- Viestejä
- 2 819
Vs: U18MJ 2010-2011
Tiedän. Todennäköisesti junnukoripalloilijoistakin. Aikuiset äijät varmasti osaavat suhteuttaa niin loanheiton, kritiikin kuin ylistyksenkin oikeaan mittakaavaan, mutta junnuikäisillä perspektiivi on eri.
Tämä on varmasti yksi vaihtoehto, mutta eihän tässä ole vasta kuin päästy alkuun nykyisessä projektissa. 1995-syntyneet, eli tämän hetken 16-vuotiaat, ovat ensimmäinen ikäluokka, jotka ovat käyneet läpi nykyisen maajoukkuejärjestelmän alusta alkaen. Tätä järjestelmää voidaan arvioida kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 paikkeilla. Tämä EI tosin tarkoita sitä, ettei järjestelmää saisi kritisoida; parantamisen varaa on aivan varmasti. Tällä palstalla kriittisiksi tarkoitetut kommentit ovat tosin harvoin rakentavia, sitäkin useammin vahingoniloisia ja yksinkertaistavia purkauksia.
Ulkomaiset ammattikoutsit ovat varmasti yksi pitkän tähtäimen vaihtoehto, jos nykyjärjestelmä ei osoita toimivuuttaan, mutta siinäkin on lisämuttia: kyseiset valmentajat pitäisi sitouttaa järjestelmän kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, ja valmentajien pelifilosofia pitäisi olla suurin piirtein sama jatkuvuuden edistämiseksi. Jos esimerkiksi vuonna 2001 syntynyt u16-juniori saa ensiksi pari vuotta valmennusta 37-vuotiaalta, moderniin koripalloon uskovalta saksalaiselta ja siirtyy u18-ikäluokassa 55-vuotiaan, ”tihonovilaiseen” valmennustyyliin uskovan liettualaiskoutsin alaisuuteen, hyppäys on aika raju ja se varmasti näkyy yksilöiden ja joukkueen tekemisessä.
Vaikka tulokset olisivat nyt A-tasolla mitä hyvänsä, tärkeintä on, että ei lähdetä mukaan siihen leikkiin, jonka mukaan junnujen kesän pääturnaus olisi PM-kisat, ja että treenimatsit pelattaisiin järjestäen heikompia joukkueita vastaan. Nämä Liettua-, Serbia- ja Turkki-matsit ovat aivan elintärkeitä.
hui hai sanoi:
Tiedän. Todennäköisesti junnukoripalloilijoistakin. Aikuiset äijät varmasti osaavat suhteuttaa niin loanheiton, kritiikin kuin ylistyksenkin oikeaan mittakaavaan, mutta junnuikäisillä perspektiivi on eri.
lyhyesti.... sanoi:
Tämä on varmasti yksi vaihtoehto, mutta eihän tässä ole vasta kuin päästy alkuun nykyisessä projektissa. 1995-syntyneet, eli tämän hetken 16-vuotiaat, ovat ensimmäinen ikäluokka, jotka ovat käyneet läpi nykyisen maajoukkuejärjestelmän alusta alkaen. Tätä järjestelmää voidaan arvioida kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 paikkeilla. Tämä EI tosin tarkoita sitä, ettei järjestelmää saisi kritisoida; parantamisen varaa on aivan varmasti. Tällä palstalla kriittisiksi tarkoitetut kommentit ovat tosin harvoin rakentavia, sitäkin useammin vahingoniloisia ja yksinkertaistavia purkauksia.
Ulkomaiset ammattikoutsit ovat varmasti yksi pitkän tähtäimen vaihtoehto, jos nykyjärjestelmä ei osoita toimivuuttaan, mutta siinäkin on lisämuttia: kyseiset valmentajat pitäisi sitouttaa järjestelmän kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, ja valmentajien pelifilosofia pitäisi olla suurin piirtein sama jatkuvuuden edistämiseksi. Jos esimerkiksi vuonna 2001 syntynyt u16-juniori saa ensiksi pari vuotta valmennusta 37-vuotiaalta, moderniin koripalloon uskovalta saksalaiselta ja siirtyy u18-ikäluokassa 55-vuotiaan, ”tihonovilaiseen” valmennustyyliin uskovan liettualaiskoutsin alaisuuteen, hyppäys on aika raju ja se varmasti näkyy yksilöiden ja joukkueen tekemisessä.
Vaikka tulokset olisivat nyt A-tasolla mitä hyvänsä, tärkeintä on, että ei lähdetä mukaan siihen leikkiin, jonka mukaan junnujen kesän pääturnaus olisi PM-kisat, ja että treenimatsit pelattaisiin järjestäen heikompia joukkueita vastaan. Nämä Liettua-, Serbia- ja Turkki-matsit ovat aivan elintärkeitä.
Ja riistojen määrä hyvä (19), levyrit tietenkin hävittiin kun ei ollu tuuria 35/57 :
