Koripallon harrastajamäärät

[KeegoMesh]

Koripallossa on lisenssipelaajia yli 20 000 ja harrastajia yli 60 000 (lähde: basket.fi). Onko koripallo Suomessa lajina lainkaan uskottava, jos sen harrastajamäärät ovat alle 100 000? Pitäisikö YLE:n televisioida e-urheilun, käsipallon, koripallon, hiihtolajien, pesäpallon, suunnistuksen ja yleisurheilun sijasta vaikka jotain "kortteliliigaa" esimerkiksi frisbee golf pelejä?

Suomessa seitsemällä lajilla on yli 100 000 harrastajaa. Ne ovat frisbee golf, golf, jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy ja voimistelu. Pienempiä lajeja ovat sijoilla 8-11 koripallo, pesäpallo, suunnistus ja yleisurheilu. Ymmärtääkseni näiden lajien perässä on suomalaisittain todella pieniä lajeja.

Lähteet: Länsiväylän artikkeli (2016) "Jalkapallolla eniten harrastajia", Ylen artikkeli (2018) "frisbeegolfin suosio kasvaa kuin nälkäinen teini".

 

[vapaamuurari]

Koripallossa on lisenssipelaajia yli 20 000 ja harrastajia yli 60 000 (lähde: basket.fi). Onko koripallo Suomessa lajina lainkaan uskottava, jos sen harrastajamäärät ovat alle 100 000? Pitäisikö YLE:n televisioida e-urheilun, käsipallon, koripallon, hiihtolajien, pesäpallon, suunnistuksen ja yleisurheilun sijasta vaikka jotain "kortteliliigaa" esimerkiksi frisbee golf pelejä?

Suomessa seitsemällä lajilla on yli 100 000 harrastajaa. Ne ovat frisbee golf, golf, jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy ja voimistelu. Pienempiä lajeja ovat sijoilla 8-11 koripallo, pesäpallo, suunnistus ja yleisurheilu. Ymmärtääkseni näiden lajien perässä on suomalaisittain todella pieniä lajeja.

Lähteet: Länsiväylän artikkeli (2016) "Jalkapallolla eniten harrastajia", Ylen artikkeli (2018) "frisbeegolfin suosio kasvaa kuin nälkäinen teini".

Ainoa tapa verrata on lisenssien määrät, kaikki muu on huuhaata ja keksittyjä lukuja. Jalkapallon luku on 140 000, golfin 138 000 jäseniä en tiedä oikeuttaako kilpailemaan ja yli 50% yli 50 vuotiaita, salibandy 66 000, jääkiekko 63 000. Frisbeegolfin lisenssilukemat on kaukana noista heidän arvioistaan harrastajamääristä. Kävely ja pyöräily on tuolla tavalla laskettuna täysin ylivoimaisia harrastajamääriltään, e-urheilu on oma lukunsa ja kun valtavat määrät ihmisiä hakkaa pelikoneitaan monta tuntia päivittäin niin siinä ei ole kyse harrastelijoista johon kuuluu satunnaisuus. Frisbeegolfia käyn itsekin silloin tällöin heittämässä ja valtaosahan on juuri kaltaisiani silloin tällöin heittäjiä. Pidän naurettavana tälläisiä laskelmia harrastajista, samalla lailla jos pulahdan veteen niin uintiliitto laskee minut lajin harrastajaksi. Niin kauan kun hatusta temmottuja mutulukemia hyväksytään jopa tukirahojen jaossa ei mene summat oikein. Koris on kuudentena oikeassa listassa ja 1. jalkapallo 2. golf 3. salibandy 4. jääkiekko 5.yleisurheilu 6.koripallo. Yleisurheilunkin sijoitus 5 on vähän niin ja näin, he ilmoittaa ison määrän oikeasti lisenssittömiä lapsia lisenssien määrään. Samoin tekee hiihto. Oikeasti kilpailevien määrät ei ole kummoisia.

 

[KeegoMesh]

Koripallolla on eniten kasvumahdollisuuksia lisensittömien harrastajien kohdalla. Mikä tahansa laji kasvaisi räjähdysmäisesti, jos ns. "kortteliliigat" pyörähtäisivät käyntiin. Koripallo on minun mielestä kuitenkin kesälaji ja lajilla on suuret mahdollisuudet houkutella lisää kesäharrastajia.

Harrastajien määrän kasvu lisäisi myös lisenssipelaajien määrää. Esimerkiksi harrastelijat, jotka treenaavat kaksi kertaa viikossa ovat potentiaalisia tulevaisuuden lisenssipelaajia. Iältään nämä harrastajat voivat olla alle 10-vuotiaita, yli 60-vuotiaita tai jotain siltä väliltä.

Vertaan golfia ja koripalloa keskenään. Edullinen koripallon harjoitushalli ja golfkenttä maksavat saman verran eli noin 4 miljoonaa. Mikäli koripallon harrastajat pystyisivät kuluttamaan yhtä paljon rahaa harrastukseensa kuin golfpelaajat niin meillä olisi enemmän harjoitushalleja koripalloilijoille.

Vertaan frisbeegolfia ja koripalloa keskenään. Molemmat hakevat marketista oman lajinsa telineen. Naapuristossa alkaa kuulua metallista kilinää, kun peliväline osuu ketjuun/verkkoon. Lajin harrastajista tulee usein oman lajinsa kuluttajia. He katsovat pelejä televisiosta ja ostavat katsomoon pääsylipun jne.

Lajina frisbeegolfin sijoittaisin sen "kuntourheilun" sijaan kategoriaan "ulkoilu". Siinä mielessä se on rinnastettavissa mökillä tapahtuvaan tikan heittoon tai uimataitoisen ihmisen järveen pulahtamiseen. Esimerkiksi suunnistuksen "ulkoiluversio" voisi olla jonokävely Nuuksion merkityllä kävelyreitillä. Ulkoilu-termin selittäisin ulkona tapahtuvaksi kevyeksi käsien tai jalkojen heilutteluksi.

Koripallon "ulkoiluversio" voisi olla esimerkiksi pallon koriin heittäminen ilman minkäänlaista kilpailua. Sitä tapahtuu ohjatusti esimerkiksi messuilla ja markkinoilla. Massat saadaan liikkeelle, kun harrastamisen aloittamisen kynnys on riittävän matala.....

 

[vapaamuurari]

Frisbeegolf sopii lajina vähän vanhemmille ja keski-ikä harrastajissa päälle 40. Minusta se on kyllä ihan urheilua mutta myös verrattavissa erilaisiin peleihin joita myös luokitellaan urheiluksi. 18 väyläinen rata jossa pitkiä väyliä käy ainakin itsellä kropan päälle ja mieluummin heittelenkin lyhyempiä ratoja nykyään. Erittäin matalan kynnyksen laji aloittaa ja erinomainen laji vaikkapa eläkeläisille. Huomasin myös että ratoja tekee lajifriikit pärjätäkseen itse jollain tietynlaisella radalla paremmin, mikä on huono asia ja jollain radalla käydessä on tullut mieleen että rotkoonko, veden alle, vuorenhuipulle, suonsilmään tai luolaan seuraavaksi heitetään? Lajin selkeä ongelma on radan tuleminen liian tutuksi, eiköhän valtaosa kierrä sitä tiettyä rataa jatkuvasti ja kiinnostus hiipuu.

Koriksessa on kontakti ja se pienentää luonnostaan harrastajien määrää iän karttuessa. Loukkaantumisia harvempi kaipaa. Kesäliigat kuulostaa oikein hyvältä ajatukselta, erilaisia lisenssejä ja sarjoja kannattaa kehittää koska valtio myös jakaa tukia niiden pohjalta. Olennaisessa roolissa on maajoukkue koriksen asemassa ja siitä olen huolestunut.