No siellähän nuo apuvalmentajina kisoissa pyöri koko troikka Lehtonen-Vertio-Virtanen joka tapauksessa (älkää kysykö miksi), joten kun oli kelvannut apuvalmentajan paikka kesäksi vähän pienemmälläkin liksalla, niin varmasti sopisi päävalmentajuuskin jos siitä vielä jonkin kolikon saisi lisää. Valmennushommat Suomessa kun eivät tunnetusti ole kovin paksusti palkattua duunia lätkää ja paria muuta poikkeusta lukuun ottamatta.
Apuvalmentajana epäonnistuminen ei mielestäni ole yhtä suuri mainehaitta kuin päävalmentajana epäonnistuminen, koska päävalmentaja on yleensä se, jota syytetään, jos jotain valmentajaa pitää syyttää. Tietenkin se, että olisit Petri Virtasen asemassa jonkun epäonnistuneen päävalmentajan apuvalmentajana, ei sekään näytä hyvältä, että olisit ikäänkuin hierarkiassa epäonnistuneen henkilön alapuolella. Ehkä Petri Virtanen oli minulta huono esimerkki ja hän saattaa olla yksi niistä, joka ottaa minkä tahansa pestin vastaan kunhan palkkaa maksetaan.
Ja jos olet kannuksesi jo useaan kertaan hankkinut Korisliigassa, niin juniorimaajoukkueiden peräsimessä vähän heikomminkaan menestyminen ei varmasti vaikuta näiden herrojen työllistymiseen Korisliigassa jatkossa. Ainoastaan tuossa pestissä voisi olla voitettavaa jos sattuisi saamaan joukkueensa poikkeuksellisen hyvään menestykseen, niin joku saattaisi palveluksista ehkä kiinnostua rajojen ulkopuolellakin tai ainakin kotimaassa saisi jonkin lisäsulan päähineeseen.
Niin, se on minusta vähän kaksipiippuinen juttu, että kelle se on riski ja kelle ei ja kun tietäisi paljonko palkkaa siitä oikeasti maksetaan. Se mitä nimekkäämmät valmentajat itse ajattelevat siitä pestistä onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Luulen, että pesti nähdään enemmän riskinä kuin mahdollisuutena, ellet ole tosiaan joku nimetön uusi valmentaja. Samojen valmentajien pyörittäminen ja roikuttaminen näissä ympyröissä ilman näyttöjä tosiaan on sitä saunakerhon hyvävelitoimintaa ja uusia valmentajia voitaisiin kokeilla.
Itse seuraan myös jääkiekkoon liittyviä asioita, mutta koris on kuitenkin minulle paljon kiinnostavampi lajina. Jääkiekon junorimaajoukkuevalmennus on mielenkiintoinen sekin. Siellä ainakin on aaltoliikettä U18 & U20 päävalmentajien suhteen ja tuntuu samoin, että aaltoliikettä sen suhteen
arvostetaanko juniorimaajoukkueiden paavalmentajapestiä vai ei. Suhteutan tässä nyt arviotani ja otan huomioon jääkiekon vs koripallon suosion Suomessa. Välillä on nimettömiä valmentajia tai valmentajia ilman meriittejä (kuten Raipe siinä kohtaa) ja sitten välillä on Jukka Jalosta tai Lauri Marjamäkeä. Jukka Jalonen vuonna 2016 ainakin otti pestin ihan projektikohtaisesti vain sen takia, että Suomella oli kotikisat ja poikkeuksellisen kova ikäluokka (Aho, Laine, Hintz ja oliko Mikko Rantanenkin siellä ja paljon muita). Sitten oli näitä onnistuneita uusia valmentajakykylöytöjä (Ahokas, Niemelä) , jotka eivät olleet koskaan valmentaneet SM-Liigassa tai paremmassa sarjassa ja voittivat junnumaajoukkueidensa kanssa maailmanmestaruuksia ja sen kautta urat lähtivät lentoon, jonka seurauksena molemmat pääsivät valmentamaan SM-Liigaan.
Samoin kuin koripallossa, jääkiekossa näitä nimettömämpiä valmentajia esiintyy enemmän U18 puolella ja heitä pitäisi vain kaivaa esiin ja löytää ne sopivat, mutta ehkä pointtini tässä on se, että jääkiekossakin on aika vaikeaa saada nimekkäitä valmentajia valmentamaan U18 ikäluokkia tai sitä nuorempia.