja niitä ratkaista oman harkinnan mukaan. Kaikkia asioita ei voida sopia etukäteen.

Osa puolustamisesta perustuu arvaukseen tulevasta. Tämä arvaus tapahtuu usein "perstuntumalla". joko havainnollisesti tai jopa kirjaimellisesti. Tämä johtuu pelin nopeudesta. Ei ehdi reagoimaan vaan tekeminen on aloitettava hyvissä ajoin.
 
KeegoMesh sanoi:
Se on minun näkökulmasta aina yksilön suoritus, jossa hän ottaa huomioon muiden kentällä olevien pelaajien toiminnan.

Hyökkäyspelejä voi piirtää, mutta puolustuspelaaminen on suurelta osin asioita, joita ei koskaan tapahdu tai ei ole vielä tapahtunut. Yllättäviä asioita tapahtuu kentällä ja niitä ratkaista oman harkinnan mukaan. Kaikkia asioita ei voida sopia etukäteen.

Osa puolustamisesta perustuu arvaukseen tulevasta. Tämä arvaus tapahtuu usein "perstuntumalla". joko havainnollisesti tai jopa kirjaimellisesti. Tämä johtuu pelin nopeudesta. Ei ehdi reagoimaan vaan tekeminen on aloitettava hyvissä ajoin.
Laajenna klikkaamalla
Eri mieltä. Puolustus perustuu joukkueen kokonaisvaltaiseen yhteistyöhön. Kukaan yksilö ei tämän lajin historiassa ole yksin puolustanut toista joukkuetta yhdenkään ottelun edestä pysähdyksiin, vaan se on aina ollut pelaajien yhteistyönä syntyneiden kokonaisuuksien summa. Koska pallo liikkuu nopeammin kuin ihminen ja koska koripallo on kontaktilaji, täytyy toimivan puolustuksen perustua siihen, että joukkue yhdessä onnistuu estämään vastustajan korinteon tarpeeksi monta kertaa.

Se voi olla sitä, että Liettua laittaa pienen kaverin Markkasen kimppuun ja sopii, että tuplaus tulee heti kun Markkanen laittaa pallon maahan, ja koska yhdessä pelaajassa on sitten kaksi puolustajaa, niin loput kolme puolustajaa täytyy reagoida niin että he voivat puolustaa keskenään neljää pelaajaa uskottavasti. Puolustus on aina tiimityötä, ei ainoastaan yksilöiden suorittamista. Ymmärrystä siitä, kuka menee mihinkin ja miten rotaatiot toimivat siinä tilanteessa jos omasta pelaajasta täytyy vaihtaa toiseen.

Se, että puolustusta ei voi suoraan piirtää kuviona fläppitaululle kuten hyökkäyksiä ei tarkoita, etteikö siinä olisi mukana huomattava määrä taktiikkaa ja joukkuetyötä. Väittäisin, että siinä on sitä jopa enemmän kuin hyökkäyksessä koska se on enemmän riippuvainen jokaisesta viidestä pelaajasta.
 
Yksinäinen Susi sanoi:
Ei. Se on realismia.

Valmentaja voi piirrellä ihan mitä tahansa, mutta jos sitä ovat suorittamassa vaikkapa Maxhuni ja Grandison, ei Suomi sillä etua saa.
Laajenna klikkaamalla
Puhutaan keskenämme eri kieltä. Yritän ymmärtää myös sinun näkökantaa tässä asiassa. Samalla haluan selventää omia väitteitä. Minun mielestä puolustaminen ei ole piirtelyä ja pelaajat tekevät puolustussuorituksen. Se on minun näkökulmasta aina yksilön suoritus, jossa hän ottaa huomioon muiden kentällä olevien pelaajien toiminnan.

Hyökkäyspelejä voi piirtää, mutta puolustuspelaaminen on suurelta osin asioita, joita ei koskaan tapahdu tai ei ole vielä tapahtunut. Yllättäviä asioita tapahtuu kentällä ja niitä ratkaista oman harkinnan mukaan. Kaikki asioita ei voida sopia etukäteen.

Osa puolustamisesta perustuu arvaukseen tulevasta. Tämä arvaus tapahtuu usein "perstuntumalla". Tämä johtuu pelin nopeudesta. Ei ehdi reagoimaan vaan tekeminen on aloitettava hyvissä ajoin
tapiom sanoi:
Eri mieltä. Puolustus perustuu joukkueen kokonaisvaltaiseen yhteistyöhön. Kukaan yksilö ei tämän lajin historiassa ole yksin puolustanut toista joukkuetta yhdenkään ottelun edestä pysähdyksiin, vaan se on aina ollut pelaajien yhteistyönä syntyneiden kokonaisuuksien summa. Koska pallo liikkuu nopeammin kuin ihminen ja koska koripallo on kontaktilaji, täytyy toimivan puolustuksen perustua siihen, että joukkue yhdessä onnistuu estämään vastustajan korinteon tarpeeksi monta kertaa.

Se voi olla sitä, että Liettua laittaa pienen kaverin Markkasen kimppuun ja sopii, että tuplaus tulee heti kun Markkanen laittaa pallon maahan, ja koska yhdessä pelaajassa on sitten kaksi puolustajaa, niin loput kolme puolustajaa täytyy reagoida niin että he voivat puolustaa keskenään neljää pelaajaa uskottavasti. Puolustus on aina tiimityötä, ei ainoastaan yksilöiden suorittamista. Ymmärrystä siitä, kuka menee mihinkin ja miten rotaatiot toimivat siinä tilanteessa jos omasta pelaajasta täytyy vaihtaa toiseen.

Se, että puolustusta ei voi suoraan piirtää kuviona fläppitaululle kuten hyökkäyksiä ei tarkoita, etteikö siinä olisi mukana huomattava määrä taktiikkaa ja joukkuetyötä. Väittäisin, että siinä on sitä jopa enemmän kuin hyökkäyksessä koska se on enemmän riippuvainen jokaisesta viidestä pelaajasta.
Laajenna klikkaamalla
Oliko se Harri Mannonen, joka puhui siitä, että pelaajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kuitenkin yksilö tekee ratkaisuja siinä hetkessä. Hyvin harvoin jää aikaa signaloida muiden pelaajien kanssa.

Totta, puolustuksessa on paljon taktiikkaa, mutta sitäkin on kahdenlaista yksilötaktiikkaa ja joukkuetaktiikkaa Sen ohjeistaminen on taitolaji. Pitää pystyä tiivistämään asioita ohjenuoriksi, joita pelaajat sitten soveltavat.

Esimerkiksi miten lisäät ilmanpainetta palloon. Sovellus: pumpulla.
 
Puolustus on ihan samanlaista kuin hyökkäyskin. Kuten hyökkäyksessä niin puolustuksessakin on "kuvionsa". Toki joku voi kutsua näitä ohjenuoriksi, mutta eihän hyökkäyskuviotkaan ole sen erilaisempia kuin ohjenuoria siitä minne pitää mennä. Joten on minusta vähän outoa sanoa, että se on yksilö joka päättää. Toki yksilöllä on päätös mitä kentällä tekee, mutta jos olet se pelaaja, joka sooloilee puolustuksessa niin sinut istutetaan penkille. Samaan tapaan jos sooloilet hyökkäyksessä niin sinä joudut penkille. Toki jos olet loistava sooloilija niin sitten saat jatkaa, mutta rehellisyyden nimissä näitä pelaajia on ehkäpä joukkueessa 1-2 henkilöä, joten muille pelaajille puolustuskuvioiden pelaaminen niin kuin ne on sovittu on erittäin tärkeää ja suurin osa pelaajista tietää tämän, joten eivät he ala sooloilemaan. Suomen pelaajissa ei ehkäpä ole ensimmäistäkään pelaajaa, jonka laskisin hyväksi puolustajaksi.

Puolustuskuviot ja myös hyökkäyskuviot molemmat voi rikkoa ja siinä kohtaa vaaditaan sitä yksilötaitoa, että osaat tehdä oikean korjausliikkeen. Mutta voi se korjausliike ohjeistus tulla valmentajaltakin. Tässä on se Suomen heikkous. Hyvillä joukkueilla on joko valmentaja, joka osaa Suomen puolustuksen rikkoa, ja pelaajat, jotka ovat tarpeeksi hyviä toteuttamaan ne liikeet, joten hyviä vastaan Suomen puolustus hajoaa. Suomen pelaajat eivät ole yksilötasolla tarpeeksi hyviä korjaamaan puolustusta ja kun Suomella ei ole sekundääristä puolustusta, jonka voisi heittää kentälle, kun halutaan sotkea vastustajaa (kuten paikkapuolustus) niin Suomi yrittää teipillä korjailla irronnutta siipeä. Ja sitten ihmetellään kun kone vieläkin putoaa.

Kuitenkin, ei tämä kaikki nyt pahaa ole. Suomen puolustus on parempaa kuin mitä noilla yksilöillä voi tehdä. Ilman tuota puolustuskuviota, mikä suomella on niin puolustus olisi vieläkin huonompaa. Mutta se ei tarkoita, etteikö olisi hyvä olla myös optiota käytössä, kuten paikkapuolustus. Mutta Suomi ei todennäköisesti ole treenannut paikkaa, joten jos Suomi sitä alkaisi tekemään niin se todennäköisesti olisi sitäkin huonompaa. Paikalla ei pelejä voiteta, mutta se voi sotkea sen verran vastustajaa, että tulee se 5 pistettä plussaa lyhyessä ajassa ja vastustaja joutuu polttamaan aikalisän.
 
Aika nopeasti tuli selväksi, että Saksa pystyy ja tulee ottamaan Laurin hyökkäyksen pois. Silti sitä yritettiin pakottamalla kerta toisensa jälkeen mikä oli vaivaannuttavaa seurata. Olikohan valmennuksella jokin syvempi tarkoitus tässä ?

Toinen sitten se, että omiin silmiin usea Susijengin pelaaja on huonommassa tikissä kuin Praha 2022. Jantunen kehittynyt ja Valtonen samoissa mutta ne muut...

Saksan, Serbian ja Liettuan NBA- ja euroliigapelaajien rökitykset eivät tässä huoleta. Ruotsi - pelin suoritus vähän enemmän. Pelonsekaisin tunnelmin takakentän osalta tuleviin karsintoihin...

Koskaan ei ole sopiva tilanne kokeilla ja riskeerata mitään uutta.
 
Henke sanoi:
www.apu.fi

Shawn Huffin kaksoisrooli Susijengin tv-asiantuntijana on ristiriita, jota ei voi sivuuttaa – ”Eikö ymmärrä asemansa rajoja?” | Aitio

Shawn Huffin tuplapesti Koripalloliiton hallituksessa ja Susijengin tv-asiantuntijana ei ole harmiton yksityiskohta. Se on jääviyttä, joka syö uskottavuutta ja hämärtää riippumattoman asiantuntijuuden pohjaa.
www.apu.fi www.apu.fi
Laajenna klikkaamalla
Tätä olen pohtinut itse myös. Toisaalta ärsyttää suuresti supisuomalainen yltiökyyninen suhtautuminen ja epäonnistumisiin keskittyminen. Toisaalta Huff ei oikein koskaan kykene antamaan kritiikkiä silloin, kun sitä kuuluisi antaa. Olisi mukavaa katsoa studiota, jossa olisi enemmän riippumattomia ja objektiivisia asiantuntijoita, jotka analysoisivat peliä neutraalimmin. En usko, että tämä on mahdollista niin kauan, kun asiantuntijat ovat ex-susijengiläisiä.

Kuka sitten olisi hyvä vaihtoehto asiantuntijaksi? Vaikea sanoa, kun ei ole nähnyt tv-esiintymisiä juuri keltään muulta kuin viisikolta Huff-Koivisto-Lehto-Koponen-Rannikko. Rannikko ollut näistä selkeästi paras ja eniten kriittinen. Koponen myös välillä.
 
KeegoMesh sanoi:
Ymmärrän, kyllä että valmentajien määrä on rajallinen. Harmi, sillä hyvälle puolustustyypille olisi ollut nyt käyttöä. Hävittiinkö nämä kisat jo ennen niiden alkamista?
Laajenna klikkaamalla
Valmentajia rajallinen määrä, niin miksi sitten niitä rajallisia paikkoja hukataan jonkun henkilökohtaiseen fysiikkavalmentajaan tai ulkomaalaiseen kisaturistiin? Tai miksi Möttölä ja/tai Rannikko (keskusteluissa aivan huippukoutseja) voi ottaa sitä puolustusta kontolleen?

kamreeri sanoi:
Aika nopeasti tuli selväksi, että Saksa pystyy ja tulee ottamaan Laurin hyökkäyksen pois. Silti sitä yritettiin pakottamalla kerta toisensa jälkeen mikä oli vaivaannuttavaa seurata. Olikohan valmennuksella jokin syvempi tarkoitus tässä ?
Laajenna klikkaamalla
Ei saatu kyllä mitään apua valmennukselta tähän, se on totta. Kuitenkin Liettuaa kehuttiin, että sai Markkasen kuriin kun laittoi pienen takamiehen puolustamaan ja nyt Saksalla sitä jobia hoitikin iso Bonga... Olisiko kuitenkin, että Laurilla ei riitä?


Seuraavassa pelissä tulee sellainen joukkue vastaan, jossa on paikoille: joukkueen tähti, takamies, laituri, valmennus sekä vaihtopenkki selvästi Suomea paremmat pelaajat/valmentajat, joten ainoa edes promillen mahdollisuus olisi Markkasen yli 40 pistettä, jonkun muun yli 20 pistettä ja levypallo sekä menetystilaston paremmuus.. Ihan heti en näe tuota tapahtuvan
 
mranon78 sanoi:
Suomikin haki, mutta ilmeisesti myöhemmin vetäydyttiin. Sehän olisi ollut aikamoista että taas tuolloin olisi ollut. Tavallaan kreikka saa toistamiseen kotikisat 2029, kun Kreikassa järjestetään alkulohko, nyt oli Kyproksella.
Laajenna klikkaamalla
Tavallaan Suomikin saa toistamiseen kisat, kun ne ovat Tallinnassa..

En kyllä ymmärrä, miksi Suomi ei voisi järjestää myöskin mitalipelejä jossain kisoissa..


Ja vielä ps.

Nyt jälkiviisaana voi sanoa, että (jos tämä se lista oli: Ita, Ltu, Tur, Slo, Gre), niin jos raha ei olisi vaikuttanut vaan urheilullinen menestys, niin mielummin olisi kannattanut valita kumppanikseen Italia, Slovenia tai jopa Muurisen tavoin pelejä huilaava Giannisen Kreikka
 
Karjalan Curry sanoi:
Tätä olen pohtinut itse myös. Toisaalta ärsyttää suuresti supisuomalainen yltiökyyninen suhtautuminen ja epäonnistumisiin keskittyminen. Toisaalta Huff ei oikein koskaan kykene antamaan kritiikkiä silloin, kun sitä kuuluisi antaa. Olisi mukavaa katsoa studiota, jossa olisi enemmän riippumattomia ja objektiivisia asiantuntijoita, jotka analysoisivat peliä neutraalimmin. En usko, että tämä on mahdollista niin kauan, kun asiantuntijat ovat ex-susijengiläisiä.

Kuka sitten olisi hyvä vaihtoehto asiantuntijaksi? Vaikea sanoa, kun ei ole nähnyt tv-esiintymisiä juuri keltään muulta kuin viisikolta Huff-Koivisto-Lehto-Koponen-Rannikko. Rannikko ollut näistä selkeästi paras ja eniten kriittinen. Koponen myös välillä.
Laajenna klikkaamalla
Tulee mieleen se tutkijoiden pystyynlaittama kieliposkella tehty kampanja ehkä vuosikymmen sitten missä pyrittiin toimittajia ymmärtämään että Suomessa on muitakin tieteilijöitä kuin Esko Valtaoja ja että joihinkin aiheisiin Esko Valtaoja saattaa olla jopa todella huono haastateltava.

Mutta kun Sanoma tai Yle pohtii että "nyt pitäisi saada tähän aiheeseen asiantuntijan kommenttia" niin aika nopeasti varmaankin pyritään luomaan tilanteeseen uskottavuutta etsimällä ne henkilöt jotka ovat yleisimmin tunnettuja nimiä. Yritäpä vaikka järjestää syrjintää käsittelevä keskustelu prime-time -aikaan ilman Esko Valtaojaa. Onko edes mahdollista? Kai nyt mies joka ymmärtää avaruuden ihmeellisyydet on se oikea ihminen puhumaan syrjinnästä.

Ja sama tilanne varmastikin koripallossa, vaikkakin erittäin mielelläni kuuntelisin vaikka nyt Antti Nikkilän tai Ville Tuomisen kommentit kuin jokakertaiset huhvismit. Nuo kaksi ensimmäistä eivät vaan ole valtayleisölle tuttuja.
 
Vielä on yksi peli jäljellä mutta laitan silti joitain hajatelmia susikesästä.

1. Odotettu lopputulos. Susijengi saavutti juuri sen, mitä odotin. Liettua on hyvä korismaa ja oli pelannut hienot valmistavat maaottelut, joten altavastaajina lähdettiin siihen peliin. Saksa osoitti jo Okinawalla, että tasoero on valtava, ja nykyään Franz Wagner aivan eri tasolla kuin niissä kisoissa. Pelkäsin, että sudet sulavat Ruotsia tai Montenegroa vastaan, ja tämän välttäminen oli riittävä tulos alkulohkosta.

2. Liikaa hypeä? Tuntuu että nuorilla susilla on Z-sukupolvelle ominainen, millenniaalin silmään hieman paisunut itseluottamus. Kehitystä on tapahtunut monella mutta paljon on vielä matkaa. Mitalipeleistä puhuminen oli viihdyttävää mutta todellisuudesta irronnutta uhoa, jossa sivuutettiin turnauksen realiteetit, mistä pääsee kohtaan 3

3. Arpaonni. Tällä kertaa lohkorakenne ei ollut meille edullinen, kuten ei MM-kisoissakaan. Omassa lohkossa 3. sija oli aika lailla katto (pl. aiemmassa viestissäni maalailemani ristiinpelaamis-skenaario jossa Montenegro olisi ollut iloisemmalla jalalla kisoissa ja kaatanut Liettuan). A-lohkossa pelaa kivenkovia joukkueita, joten 8. parhaan joukkoon eteneminen on ollut kyllä koko ajan hyvin epätodennäköistä. C ja D-lohkoista mielestäni melko helppo nimetä liuta joukkueita, jotka sopisivat vastustajina Suomelle paremmin kuin nämä kolme joukkuetta jotka tämän turnauksen viimeisinä kohtaamme.

4. Markkanen. Markkasen ura näyttää olevan - ehkä loukkaantumisten takia - menossa loivasti alamäkeen. Prahassa mies kykeni vielä nousemaan fyysisempien joukkueiden yläpuolelle, pelaamaan kontaktin läpi ja voittamaan mentaalisen kamppailun. Paras esimerkki tästä Tsekki-peli jossa Vesely yritti kaikki temput eikä pärjännyt. Nyt näyttää siltä ettei viimeistely onnistu kontaktin läpi, reagoi melko huonosti fyysiseen puolustamiseen, menettää peli-ilonsa ja alkaa kuikuilla tuomarien suuntaan. Olisiko selkä taas alkanut vihoitella kun on niin vaikeaa?

5. Valmennusjohto. Oma ymmärrykseni koriksesta ei riitä valmennusjohdon kritisoimiseen; luotan viisaampien näkemyksiin joita tässäkin ketjussa on esitetty paljon. Minun silmiini näyttää että valmennusjohto on onnistunut hengenluomisessa näissä kisoissa ja pidemmällä aikavälillä pelaajien sitouttamisessa maajoukkuetoimintaan. Molemmat upeita saavutuksia kun katsoo monia muita maita tässä turnauksessa. Vaikuttaa CV:iden perusteella melko todennäköiseltä että taktisesti parempia valmentajia on maailma täynnä, suomalaisiakin ja puolisuomalaisiakin keksin muutaman, mutta ohjelman jatkuvuutta Dettman, Tuovi ja kumppanit ovat rakentaneet hienosti. Hieman oikoen ja kärjistäen: pelaajamateriaalimme ei ole läheskään niin laajaa tai taitavaa, että voisimme menestyä niin, että otamme kisoihin ne jotka sattuvat sinä kesänä olemaan saatavilla ja hiomme 6-10 harkkapelin aikana kesän pelisysteemin kasaan.
 
Susi-Raimo1984 sanoi:
Vielä on yksi peli jäljellä mutta laitan silti joitain hajatelmia susikesästä.

1. Odotettu lopputulos. Susijengi saavutti juuri sen, mitä odotin. Liettua on hyvä korismaa ja oli pelannut hienot valmistavat maaottelut, joten altavastaajina lähdettiin siihen peliin. Saksa osoitti jo Okinawalla, että tasoero on valtava, ja nykyään Franz Wagner aivan eri tasolla kuin niissä kisoissa. Pelkäsin, että sudet sulavat Ruotsia tai Montenegroa vastaan, ja tämän välttäminen oli riittävä tulos alkulohkosta.

2. Liikaa hypeä? Tuntuu että nuorilla susilla on Z-sukupolvelle ominainen, millenniaalin silmään hieman paisunut itseluottamus. Kehitystä on tapahtunut monella mutta paljon on vielä matkaa. Mitalipeleistä puhuminen oli viihdyttävää mutta todellisuudesta irronnutta uhoa, jossa sivuutettiin turnauksen realiteetit, mistä pääsee kohtaan 3

3. Arpaonni. Tällä kertaa lohkorakenne ei ollut meille edullinen, kuten ei MM-kisoissakaan. Omassa lohkossa 3. sija oli aika lailla katto (pl. aiemmassa viestissäni maalailemani ristiinpelaamis-skenaario jossa Montenegro olisi ollut iloisemmalla jalalla kisoissa ja kaatanut Liettuan). A-lohkossa pelaa kivenkovia joukkueita, joten 8. parhaan joukkoon eteneminen on ollut kyllä koko ajan hyvin epätodennäköistä. C ja D-lohkoista mielestäni melko helppo nimetä liuta joukkueita, jotka sopisivat vastustajina Suomelle paremmin kuin nämä kolme joukkuetta jotka tämän turnauksen viimeisinä kohtaamme.

4. Markkanen. Markkasen ura näyttää olevan - ehkä loukkaantumisten takia - menossa loivasti alamäkeen. Prahassa mies kykeni vielä nousemaan fyysisempien joukkueiden yläpuolelle, pelaamaan kontaktin läpi ja voittamaan mentaalisen kamppailun. Paras esimerkki tästä Tsekki-peli jossa Vesely yritti kaikki temput eikä pärjännyt. Nyt näyttää siltä ettei viimeistely onnistu kontaktin läpi, reagoi melko huonosti fyysiseen puolustamiseen, menettää peli-ilonsa ja alkaa kuikuilla tuomarien suuntaan. Olisiko selkä taas alkanut vihoitella kun on niin vaikeaa?

5. Valmennusjohto. Oma ymmärrykseni koriksesta ei riitä valmennusjohdon kritisoimiseen; luotan viisaampien näkemyksiin joita tässäkin ketjussa on esitetty paljon. Minun silmiini näyttää että valmennusjohto on onnistunut hengenluomisessa näissä kisoissa ja pidemmällä aikavälillä pelaajien sitouttamisessa maajoukkuetoimintaan. Molemmat upeita saavutuksia kun katsoo monia muita maita tässä turnauksessa. Vaikuttaa CV:iden perusteella melko todennäköiseltä että taktisesti parempia valmentajia on maailma täynnä, suomalaisiakin ja puolisuomalaisiakin keksin muutaman, mutta ohjelman jatkuvuutta Dettman, Tuovi ja kumppanit ovat rakentaneet hienosti. Hieman oikoen ja kärjistäen: pelaajamateriaalimme ei ole läheskään niin laajaa tai taitavaa, että voisimme menestyä niin, että otamme kisoihin ne jotka sattuvat sinä kesänä olemaan saatavilla ja hiomme 6-10 harkkapelin aikana kesän pelisysteemin kasaan.
Laajenna klikkaamalla
Koskaan et ole niin hyvä, tai niin huono, kuin viimeisin esityksesi. Aika suuria tulkintoja tässä kokonaisuudessaan käytännössä kahdesta pelistä.

Itse tykkään siitä, että asetetaan kovat tavoitteet. Aiemmin ollaan jo oltu top8, kyllä sitä täytyy olla uskallusta sanoa että tavoite on korkeammalla. Viime vuosina on nähty, että miten esimerkiksi Latvia voi olla viides, Puola neljäs, Ukraina kuudes tai Makedonia neljäs. Jokainen aivan täysin verrokkeja Suomen viimeisen 10 vuoden tasoon. Mitali tarvitsisi vähintään kahden selkeästi paremman joukkueen kaatamista, lauantaina nähdään että onko sellaiseen rahkeita. Mahdollisuus aina on.

Ja mitä tulee lohkon arpaonneen ja siihen että katto oli lohkossa kolmas, niin me tosiaan hävittiin Liettualle 3 pistettä. Saksa on tällä hetkellä top3 koripallomaa. Jos sellaiselle häviää, isostikin, niin ei se tarkoita automaattisesti että ne näiden kisojen top2-8 maat eivät voisi olla aivan täysin voitettavissa tälläkin porukalla. Se vaatii jonkinlaisen ihmeen, mutta niin vaati aikanaan Spanouliksen Kreikankin voittaminen ja nyt sitä ei edes muistella. Silloin se oli suurimmista suurin ihme.

Lauri Markkanen on edelleen näiden kisojen 3. eniten pisteitä tehnyt pelaaja. Laurin ongelmana oli vaan se, että Liettuaa vastaan Suomen pelitaktiikka epäonnistui täysin eikä Lauria osattu hyödyntää ja Saksa tarjosi vastukseksi top3 koripallomaan tason. Siihen on vaikea Laurin yksin vastata vaikka kuinka olisi fakiirimainen suorittaja. Laurin loukkaantumisista on vaikea sanoa yhtään mitään kun Utah on pari kautta halunnut penkittää Lauria muutenkin.

Valmennuksen osalta olen samaa mieltä. Jotain uutta tuohon olisi nyt keksittävä koska nyt parin vuoden päästä Laurin pitäisi olla uran lakipisteessä ja samalla Muurinen saattaa antaa melko huimaa tulitukea. Olisin valmis katsomaan ulkomaillekin, mutta toki se valmentaja pitäisi sitouttaa projektiin riittävän moneksi vuodeksi eikä vain palkkasoturimaisesti yksiin kisoihin. Suomella on ihan täydet mahdollisuudet napata Laurin uran aikana se mitali mistä nyt on haaveiltu. Ihmeen se vaatii, mutta urheilussa niitä tapahtuu.
 
tapiom sanoi:
Suomella on ihan täydet mahdollisuudet napata Laurin uran aikana se mitali mistä nyt on haaveiltu. Ihmeen se vaatii, mutta urheilussa niitä tapahtuu.
Laajenna klikkaamalla
Tämä oli kokonaisuudessaan erinomainen kirjoitus. Mitali on todella epätodennäköinen, mutta mahdollisuuksien rajoissa. Tästä alkulohkosta jäi kuitenkin sellainen fiilis, että joukkueen valmistautuminen ei mennyt täysin putkeen.

Ehkä ajatukset olivat jo jossain pudotuspeleissä jo ennen turnauksen alkua. Sellainen fiilis pelaajien puheista välittyi. Kotikatsomoon näytti siltä, että Liettuan ja varsinkin Saksan ylivoimaisuus tuli joukkueelle (niin pelaajille kuin valmennukselle) shokkina.

Varsinkaan Saksaa vastaan kukaan ei pystynyt vastaamaan Saksan pelaamiseen, eikä pelin sisällä pystytty tekemään mitään muutoksia.

Nuo samat ongelmat olivat jo nähtävissä Ruotsia vastaan. Hieman huonommalla onnella sekin matsi olisi päättynyt tappioon.

Edelleen Suomella on mahdollisuudet edetä jopa mitalipeleihin, mutta todennäköiset ne eivät ole. Suomi voi voittaa Serbian, jos Serbialle sattuu heikompi matsi ja Suomen koko joukkue ylisuorittaa yhtä aikaa. En näe, että jatkopaikka olisi täysin omissa käsissä. Pelkkä hyvä heittopäivä tai Markkasen suonenveto ei riitä.

Isossa kuvassa takakenttä on pistettävä uusiksi. Jostain on vaan pakko löytää pelaajia, jotka pystyvät pelaamaan paremmalla tasolla. Siinä onkin sitten tekemistä. Kovin montaa lupaavaa takuria kun ei Suomesta taida löytyä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös