Koripallo.com

Verkkolehden uusimmat

>
Lisää uusimpia juttuja

Susijengi EM-kotikisoissa 2025

Sorkkarauta sanoi:
En ole ihan samaa mieltä lentopallovertauksesta. Eikö koris ole kuitenkin maailman toiseksi isoin palloilulaji? EM-kisojen mitali lentopallossa voisi tosin vastata jotain jääkiekon maailmanmestaruutta suorituksena.
Laajenna klikkaamalla

Samaa mieltä ja nykyäänhän lentopallossa on joka vuosi "arvokisat", jopa olympiavuonna, vähän kendoontunutta menoa siis.
 
Tuutikki sanoi:
Minä ainakin olen vankasti sitä mieltä, että meidän tulisi panostaa ihan täysillä vaan finaaliin.

Ja sitten vakavasti ottaen, niin ei kai kukaan vakavasti ottaen harrasta tuollaista pohdintaa? Kyllä tässä vaiheessa turnausta ihan jokaista peliä lähdetään voittamaan, eikä varmistelemaan jotain pronssia.
Laajenna klikkaamalla
Se on tietenkin vaikeaa, jos ei pysty edes ajattelemaan tai pohtimaan. Tämä pohdinta toimii molemmin päin. Voi olla, että välierän voittaminen on jopa helpompaa kuin itse mitalipelin voittaminen.

Asiaa pitää tarkastella myös Saksan näkökulmasta, koska he saattavat valita mitalipeliin panostamisen. Uskon, että Saksan tavoite ei ole voittaa Suomea vaan voittaa Suomi mahdollisimman pienellä vaivalla. Tämä antanee Suomelle mahdollisuuden voittoon välierässä.
 
Saksa sai karvasta kalkkia Olympialaisissa Ranskalta. Voittivat Ranskan alkusarjassa helposti, mutta hävisivät karsinta pelissä. Eivät varmaan halua uusia tätä muistoa näissä kisoissa. Turhaa uskotella että Saksa alkaisi jotenkin löysäilemään näissä kisoissa. Suomella on ihan hyvät saumat jos puolustaa ja rikkoo kovasti schröderin peliä, sillä katoaa suurimmat ajohalut pois. Ja tärkeimpänä on näyttää saksan virheet niin että tuomari ne näkee. Viime pelissä jäi monta virhettä viheltämättä Saksalaisilta kun annettiin orlata sikaa.. nää pari muutosta niin Suomi antaa itselleen mahdollisuuden voittaa.
 
www.fiba.basketball

Competition Stats - FIBA EuroBasket 2025 | FIBA Basketball

Discover detailed statistics of FIBA EuroBasket 2025 - players leaders and games highs, teams leaders and game highs
www.fiba.basketball www.fiba.basketball

Edon on tähän asti ollut kisojen tarkin heittäjä kolmoskaaren takaa (57,1 %). Muitakin suomalaisia korkealla kuten Sasu (sija 17, 48,6 %) ja Micke (sija 19, 46,7 %). Mirokin on viidenkymmenen kärjessä (38,9 %).
 
ttkk87 sanoi:
Vaikka Miro on väläytellyt hyviä otteita, niin kiritiikkiä pitää kuitenkin antaa hänen ajouhkan puuttumisesta ja pallon liikkeen pysäyttimisestä. Parhaimmillaan. kun laittaa heti palloa liikkeelle ja tekee muille tilaa antavia scriinejä, niin peli näyttää ihan hyvältä ja pitää ottaa huomioon, että eihän edellenkään Suomella hirveästi ole vaihtoehtoja tuolle osastolle.
Laajenna klikkaamalla
Miro sais opetella kyllä haastamaan niin että samalla ottaa kontaktia siihen ohitettavaan puolustajaan. Kun ei ole maailman vikkelin takamies (ei kyllä hitainkaan), niin on pakko hakea kontaktilla sitä etua. Nyt jos Miro mene ohitse niin se tekee sen kontaktitta jolloin se puolustaja kyllä ehtii paikalle haastamaan vielä korintekoyritystä.

Väittäisin että jopa se Jokicin haastaminen olisi ollut menestyksekkäämpi yritys jos se ei olisi tehnyt sitä niin että varoo koskettamastakaan Jokicia.

Samalla ne Miron haastot on kyllä ihan 100% laput silmillä vetoja. Jos Miro päättää haastaa, niin sitten kaikki muut vaihtoehdot katoaa. Tämä ongelma on tosin minusta myös Laurilla enkä oo yhtään kyllä fani näille tilanteille, missä epäonnistuneen hitaan hyökkäyksen lopussa, kun hyökkäyskellossa on ~5s jäljellä, me pelataan pallo Laurille kolme metriä kaaren taakse ja se alkaa sieltä rullaamaan sarjakuvamaisesti vauhtia. Täysin mielikuvituksetonta ja todennäköisesti onnistumisprosentti ei ole kovin paljoa nollan yläpuolella.
 
Tässäkin Bonga rikkoo markkasta. Koripallossa etu on aina hyökkääjällä ja jos sinulla on molemmat kädet kiinni markkasessa pitäisi pillin soida völittömästi ja voi pojat nöitä jäi paaljon viheltämättä...
 

Liitteet

  • Screenshot_2025-09-11-12-06-36-96_a810b2e49bab0d38d7d5057a9bd2ece8.jpg
    Screenshot_2025-09-11-12-06-36-96_a810b2e49bab0d38d7d5057a9bd2ece8.jpg
    100,2 KB · kertaa luettu: 144
Ollaan Miron pelaamisesta mitä mieltä tahansa, niin hän oli kyllä sillä kello-kolkillaan erittäin erittäin ratkaiseva pelaaja Suomen heikon hetken "katkaisemisessa". Päästiin parin menetyksen jälkeisestä +6p tilanteesta +9p tilanteeseen ja se söi naapurin kasetista "nauhan poikki" ja loppu olikin sit historiaa. Hieno, kylmäpäinen suoritus
 
HugiM sanoi:
Riippuu paljon miten lasketaan. Jossain kriketissä on hirvästi pelaajia, koska se on suosittua väkirikkaissa maissa kuten Intiassa ja Pakistanissa. Maahockey on samassa tilanteessa. Lentopallossa on enemmän harrastajia, osittain sen takia, että on helpompaa harrastaja tasolla. Kun taas koripallossa varmankin liikkuu enemmän rahaa ja varmaankin löytyy useammin eri maiden top 5 joukkuelajien joukossa. Mutta samalla on sanottava, että yhdessä maailman mestari maassa, joka pelaa perjantaina Suomea vastaan niin siellä lehdet kirjoittelee enemmän 3 divarin jalkapallosta kuin tästä joukkueesta (kärjistäen).
Laajenna klikkaamalla
Koripallo vs. lentopallo vertailu taitaa olla ikuisuuskysymys. Harrastajamäärät voivat olla aika samalla tasolla maailmanlaajuisesti, lajiliittoja FIBA ilmoittaa 212 ja lentopallo 220. Mutta koris on maailmanlaajuiselta näkyvyydeltään selvästi palloilulajien kakkonen. Koska lentopallosssa ei ole USAssa rahakasta ammattilaisliigaa.
Ja jalkapallohan se vasta helppoa on harrastajatasolla, siksi kai se on ykkönen; pieni kohtuullisen tasainen alue, pallo ja muuta kuin potkimaan...
 
PJ sanoi:
Mutta koris on maailmanlaajuiselta näkyvyydeltään selvästi palloilulajien kakkonen.
Laajenna klikkaamalla
Onko "näkyvyys" lehtien palstatilaa, tv-lähetysten tapittajia, otteluiden livekatsojamäärät vai jokin muu?

Kriketin 2011 MM-finaalia katsoi puoli miljardia ihmistä telkkarista. Viime kaudella NBA-otteluiden katsojakeskiarvo oli 1,53 miljoonaa katsojaa, eli NBA:ta pitää pelata kolme vuotta ennen kuin katsojia on yhtä paljon kuin yhdessä krikettifinaalissa.
 
KeegoMesh sanoi:
Se on tietenkin vaikeaa, jos ei pysty edes ajattelemaan tai pohtimaan. Tämä pohdinta toimii molemmin päin. Voi olla, että välierän voittaminen on jopa helpompaa kuin itse mitalipelin voittaminen.

Asiaa pitää tarkastella myös Saksan näkökulmasta, koska he saattavat valita mitalipeliin panostamisen. Uskon, että Saksan tavoite ei ole voittaa Suomea vaan voittaa Suomi mahdollisimman pienellä vaivalla. Tämä antanee Suomelle mahdollisuuden voittoon välierässä.
Laajenna klikkaamalla
Tokihan sitä voi teoretisoida, että pitäisikö lepuuttaa esim. enemmän parhaita pelaajia "tärkeämpää peliä" varten. Mutta kun on kyse ihmisistä ja suorituksista, niin kuten Yksinäinen Susi tuossa totesi, eivät nämä ole sellaisia asioita, joita voisi siirtää suorituskerrasta A suoraan suorituskertaan B. Siinä on ihan liikaa muuttujia niin pelaajakohtaisesti kuin molempien peliin osallisten joukkueiden osalta. Tuo säästely toimii, jos on esim. jatkopaikka varma, eikä häviämällä saa kovin paljon pahempaa vastustajaa jatkopeleihin. Mutta nyt se on kerrasta poikki, joten säästelyä voinee ajatella aikaisintaan siinä vaiheessa, kun neljännen erän puolivälissä johtaa sen 20+ pistettä. Muuten voi käydä todella ikävästi.
 
KeegoMesh sanoi:
Mikäli mitalin voittaminen välierävaiheessa olisi puhdas matemaattinen pulma niin millä taktiikalla olisi parhaat menestysmahdollisuudet? Toki urheiluhenki ei salli kikkailua, mutta se on silti kiinnostava pulma akateemisena harjoituksena.

Pulma1:
Tulisiko Suomen yrittää voittaa molemmat pelit, jolloin on kaksi mahdollisuutta voittaa mitali.

Pulma2:
Tulisiko Suomi panostaa täysillä ainoastaan toiseen otteluun?

Pulma3:
Kummassa ottelussa Suomella olisi parhaimmat mahdollisuudet voittaa mitali?
Laajenna klikkaamalla
Kannattaa panostaa molempiin otteluihin tottakai ja pitää myös se muistaa, että Suomen peli alkaa 17 kun Kreikka Turkki taas 21 eli siinä jää muutama tunti enemmän aikaa valmistautua joko finaaliin tai pronssiotteluun.
 
tapiom sanoi:
Onko "näkyvyys" lehtien palstatilaa, tv-lähetysten tapittajia, otteluiden livekatsojamäärät vai jokin muu?

Kriketin 2011 MM-finaalia katsoi puoli miljardia ihmistä telkkarista. Viime kaudella NBA-otteluiden katsojakeskiarvo oli 1,53 miljoonaa katsojaa, eli NBA:ta pitää pelata kolme vuotta ennen kuin katsojia on yhtä paljon kuin yhdessä krikettifinaalissa.
Laajenna klikkaamalla
Varmaankin 500 miljoonaa katsojaa kun näin sanot. Mutta katsojat Intia-Pakistan-Bangladesh suunnalla, luulisin että valtaosin. Mutta NBA:ta seurataan kaikilla mantereilla. Koris globaali laji mielestäni, mutta kriketti, jääkiekko, käsipallo, rugby ei niinkään.Iso iso osa maailmasta ei tiedä näistä oikeastaan mitään. Vertailu on vaikeaa, myönnän. Helposti tulee vertailua omenoita ja appelsiineja samassa yhteydessä.....
 
tapiom sanoi:
Onko "näkyvyys" lehtien palstatilaa, tv-lähetysten tapittajia, otteluiden livekatsojamäärät vai jokin muu?

Kriketin 2011 MM-finaalia katsoi puoli miljardia ihmistä telkkarista. Viime kaudella NBA-otteluiden katsojakeskiarvo oli 1,53 miljoonaa katsojaa, eli NBA:ta pitää pelata kolme vuotta ennen kuin katsojia on yhtä paljon kuin yhdessä krikettifinaalissa.
Laajenna klikkaamalla
A) vertaat vuoden 2011 finaalia vuoden 2024-2025 peleihin, miksi?
B) yksittäinen NBA ottelun keskiarvo vs. kriketin isoin ja merkittävin peli (en tunne lajia, mutta näin rohkenin olettaa), tosi reilu vertailukohde?
C) kolme vuotta NBA:a? NBA-kaudessa on noin 1290-1335 peliä, ehkä ei mene ihan kolmea vuotta tohon 500 miljoonaan pääsemiseen vai?
D) Mikä on katsojalukujen koostumus? Mistä päin maailmaa katsojat tulevat? Onko näkyvyys yhtä "arvokasta" esim. taloudellisesti Pakistanissa kuin New Yorkissa jne jne.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös