Tästä varmaan moni on eri mieltä, mutta sanon kuitenkin. (Luultavasti on Suomen onni, että en ole heidän valmentaja.) Tekisin välimallin ja jotain mitä valmennus tuskin tekee. Laittaisin todella villin ja odottamattoman avausviisikon kentälle Saksaa vastaan heti pelin alkuun ja katsoisin miten peli lähtee käyntiin. Mielestäni kukaan meidän pelaajista ei ole niin huono, etteikö voisi parhaana päivänä pärjätä Saksalle. Shröderin ajoille ei nyt kukaan pärjää joukkueestamme, mutta Gustavson voi alkuun yrittää. Jossain 6 min (kun ottelua on pelattu 6 min) kohdalla hiljalleen oikeaa avausviisikkoa sisään. Pelillä aloitettu viisikko voisi kuitenkin lopettaa puoliajan. Jos peli on vielä tasainen ottelun puoleen väliin mennessä, saattaisin vaihtaa peluutuksen normaaliksi kolmannen jakson alussa. Meillä olisi energia etu kolmannen jakson alkaessa, eikä virhevaikeuksia.
Avauksen villi viisikko:
Seppälä (tai Maxhuni skoraamaan)
Gustavson
Muurinen
<Viides pelaaja joko Markkanen tai Nkamhoua, koska saksalla on sen verran kokoa. Tarvitaan myös skoraaja.>
Madsen
Tällä saavutettaisiin sitä energiansäästöä ja emme olisi kuitenkaan luovuttaneet peliä pelin alussa, koska hyvänä päivänä vaihtopelaajammekin voivat pärjätä Saksalle. Ei Saksa aina pelaa täydellisesti, kuten ei pelannut eilenkään. Tosin siinä pelissä tuntui siltä, että Schröderiä puolustettiin ainakin ajoittain aika hyvin ja me emme taida pystyä samaan. Ei kannata myöskään unohtaa kuinka pitkään Portugali sinnitteli Saksan vauhdissa. Jos Portugali pystyi siihen, niin myös vaihtopelaajamme voivat pystyä.
Tietenkin normaalien rotaatioiden sotkeminen on riski ajatellen Suomen turnauksen viimeistä peliä ja en siksi usko, että valmennuksemme todellakaan tekee näin. Todellisuudessa uskon, että valmennus peluuttaa suunnillleen samalla tavalla pelaajia ja viisikoita kuin kahdessa edellisessä pelissä. Tätä Serbiaa ja Georgiaa vastaan käytettyä peluutusta ei nimittäin ole kokeiltu vielä Saksaa vastaan ja Muurinen ei pelannut siinä pelissä ollenkaan. Tämä siis käy hyvin myös.