JOEN SUU sanoi:
Mitenkähän Hongassa ollaan Matisen ja Williamssin panoksiin oltu tyytyväisiä? Eikö kummatkin ainakin vielä ensimmäisellä neljänneksellä ole olleet lieviä pettymyksiä odotuksiin nähden?
Lainasin Joen heittämän kysymyksen tähän topiciin, kun se ei tuohon "Honka-Kouvot"-ketjuun oikein millään sopinut. Analyysi lieneekin paikallaan nyt, kun korisliigasta on ensimmäinen neljännes tahkottu.
Iskipähän melkoisen rankan déjà vu:n. Eikös se ollut vasta vuosi sitten, kun .comilaiset olivat yhtenä rintamassa laatimassa adressia Monte Cummingsin kotiinlähettämisestä, kun peli-ilo ei syyskierroksella oikein ottanut löytyäkseen? No, kuten arvata saattoi, Rick James löysi vireensä kevätkaudella, ja on kauden alussa jatkanut siitä, mihin viime kaudella jäi.
Muurisesta on puhuttu iät ja ajat mielialapelaajana, joka saattaa samalla viikolla mättää ekassa matsissa 30/10/5 riistoa, ja kadota täysin toisessa ottelussa. Nyt, Kimmon kolmannen Honka-kauden aikana, mies on noussut uudelle suorituksen tasolle, ja ero huippusuorituksen ja kehnomman päivän välillä ei enää ole niin suuri. Objektiivisesti katsottuna moni voisi arvostella Kimmon edesottamuksia eilisessä Kouvot-matsissakin, mutta hyvillä prosenteilla heitetty 16 pinnan saldo kahdentoista pisteen voittoon päättyneessä ottelussa ei ole järin kehno - olkoonkin sitten niin, että mukaan mahtui yksi ruma harhasyöttö.
Petskun avausmatsi Componentaa vastaan herätti myös melkoisen haloon. Seitsemän menetyksen saraketta katsellessa oli tietysti aiheellista kysyä, kauanko Pavicevic viitsii moista katsella. No, seuraavaan kymmeneen otteluun Koposelle on mahtunut vain yksi aidosti kehnompi matsi, vieraissa Korihaita vastaan. Yleisesti ottaen Petsku on vastannut hänelle asetettuihin odotuksiin, ja kantanut pelintekovastuun miehekkäästi. Kouvojen puolustus ei kyennyt nappaamaan Petskulta palloa kertaakaan, ja ToPo-takakentän jenkkifutisotteissakin Petsku piti pään pystyssä, eikä antanut Eskolan, Hemdahlin, Wesbyn ja Okesonin kung fu -otteiden mennä korviensa väliin.
No, Joe kyseli Williamsista ja Matisesta. Nyt puhumme kahdesta pelaajasta, joiden taitoja ei voi kiistää kukaan. Williamsia syytetään tuon tuosta pehmoksi ja tahdottomaksi, mutta kahdelle mestaruudelle, yhdelle Cupin voitolle sekä 20 pisteen ja kahdeksan levypallon urakeskiarvoille on vaikea löytää vasta-argumentteja. Ilmiselvää on se, että Hongassa on sen verran tulivoimaa, että sitä pariakymmentä pistettä ei yksinkertaisesti ole jaettavaksi jokaiselle. Tällä kaudella tasaisimpiin suorituksiin Hongalta ovat kyenneet Pavicevicin kuviot jo sisäistäneet Cummings ja Muurinen. Williamsin ja Matisenkin suhteessa ratkaisevana tekijänä on aika. Paijon pelitaktiikkakirja on huhujen mukaan lähempänä edistyneen kvanttifysiikan laudaturia kuin koripalloliiton juniorivalmentajan peruskurssien kurssikansiota. Saattaa hyvinkin kestää kevätkierrokselle asti, ennen kuin Matinen ja Williams oppivat pelaamaan valmentajan edellyttämällä tavalla. Takapakkeja tulee pitkän kauden aikana aivan varmasti, emmekä varmasti ole kuulleet vielä viimeisiä ”Mikä Honkaa vaivaa?”-kysymyksiä. Uskon kuitenkin Hongan johtoryhmän tietävän sen, että maltti on paras ratkaisu.
Kauden avausneljänneksen presstilaisuuksissa Honka-leiri on nostanut esille lähinnä kaksi ongelmakohtaa: Hickeyn kunto sekä rotaation kapeus. Hickey oli kieltämättä kammottavan huonossa kunnossa avauskierroksilla, ja Honka-Lahti-treenimatsissa Hickey-Scruggs-kombinaation kamppailu muistutti ikämiesmatsia. Phil on kuitenkin saanut työrauhan, ja kyennyt hiljalleen parantamaan otteitaan. ToPo- ja Kouvot-matseissa Hickey pelasi jo isoja minuutteja, ja oli espoolaisittain tärkeä pelaaja kentällä. Loukkaantumisherkkyydestä en mene sanomaan mitään, koska tietääkseni murtumilla ei ole tapana uusiutua. Joku ihmisen anatomiaan paremmin perehtynyt voi oikaista väitteeni, jos se osoittautuu vääräksi.
Rotaation kapeus on ongelmista tällä hetkellä vahvempi. Pavicevicilla on tällä hetkellä kuusi luottopelaajaa, joista vähintään kolmen voi olettaa onnistuvan kerrallaan omalla tontillaan. Pavicevic lupaili ennen kauden alkua antavansa junioreille paljon minuutteja. Aivan alkukaudesta junnuminuutit jäivät vähiin, mutta viimeisessä kolmessa matsissa Eldar Skamo on kyennyt pelaamaan tasapainoisesti neljän kokeneemman kaverin kanssa samassa kentällisessä. Vanjoen veljeksiltä on niin ikään lupa odottaa isompia minuutteja ja kasvavaa vastuuta. Olli Nikitinin kausi on ollut kaksijakoinen; taustalla on kaksi fantastisesti sujunutta matsia, mutta yleisesti ottaen aivan liikaa ailahtelua sarjan kokeneimmaksi kakkospointiksi. Lieneekö tässäkin ratkaisevana lääkkeenä aika? Uskon niin, sillä männäkaudellakin Olli löysi tasonsa vasta kevätkierroksilla ja pudotuspeleissä. Viimeisenä linkkinä Hongan kevään 2003 mestaruuteen Nikitinillä on edelleen vahva asema yleisönsuosikkina – Ollin onnistuessa Tapiolan yleisö ei jätä palkitsematta miestä.
Onhan Hongassa lastentauteja, sitä en voi kieltää. Arvostan kuitenkin sitä, että joukkueen taustaryhmä on päättänyt tarkastella tilanteen etenemistä kaikessa rauhassa vetämättä suuria johtopäätöksiä, vaikka Matiselle, Muuriselle, Hickeylle ja Koposelle on väliin sattunut huonompiakin otteluita. Pelaajat eivät ole koneita, heihin vaikuttavat täysin samat lainalaisuudet kuin muihinkin ihmisiin. Runkosarjassa on vielä 33 ottelua jäljellä, ja sanotaan ”ennakkosuosikin vastuusta” mitä tahansa, sarjan tasaisuuden huomioonottaen kotiedun hakeminen on urotyö. Eikä siihen sarjakärkeenkään loppujen lopuksi ole kuin kolmen voiton kaula.
Uusia ulkomaalaisvahvistuksia ei käsitykseni mukaan ole Honkaan tulossa. Monet ovat puhuneet joulutauosta kulminaatiopisteenä. Jos näyttää siltä, että vaikkapa Lappeenranta on hankkimassa vielä 2-3 jenkkiä, Hongan on pakko vastata huutoon. Huutoon on kuitenkin vastattava ennen helmikuun trade deadlinea, koska jo aiemmin mainitut Pavicevicin kuviot ovat liian vaativia sisäistää puolessatoista kuukaudessa ennen pudotuspelien alkua, olkoon kyseessä minkälainen virtuoosi tahansa. Jos amerikkalaispelaaja on tulossa, arvoitus on se, minkä pelipaikan vahvistuksesta on kysymys. Jos pitäisi lyödä vetoa, odottaisin joko avausviisikkoon sijoitettavaa korinaluspelaajaa, tai kuudennen miehen paikalle sijoitettavaa 1-2-paikkojen takamiestä. Olen kuitenkin varma, että Honka etenee vielä korisliigan toisen neljänneksen loppuun nykyisellä kokoonpanollaan. Ja nyt sitten se puunkoputus.