Koripallo.com

Susiladyes - tulevaisuus?

Viestejä
1 547
#1
Yritetäänpä katsoa eteenpäin:
Milloin Susiladyes-joukkueeseen saadaan kolme sellaista pelaajaa, jotka saksalaisessa tai muussa eurooppalaisessa seurassa kuuluvat aloitusviisikkoon?
 
Viestejä
810
#2
Ei siihen välttämättä niin kovin kauaa mene. 17-18-kaudella Euroopassa pelanneista Anni Mäkitalo pelasi Saksan pääsarjassa isoja minuutteja välieriin asti selvinneessä joukkueessa. Ihan vakioavaukseen hän ei noussut, mutta kai hänen rooliaan voisi sanoa kuudenneksi pelaajaksi. Annika Holopaisen minuutit finaaleja pelaavassa TSV Wasserburgissa ovat jääneet ehkä rahtusen pieniksi, mutta hänellä oli vasta ensimmäinen ammattilaiskausi. Saksan kakkosliigassa Camilla Grönberg tahkosi puolen tunnin pelejä yli 10 pisteen keskiarvolla ja loukkaantumisen jälkeen Saksaan siirtynyt Evita Iiskola pelasi niin ikään keskimäärin yli 20 minuuttia pelaamissaan otteluissa. Iiskolan kausi alkoi varsin vahvasti Italian kakkosliigassa, mutta ura siellä tyssäsi loukkaantumiseen.

NCAA:sta Eurooppaan lienee siirtymässä Xavierissa kaikki pelit aloittanut ja keskimäärin 28 minuuttia pelannut Anniina Äijänen. Jännä nähdä, missä hänen uransa jatkuu. NCAA:ssa isossa roolissa menneellä kaudella suomalaispelaajista isossa roolissa oli aika moni muukin pelaaja. Kauden aikana rankingejaan huimasti parantanut, ja NCAA-turnaukseen asti selvinneet Americanin Elina Koskimies oli kahta vaille kaikissa peleissä avauksessa ja pelasi keskimäärin liki 29 minuuttia. Hän profiloitui erityisesti puolustuspään tekijänä, vaikka kolkitkin välillä upposivat mukavasti. Koskimiehellä on yliopistouraa jäljellä yksi kausi ja kaiken järjen mukaan hänellä on rahkeita nousta merkittävään rooliin jossain kovemmassa eurooppalaisessa sarjassa.

Hofstran toista vuotta pelanneesta suomalaiskaksikosta Marianne Kalin pelasi keskimäärin yli puoli tuntia ja oli avauksessa kaikissa, paitsi yhdessä pelissä. Sandra Karstenin minuutit jäivät vajaaseen 18 ja avauksessa hän oli vain parissa pelissä. Robert Morrisin Nina Augustin nousi freshman-kaudellaan pointtina isoon rooliin. Avauksessa Augustin ei ollut kuin pari kertaa, mutta koko kauden keskimääräiseksi minuuttimääräksi tuli reilu 20 ja jos katsottaisiin vain tänä vuonna pelattuja pelejä, päästäisiin selvästi lähemmäs puolta tuntia kuin 20 minuuttia.

Toledossa Sara Rokkanen oli avauksessa 11 pelissä ja pelasi keskimäärin runsaat 16 minuuttia. Talvella Rokkanen pelasi isossa roolissa, oli avauksessa ja pelasi säännöllisesti 25+ minuuttia. Helmi-maaliskuussa minuutit jäivät selvästi pienemmiksi. Syytä en osaa kertoa, enkä ala arvailla. San Franciscon Ninni Salmi pelasi syksyllä paljon, mutta keväällä minuutit jäivät vähiin.

Freshman-vuoden aikana kohtuulliseen rooliin omissa joukkueissaan nousivat myös George Masonin amerikkalaiseen menoon pari vuotta high schoolissa tutustunut Marika Korpinen, Duquesnen Helmi Tulonen, LIU Brooklynin Ella Väätänen ja Manhattanin Sini Mäkelä. Mäkelän joukkuekaveri Tuuli Menna pelasi kaksi ensimmäistä kauttaan Richmondissa ja siirron takia joutui redshirttaamaan menneen kauden. Menna nähdään tositoimissa taas syksyllä. Näistäkin ainakin joku(nen) kasvanee tulevien vuosien mittaan Tuukkasen, Stenin ja Poundsin mitat täyttäviksi pelaajiksi.

Ja sitten on vielä Korisliigassa mestaruuden voittanut, 1,5 kautta loukkaantumisen takia sivussa ollut Linda-Lotta Lehtoranta, joka on helppo nähdä jossain Saksassa isossa roolissa. Lisäksi niminä esiin on pakko nostaa HBA:ta menneellä kaudella edustaneet Sara Bejedi ja Lotta-Maj Lahtinen sekä Hongassa pelanneet Roosa Lehtoranta ja Ninni Salmen kaveriksi San Franciscoon lähtevä Kia Vaalavirta.

Tietenkin vielä teini-iässä olevien pelaajien tulevaisuuden ennustaminen on arpapeliä, mutta kyllä tuossa yllä niin paljon nimiä on, että luulisi 5 vuoden päästä löytyvän nuo 3 kovassa eurooppalaisessa sarjassa avausviisikkoon kuuluvaa pelaajaa. Jonkun kovan prospektin nimi varmasti unohtuikin. Älkää vetäkö siitä hernettä nenään, vaan täydentäkää listaa.
 
Viestejä
1 267
#3
Yritetäänpä katsoa eteenpäin:
Milloin Susiladyes-joukkueeseen saadaan kolme sellaista pelaajaa, jotka saksalaisessa tai muussa eurooppalaisessa seurassa kuuluvat aloitusviisikkoon?
En tiedä kuinka korkealle rima on tässä asetettu, mutta Tiina Sten on esimerkki aloitusviisikkopelaajasta tai oikeastaan hän oli jopa ns. tähtipelaaja.

NCAA juniorivuoden tilastot vuonna 2006-07 Tiina Sten 12.5p, 4.5lev, pelitilanneheitot 43,1%.

NCAA juniorivuoden tilastot vuonna 2017-18 Elina Koskimies 7.7p, 3.9lev, pelitilanneheitot 37,7%.

Koskimiehen tilastot ovat selvästi Steniä heikommat. Pelottavinta Koskimiehessä on hänen viime vuosien kehitys. Ensi kaudella nähdään miten hän jaksaa, kun peliaika ja vastuu merkittävästi kasvaa. Valmentaja Gebbia ei taida olla tietoinen Koskimiehen pelinrakentajan kyvyistä (hyödyntämätöntä potentiaalia).
 
Viestejä
810
#4
Niin kuin ylempänä kirjoitin, Koskimies on profiloitunut Americanissa nimenomaan puolustuspään pelaajana. Siksi tilastot eivät kerro koko totuutta hänestä. Mutta eiköhän pelinrakentajan kyvyt ole koutsin tiedossa, siellä oli vaan pari ihan kelpo pelintekijää joukkueessa. Saa nähdä, tuleeko Koskimiehelle tulevalla kaudella enemmän vastuuta pelinrakentamisesta, kun Kinneston ja Liddane olivat menneellä kaudella senioreja ja siten jättä(ne)vät koulun. Meinaatko tosiaan, että peliaika kasvaa merkittävästi viime kauden 29 minuutista?

Mutta jos tuollaisia vertailuja tehdään, niin katsotaanpa Tiina Stenin ja Anniina Äijäsen Senior-vuoden tilastoja:
Äijänen 28 min, 7.9 p, 4.2 lev, pelitilanneheitot 43,9 %
Sten 24 min, 7.4 p, 3.6 lev, pelitilanneheitot 45 %

Äijänen siis hiukan vahvempi kaikessa, paitsi heittoprosentissa. En silti uskaltaisi luvata, että Äijäsestä tulee kovatasoisen eurooppalaisjoukkueen tähtipelaaja. En toki myöskään sano, että niin ei voi käydä. Tuukkanenhan oli aikoinaan samassa koulussa kuin Äijänen. Tosin Xavier taisi olla vähän parempi silloin kuin nykyään... Tuukkasen seniorivuotena Xavier pääsi Elite Eightiin asti, kun nyt kauden lopussa RPI sijoitus oli 224. Koskimiehen American oli muuten kauden lopussa RPI rankingissa sijalla 52., kun pre-seasonilla se oli 185.
 
Viestejä
1 267
#5
Niin kuin ylempänä kirjoitin, Koskimies on profiloitunut Americanissa nimenomaan puolustuspään pelaajana. Siksi tilastot eivät kerro koko totuutta hänestä. Mutta eiköhän pelinrakentajan kyvyt ole koutsin tiedossa, siellä oli vaan pari ihan kelpo pelintekijää joukkueessa. Saa nähdä, tuleeko Koskimiehelle tulevalla kaudella enemmän vastuuta pelinrakentamisesta, kun Kinneston ja Liddane olivat menneellä kaudella senioreja ja siten jättä(ne)vät koulun. Meinaatko tosiaan, että peliaika kasvaa merkittävästi viime kauden 29 minuutista?.......
...... Koskimiehen American oli muuten kauden lopussa RPI rankingissa sijalla 52., kun pre-seasonilla se oli 185.
Koskimiehellä on ilmiömäinen kyky lukea tarkkaan tuomarilinja ja välttää pahimmat virhevaikeudet. Hänhän puolusti vastustajan isoimmat ja pahimmat möröt pois minkä vuoksi American voitti paljon otteluja ja ansaitsi noin TOP50-rankingin. NCAA-lopputurnauksessa tuli sitten vastaan jo liiankin kova vastus (selvästi fyysisesti vahvempi ja WNBA-tasoinen).

Koskimies joutunee luopumaan puolustuspään johtavasta roolistaan. Carl ja Lewis on kyllä sellainen tutkapari, että ne voisi ihan mielellään ottaa vaikka ihan kaikki heitot. American ei kuitenkaan voi voittaa mitään mestaruuksia ilman Koskimiehen selvästi kovempaa hyökkäyspään panosta. Saadakseen peliaikakeskiarvonsa kasvamaan vielä kymmenellä lisäminuutilla seuraavien asioiden pitää tapahtua:
1) pitää välttää virhevaikeudet (=pienempi rooli puolustuspäässä).
2) hyvä tuuri ja välttää loukkaantumiset.
3) entistä kovempi fyysinen kunto ja kyky tehdä hyviä päätöksiä etenkin väsyneenä.
4) vapaaheittoprosentin on oltava parempi.
5) joukkueen pitää pärjätä, jotta mahdollisimman moni ottelu venyisi jatkoajalle.
6) lisäksi tarvittaisiin valmentaja Gebbian sokea usko Koskimiehen kykyihin.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 267
#6
Euroopassa pelaavien menestysmahdollisuuksia voi ennustaa menneiden kausien perusteella ja esimerkiksi Lehtorannan viimeisin ottelu oli hyvä.

NCAA-pelaajan ennuste on ollut hyvä, jos löytyy kausia, jolloin on saavutettu yli 10p keskiarvo. Mitä kovemmassa joukkueessa on pelannut sitä parempia vertailukohtia ovat olleet ne vastustajat.

Monella suomalaisella on kisa käynnissä joukkueen sisällä ja osa häviää sen kisan. Esimerkiksi Augustin saa hyviä näytön mahdollisuuksia, mutta hän on taipumassa ja häviämässä japanilaiselle joukkuetoverilleen paikan aloituksessa.

Koskimiehen edellinen kausi oli hyvä ja hänellä oli vahva asema joukkueessa. Ennustin, että hänen roolinsa kasvaisi ensi kaudella entisestään, koska puolet joukkueesta oli seniori-pelaajia ja heidän tilalleen tulee ensi kaudelle tulokkaita.

Toivotaan, että mahdollisimman moni suomalainen yltää ensi kaudella yli 10p pistekeskiarvoon. Koskimiehellä tulee olemaan paljon peliaikaa, joten siitä syystä hänellä on hyvät mahdollisuudet tehdä yli 10p pistekeskiarvo ensi kaudella.
 
#7
Vertailu eri joukkueiden ja pelaajienkin välillä on hankalaa johtuen konferssien välisistä suurista eroista: parhaat joukkueet pärjäisivät lähes missä tahansa maailman sarjassa ,kun taas heikommat eivät voittaisi montaa matsia edes naisten divarissa. Kaikki pelaavat kuitenkin periaatteessa samassa NCAA 1.divisioonassa.
 
Viestejä
1 267
#8
Vertailu eri joukkueiden ja pelaajienkin välillä on hankalaa johtuen konferssien välisistä suurista eroista: parhaat joukkueet pärjäisivät lähes missä tahansa maailman sarjassa ,kun taas heikommat eivät voittaisi montaa matsia edes naisten divarissa. Kaikki pelaavat kuitenkin periaatteessa samassa NCAA 1.divisioonassa.
Fort Wayne (IPFW) -joukkueessa pelaa kaksi suomalaista Rajala ja Tuominen. Fort Waynen RPI-ranking on 325 ja joukkue on huono. IPFW:n valmentaja ei löytänyt suomalaistulokkaille juurikaan käyttöä.

Vuonna 2017 sekä Rajala ja Tuominen pärjäsivät liigassa hyvin. Rajala oli vuoden tulokas. Eräässä liigaottelussa Rajala teki ensimmäisellä puoliskolla 13min peliajalla 22p ja sai ottelun jo ratkettua istua toisella puoliskolla paljon vaihdossa.

Maajoukkueessa (2017-tilasto) Rajala pääsi kokeilemaan ja oli koko porukan paras syöttäjä viiden syötön keskiarvolla. Se oli ihan kelpo suoritus tulokassentteriltä. Rajala ei ainakaan kuulu Suomen divariin vaikka NCAA-parketeilla on ollut ainakin alussa hankalaa. Kyseessä on pelaaja, jota fanitan todella paljon ja hän on yksi niistä "lupaavista" pelaajista. Toivon kaikkea hyvää IPFW:n suomalaiskaksikolle.
 
Viimeksi muokattu:
#9
Fort Wayne (IPFW) -joukkueessa pelaa kaksi suomalaista Rajala ja Tuominen. Fort Waynen RPI-ranking on 325 ja joukkue on huono. IPFW:n valmentaja ei löytänyt suomalaistulokkaille juurikaan käyttöä.

Vuonna 2017 sekä Rajala ja Tuominen pärjäsivät liigassa hyvin. Rajala oli vuoden tulokas. Eräässä liigaottelussa Rajala teki ensimmäisellä puoliskolla 13min peliajalla 22p ja sai ottelun jo ratkettua istua toisella puoliskolla paljon vaihdossa.

Maajoukkueessa (2017-tilasto) Rajala pääsi kokeilemaan ja oli koko porukan paras syöttäjä viiden syötön keskiarvolla. Se oli ihan kelpo suoritus tulokassentteriltä. Rajala ei ainakaan kuulu Suomen divariin vaikka NCAA-parketeilla on ollut ainakin alussa hankalaa. Kyseessä on pelaaja, jota fanitan todella paljon ja hän on yksi niistä "lupaavista" pelaajista. Toivon kaikkea hyvää IPFW:n suomalaiskaksikolle.
Rajalalla oli loukkaantumisia ,jotka osittain estivät pelaamisen. Yliopistopelikultturissa vanhempi pelaaja pelaa ,jos tulokas ja vanhempi pelaaja ovat edes vähänkin samantasoisia. Freshman pelaajan täytyy olla huomattavasti parempi kuin vanhemman pelaatakseen saati ulkomaalaisen.
 
Viestejä
1 267
#10
Minkälaisia uusia pelureita NCAA saa HBA:sta? Onko Bejedi liian pieni? Onko Lahtinen liian hidas. Onko Kuier liian kevytrakenteinen. Noiden kolmen pelaajan vahvuudet ovat itsestään selviä, mutta joutuvat ansaitsemaan sen peliajan siellä NCAA:ssa.

Onko tuo NCAA erityisen hankala paikka pitkälle pelaajalle? Pitkät pelaajat kehittyvät tunnetusti hitaammin kuin lyhyet pelaajat. Sorsitaanko NCAA:ssa pitkiä pelaajia? Möttölät ja Tuukkaset varmaankin tietäisivät tuohon vastauksen...
 
Viestejä
1 267
#11
Kolmikko Bejedi, Kuier ja Lahtinen olivat isoissa rooleissa keväällä EM-karsinnassa Ranskaa vastaan. Kolmikko jäi yksinumeroisiin lukemiin (Kuier 10lev ja 5 syöttöä), mutta vastustaja oli eurooppalaista huipputasoa.

Korisliigassa kolmikon joukkue voitti keväällä kolme ottelua ja hävisi kymmenen. Tilastoissa Bejedi oli pisteissä kolmas, Lahtinen oli syötöissä neljäs ja Kuier oli levypalloissa sijalla 13.

Onko tällä kolmikolla mahdollisuuksia murtautua NCAA:ssa oman joukkueen aloitusviisikkoon? Onko NCAA:ssa 10p pistekeskiarvo seniorivuotena saavutettavissa? Onko myös Euroopan huippu kolmikon saavutettavissa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan?

Kolmikon mukanaolo HBA-ohjelmassa ennustaa NCAA-tulevaisuutta. Osa on jo sille reitille tainnut jo lupautua (Lahtinen Georgia Tech.). Onko NCAA juuri tuolle kolmikolle oikea reittivalinta?
 
Viimeksi muokattu:
#12
Kolmikko Bejedi, Kuier ja Lahtinen olivat isoissa rooleissa keväällä EM-karsinnassa Ranskaa vastaan. Kolmikko jäi yksinumeroisiin lukemiin (Kuier 10lev ja 5 syöttöä), mutta vastustaja oli eurooppalaista huipputasoa.

Korisliigassa kolmikon joukkue voitti keväällä kolme ottelua ja hävisi k.ymmenen. Tilastoissa Bejedi oli pisteissä kolmas, Lahtinen oli syötöissä neljäs ja Kuier oli levypalloissa sijalla 13.
.
Onko tällä kolmikolla mahdollisuuksia murtautua NCAA:ssa oman joukkueen aloitusviisikkoon? Onko NCAA:ssa 10p pistekeskiarvo seniorivuotena saavutettavissa? Onko myös Euroopan huippu kolmikon saavutettavissa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan?

Kolmikon mukanaolo HBA-ohjelmassa ennustaa NCAA-tulevaisuutta. Osa on jo sille reitille tainnut jo lupautua (Lahtinen Georgia Tech.). Onko NCAA juuri tuolle kolmikolle oikea reittivalinta?
Varsnkin Bejedin täytyy ottaa aivan uusi ote HBA:n ulkopuolella, sillä tulevissa joukkueissa tuskin saa heittää yli 30 kertaa ottelussa saati yli 20 kolkkiyritystä!!! Tällaisia heittomääriä harvoin nähdään missään aukuistensarjoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 267
#13
Varsnkin Bejedin täytyy ottaa aivan uusi ote HBA:n ulkopuolella, sillä tulevissa joukkueissa tuskin saa heittää yli 30 kertaa ottelussa saati yli 20 kolkkiyritystä!!! Tällaisia heittomääriä harvoin nähdään missään aukuistensarjoissa.
Kaudella 2014-15 liigassa pelasi Michaela Houser (alias KK Houser) ja hän heitti keskimäärin hieman alle 20kpl pelitilanneheittoja (samanlaiset määrät mitä Bejedi kuluneella kaudella heitti). Ymmärtääkseni Houser pääsi kesällä 2016 jopa karsimaan 18 pelaajan joukkoon Los Angeles Sparks WNBA-joukkueeseen. Yliopistovuosina NCAA:ssa oli kovempi kuri ja siellä Houser heitti sophomore-vuotena alle kymmenen pelitilanneyritystä ja seniorivuotenakin ainoastaan 14kpl/ottelu.

Minun mielestäni Bejedi on parempi kuin Houser. Mitä mieltä te muut olette? Pelaajilla on ikäeroa yhdeksän vuotta eli tässä on edessä vielä monta vuotta kasvun aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
394
#14
En tiedä kolmesta pelaajasta, mutta edelleenkin meillä on 1 pelaaja jollaista ei koskaan ole ollut. Väkisinkin Kuierista on tultava se mistä Suomen naisten koriksessa voi olla ylpeä kuten Markkasesta miesten puolella. Tämä ei ole edes toivomista vaan realismia, sen jälkeen kaikki on toivomista. Suomen naisten koriksen taso kansainvälisesti on todella matala, mutta yhdelläkin pelaajalla voi koriksessa alkaa matseja voittaa. Ihan käsismaajoukkueen tasolla korisnaiset ei ole, mutta ei se valitettavasti kaukana siitä ole. Ymmärrän halun positiivisen ajatteluun, sillä ei vaan saa nostettua vaatimustasoa kun joka kerta murskatappiokin on ollut positiivinen suoritus josta löytyy vain hyvää. Onhan se totta ettei minuutin 400 metrin juoksijoiltakaan voi odottaa 400 metrin kansainvälisissä kisoissa sijoituksia, mutta vaatia kuuluu tason parantamista. Masentavaa tietenkin että taso on näin matala, mutta se yksikin kansainvälisen tason pelaaja on paljon enemmän kuin nolla.
 
Viestejä
1 267
#15
NHL:ssä 4% pelaajista on suomalaisia. Päästääkseen samalle tasolle jääkiekon kanssa naiskoripallon harrastajamäärän sekä huippujen määrän tulisi olla huomattavasti nykyistä suurempi....

Suomalaisia naiskoripalloilijoita pitäisi pelata NCAA:ssa 400kpl (mukaan lukien alemmat tasot). D1 NCAA-lopputurnauksessa tulisi olla mukana vuosittain 36kpl suomalaispelaajia. WNBA:ssa pitäisi pelata 6kpl suomalaisia naiskoripalloilijoita......

Laskuharjoitukseni tarkoituksena oli osoittaa, että suomalaisella koripallolla on vielä pitkä matka arvoturnausten finaalipeleihin. Samaa laskukaavaa käyttäen voisi todeta, että se matka on yhtä pitkä sekä naisille, että miehille....

Koripalloväki joutunee odottamaan "torijuhlia" tosi pitkään....
 
Viimeksi muokattu:
#16
NHL:ssä 4% pelaajista on suomalaisia. Päästääkseen samalle tasolle jääkiekon kanssa naiskoripallon harrastajamäärän sekä huippujen määrän tulisi olla huomattavasti nykyistä suurempi....

Suomalaisia naiskoripalloilijoita pitäisi pelata NCAA:ssa 400kpl (mukaan lukien alemmat tasot). D1 NCAA-lopputurnauksessa tulisi olla mukana vuosittain 36kpl suomalaispelaajia. WNBA:ssa pitäisi pelata 6kpl suomalaisia naiskoripalloilijoita......

Laskuharjoitukseni tarkoituksena oli osoittaa, että suomalaisella koripallolla on vielä pitkä matka arvoturnausten finaalipeleihin. Samaa laskukaavaa käyttäen voisi todeta, että se matka on yhtä pitkä sekä naisille, että miehille....

Koripalloväki joutunee odottamaan "torijuhlia" tosi pitkään....
Maailmassa on 1,8 miljoonaa lätkän pelaajaa ja yli satakertaisesti korispelaajia, eli jos NHL :ssä pelaisi 100 suomalaista vastaisi se yhtä
NBA: n pelaajaa.
 
Viestejä
1 267
#18
Lainaan Sami Laineen YLE:n tämän päivän artikkelia Leijonista: "Vahva liikkuminen mahdollistaa sen, että joukkue pystyy pelaamaan kiekolla, hallitsemaan sitä. Se antaa aikaa pelaamiselle, koska liikkeellä luotua tilaa on enemmän."

Minun mielestäni tämä liike on pelitapa, jolla Suomen tulisi pelata. Tämä on ristiriidassa nykyisen skriinipeliajattelun kanssa. Skriinin tekeminen on paikoillaan seisoskelua hyökkäyksessä, jolloin liike pysähtyy.

Millä tavalla jääkiekko eroaa koripallosta? Kiekko on nopeampi peli kuin koripallo. Miksi koripallo ei voisi olla entistä nopeampaa?

Miksi nopeus ei voisi olla Suomen ase? En tarkoita välttämättä fyysistä nopeutta vaan ajattelun nopeutta. Nopea päätöksenteko nopeuttaa jo peliä merkittävästi. Tätä jo opetetaan/valmennetaan, mutta vanhat valmentajat ovat vielä samalla kiinni vanhoissa hitaan pelaamisen nyrkkisäännöissä.
 
Viestejä
1 267
#19
Naisten ja Miesten NBA/WNBA menestystä on hankala arvioida keskenään, koska NBA:ssa on 30kpl joukkueita ja WNBA:ssa niitä on 12kpl. Mikäli suomalaisia naispelaajia olisi WNBA:ssa 2kpl niin miehissä niitä tulisi silloin olla jopa 5kpl.

Naiskoripallomaajoukkueen menestyksestä ja naiskoriksen lähtökohdista voi olla montaa mieltä. Minkälaisia mittareita tai menestysportaita voisi hahmotella NCAA-sarjoille naispelaajien osalta, jolla voisi arvioida onko suomalainen naiskoris menossa eteenpäin vai taaksepäin? Onko teillä ideoita?

Tässä minun ehdotuksia:
1) NCAA-sarjoissa olisi enemmän suomalaisia naispelaajia kuin miespelaajia.
2) NCAA-sarjoissa olisi enemmän suomalaisia naiskoripalloilijoita kuin naisjääkiekkoilijoita.
3) Suomalainen naispelaaja tekee parhaana kautenaan yli 10p pistekeskiarvon.
4) D1 NCAA-lopputurnauksessa pelaa 10kpl suomalaisia naiskoripalloilijoita.
5) Suomalainen naispelaaja pelaa Final Four lopputurnauksessa.
6) Suomalainen naispelaaja kutsutaan WNBA-harjoitusleirille.
7) Suomalainen naiskoripalloilija varataan WNBA:han.
8) Suomalaisen naiskoripalloilijan mukaan nimetään "Mestarinkatu" ja alueen puistoon pystytetään näköispatsas.

Mitkä näistä listaamistani kriteereistä ovat realistisia? Voiko niistä osa toteutua seuraavan kymmenen vuoden aikana?
 
Viestejä
217
#20
Naisten ja Miesten NBA/WNBA menestystä on hankala arvioida keskenään, koska NBA:ssa on 30kpl joukkueita ja WNBA:ssa niitä on 12kpl. Mikäli suomalaisia naispelaajia olisi WNBA:ssa 2kpl niin miehissä niitä tulisi silloin olla jopa 5kpl.

Naiskoripallomaajoukkueen menestyksestä ja naiskoriksen lähtökohdista voi olla montaa mieltä. Minkälaisia mittareita tai menestysportaita voisi hahmotella NCAA-sarjoille naispelaajien osalta, jolla voisi arvioida onko suomalainen naiskoris menossa eteenpäin vai taaksepäin? Onko teillä ideoita?

Tässä minun ehdotuksia:
1) NCAA-sarjoissa olisi enemmän suomalaisia naispelaajia kuin miespelaajia.
2) NCAA-sarjoissa olisi enemmän suomalaisia naiskoripalloilijoita kuin naisjääkiekkoilijoita.
3) Suomalainen naispelaaja tekee parhaana kautenaan yli 10p pistekeskiarvon.
4) D1 NCAA-lopputurnauksessa pelaa 10kpl suomalaisia naiskoripalloilijoita.
5) Suomalainen naispelaaja pelaa Final Four lopputurnauksessa.
6) Suomalainen naispelaaja kutsutaan WNBA-harjoitusleirille.
7) Suomalainen naiskoripalloilija varataan WNBA:han.
8) Suomalaisen naiskoripalloilijan mukaan nimetään "Mestarinkatu" ja alueen puistoon pystytetään näköispatsas.

Mitkä näistä listaamistani kriteereistä ovat realistisia? Voiko niistä osa toteutua seuraavan kymmenen vuoden aikana?
Mielestäni ensiksi pitäisi laittaa niin sanotusti oma hiekkalaatikko kuntoon ja luodat edellytykset pelata koripalloa ammattilaisena myös suomessa joka nyt on liian harvalle mahdollista rahallisessa mielessä. NCAA ei taida sopia kuin vain näille nuorille pelaajille ja kun heistä osa palaa takaisin kuitenkin kotimaan sarjaan niin taloudelliset edellytykset eivät houkuttele panostamaan korikseen enää samalla tasolla kuin kansainvälinen taso vaatisi.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös