Vs: Eteläinen II-divari
WarttiJantterit-Hukat 60-71 (27-28)
Lähtöaskeleet: WB aloitti kauden näyttävästi kolmella plus katsomosta revityillä jokereilla (onko Vuosaaressa katsojilla aina pelikamat siviilien alla varmuuden vuoksi…?). Joukkueen voittosarake näyttää nollaa. Päivän otteluun WB oli kuitenkin saanut täyden 12 miehen rosterin ja pöytäkirjaakaan ei tarvinnut pitää pelaamisen ohessa. Mukana olivat mm. ”se pitkä ToPossa pelannut Laakkonen”, Hassinen ja kolmosessa kauden aloittanut lähes M2D-legendaksi kehuttu Hänninen. Suurin piirtein tällä porukalla Wartti vissiin harjasi viime kaudella sarjavoiton.
Hukilla oli niin ikään täysi rosteri. Vaikka halli oli lämmin, joukkueen veteraaniosasto valitteli 15 minuutin lämmittelyaikaa. Eihän tuossa ajassa ehdi edes kuulumisia vaihtaa!
Matsi: Lyhyt lämmittely ja omituinen peliväline aiheutti koko ensimmäisen jakson Hukille runsaasti menetyksiä. Wartilla menetyksiä tuli samaa tahtia johtuen kenties vähäisestä yhteisharjoittelusta ja Hukkien varsin kelvollisesta puolustuksesta. Molemmilla joukkueilla korihanat aukesivat viimeisillä minuuteilla sen verran, että jakso päättyi sentään 10-15. Wartti teki kokonaista kolme pelitilannekoria, joten ketään ei voi oikein nostaa ylitse muiden. Erityisesti torniosasto Hassinen-Laakkonen oli niin kuutamolla kuin sunnuntaina keskipäivällä voi olla. Hassinen sentään petrasi myöhemmin.
Ottelun edetessä menetyksiä tuli kummallekin joukkueelle edelleen turhan paljon eikä heittoprosentitkaan nousseet kovin kummoiseksi. Hassinen suti läpi ottelun noin 10 prosentin tarkkuudella, mutta paikkasi hutinsa hakemalla ohiheittonsa kerta toisensa jälkeen.
Ottelun ratkaisua alettiin pohjustaa kolmannella jaksolla, kun läpi ottelun (ainoana) tarkasti heittänyt Virtanen osui niin pelitilanne- kuin vapaaheitoissaankin. Wartti jatkoi suhmurointiaan tehden 30 minuutissa 45 pistettä.
Viimeisellä jaksolla Hukilla oli jatkuvasti vajaan 10 pinnan etumatka, joka kutistui jakson puolivälissä jopa kolmeen pisteeseen. Pitkien miesten virhetilin täyttyminen ja Aarnion tarkat vaparit (5/6) lopussa sinetöivät lopputuloksen varsin ansaitustija ilman suurempaa dramatiikkaa Hukille.
Wartin pelaajilla tuntui olevan tuntuma ja joukkuepeli vielä aika hukassa, mistä osoituksena kotisalissa tehdyt vaatimattomat 60 pistettä. Rautiaisen nopeat (puolustuksen aivopierut) ajot viimeisellä jaksolla sekä Hassisen screeninjälkeiset (puolustuksen aivopierut) helpot korit olivat tehdä ottelusta liian tiukan tasoeroon nähden.
Tuomaripari Juntunen-Panulalla ei ollut ihan paras päivä. Panulan vähäinen kokemus M2D-väännöistä sekoitti kuitenkin tasaisesti joukkueiden peliä, joten siinä mielessä ihan ok. Kunnioitettavat 56 vihellettyä virhettä on kuitenkin paljon ottaen huomioon, että kyseessä olivat Keravan ohella kaksi vakavimmin Fair Play-palkinnosta taistelevaa taitojoukkuetta.
Wartti: Forsström K -, Hänninen 11, Kaartinen -, Laakkonen 1 (!), Hassinen 14, Rousku 4, Elbek -, Forsström J 5, Rankinen 7, Ikonen 5, Rautiainen (MVP) 12, Gustavsson –
Hukat: Tuunanen 4, Virtanen 22 (MVP), Surov 7, Sell 12, Aarnio 11, Jansas 3, Kirjavainen 2, Vuorinen 3, Riihimäki 5, van Andringa 3
Entä sitten? Wartilla on sen verran kova nippu, että päivän rosterilla nollakerhossa ei tarvitse kauaa olla. Kärkiporukoihin päästäkseen sinänsä hyvien pelimiesten tulisi kuitenkin käydä salilla muutenkin kuin peleissä.
Hukkien ”Unelma ykkösestä” elää. Vaikka hyökkäyksessä kaikilla (Virtasta lukuun ottamatta) oli off-päivä, puolustaminen kiinnostaa sen verran että pisteet pystytään hakemaan vähän vaisummallakin pelillä. Koris on hieno laji.