Koripallo.com

Korisliigan nykytila

Viestejä
2 534
.......Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta uskoisin olevamme samaa mieltä siitä, että suomalaispelaajien taso keskimäärin heikkenee, mikäli liigaa laajennetaan. Emmehän voi olettaa, että lisäämällä joukkueita esimerkiksi neljällä myös tietyn tasoisten suomalaispelaajien määrä kasvaa automaattisesti samassa suhteessa?.....
Kiitos vastauksesta!
Kyllä sitä minä tarkoitan eli saadaan lisää parempia pelaajia, kun joukkueita on enemmän.

Nyt NCAA:ta on tulvitettu suomalaisilla pelaajilla. Menetelmä on samanlainen kuin uimataidon opettaminen veteen heittämällä eli osaa selviää ja osa ei. Markkasestakaan ei voinut olla täysin varma, mutta hän ei kiinnostunut liikaa muista asioista ja keskittyi koripalloon sekä voitti vastoinkäymiset. Osa NCAA-pelaajista ei menesty niin hyvin kuin toivotaan ja osa yllättää. Sama periaate voisi toimia myös korisligassa....
 
Viestejä
529
Toisaalta sitten Karhusta ensi kaudeksi Vilppaaseen siirtyvä Henri Kantonen raivasi tiensä lähes tuntemattomuudesta (Kouvoissa 7 min/peli, 1B:ssä yli 20p/peli) avausviisikon kaveriksi mestari-karhuun sekä liigan kehittyneimmäksi pelaajaksi. Lisäksi näytti kaveri olevan jo Susijengi-ringissäkin.
Niko Mattilan osalta osasyynä kehityskäyrän "ei niin kovaan nousuun" on varmasti hänellä olleet valitettavat loukkaantumiset.
Tämä Kantosen tapaus kävi mielessä, mutta tosi asiahan on, että hyvin harva tässä onnistuu. Huomattavasti suuremmalle osalle kausi isossa roolissa divarissa on ollut parempi ratkaisu.

Itselle oli ilo käydä katsomassa muutama Uran peli juuri tämän vuoksi. Kehittyvät pelaajat saivat merkityksellistä peliaikaa ja ratkaisuja. Samoja kavereita, joita olen aikaisemmin nähnyt korisliigassa nähnyt niillä jämäminuuteilla ilman pelillistä vastuuta. Seuraan mielelläni oliko monelle näistä kausista hyötyä.
 
Viestejä
2 290
Voidaan miettiä yksittäisen pelaajan kannalta esimerkin kautta. Otetaan vaikka nimeksi Niko Mattila. Nuori pelaaja (24v), joka aloitti korisliiga urakkansa jo 2011-2012 17-vuotiaana. Peliaika 10min ekalla kaudella jonka jälkeen vakiintui 15min molemmin puolin. Karkeasti ajateltuna okei määrä peliaikaa, mutta rooli ei ole merkittävästi kasvanut vuosien varrella. Heittomäärien kautta tullut vastuu ei ole kasvanut käytännössä yhtään (2,0kpl 2p yrityksiä ja 1,8kpl 3p yrityksiä ottelua kohtaan). Heittomäärät kulkevat eri vuosien varrella hyvin lähellä keskiarvoa. Onko ollut Niko Mattilan edunmukaista pelata korisliigaa jo 17 vuotiaasta lähtien roolin juuri kasvamatta (Kolmen jenkin systeemin aikana nostettu näihin minuutteihin) vai pelata kausi tai kaksi isossa roolissa 1Div, jossa pelaajaan yksilönä oltaisiin voitu panostaa enemmän. 1Divarissa on Mattila olisi ollut heittomääriltä ja peliminuuteilta ratkaisupelaaja, ottelusta toiseenz Kolmen jenkin aikaan vastaavia pelaajia on huomattavasti enemmän mitä neljän jenkin aikaan. Tosin Niko Mattilan kannalta täytyy muistaa, että hän on erityisemmin tunnettu puolustuksesta, joka selittää hieman paremmin heittomäärien pysymistä kohtuu matalana.

Eihän sitä oikeasti pysty sanomaan, olisiko Mattila parempi vai huonompi pelaaja jos olisi pelannut divarissa. Aika arvailuksi menee. Ehkä olisikin lopettanut ammattikoripallon ja keskittynyt opiskeluun/töihin?
 
Viestejä
3 498
Nyt pelataan 11 joukkueen liigaa, neljällä ulkomaalaisella. Siis käytännössä 88 suomalaista rosterissa. 12 joukkueen / 3 ulkomaalaisen kuviolla suomalaisia olisi 108.
16 joukkueen / 3 ulkomaalaisen kuviolla suomalaisia olisi 134. Käytännössä siis 5-6 parasta divarijoukkuetta liigaan.
 

jopsista joo

Liigakelpoisuus, se on tosiaan aika mielenkiintoinen asia määritellä. Itse määrittelisin sen niin, että kyseessä on pelaaja, jota voi pitää kentällä 15-25 minuuttia ilman, että tarvitsee pelätä joukkueen sinä aikana kärsivän tosi paljon +- tilastossa. Ja edelleen pyytäisin tekemään listausta näistä pelaajista, jolloin huomaa helposti liigan laajentamien ja ulkomaalaisten vähentämisen olevan haihattelua.
 
Viestejä
2 333
Esimerkiksi viime kaudella Korisliigassa pelasi 11 seuraa. Näistä seitsemän parasta olisivat hyvänä päivänä voineet kuka tahansa pelata välierissä tai jopa finaalissa. Näiden takana kahdella joukkueella oli ajoittaisia ongelmia, mutta hiukan paremmin tähtien asennoin nekin olisivat voineet kisailla Play-offeissa ihan vakavina haastajina. Näistä sitten Espoo keikahti kokonaan kauden jälkeen ja taitaa olla parilla muullakin talous aika pinkeällä - koska tällä tasolla pärjätäkseen on oltava aika kova joukkue ja se syö rahaa.

Sitten oli kaksi joukkkuetta jotka pelasivat joidenkin mielestä ihan väärässä sarjassa ja jotka olivat ihan objektiivisestikin ottaen jonkinlaisia pisteautomaatteja (kumpikin päättyi voitto-/tappiosuhteeseen 7-33). Kummankin joukkueen lipputulotkin taisivat kärsiä aikalailla jatkuvista tappioista, joten tilanne ei ole kummallakaan taloudellisesti kovin hääppöinen (olenko oikeassa?).

Tästä voisi kai yksinkertaistetusti vetää kaksi erilaista johtopäätöstä. Joko pudotetaan häntäjengit divariin ja pelataan max. 10 joukkueen Korisliigaa (riittäisikö taso tähänkään, ehkä yhdeksän?) tai sitten laajennetaan kunnolla vaikkapa siihen kuuteentoista.

Yhdeksän joukkueen Korisliiga olisi varmaan kilpailullisesti huikea ja luultavasti myös nykyistä Korisliigaa tasokkaampi sarja. Putoamisuhka yhdistettynä jokaisen tavoitteeseen olla mestari johtaisi kuitenkin siihen, että taloudellinen riskinotto lisääntyisi nykyisestään ja johtaisi entistä useamman seuran talousvaikeuksiin. Pitäisin myös huonona ideaa, että korkeimman tason kotimaista korista pelattaisiin vain yhdeksällä paikkakunnalla. Sarjan näkyvyys laajemmin ympäri maata on mielestäni jonkin asteinen itseisarvo ja sitä tulisi ennemmin laajentaa kuin kaventaa.

Kuudentoista joukkueen sarjassa olisi takuulla omat ongelmansa, mutta joitakin mielestäni huomionarvoisia plussia - eritoten heikompien jengien näkökulmasta.

Esimerkiksi Kobrien tai Korihaiden kannattaja joutui viime kaudella miettimään marraskuisen räntäpimeyden keskellä, lähteäkö salille katsomaan kotijoukkueen ottavan taas kerran turpaansa vai katsellako telkkaria kotona. Kuudentoista joukkueen sarjassa olisi puolen tusinaa seuraa jotka olisivat kotijoukkueen kanssa suunnilleen samaa tasoa eli tarjolla olisikin ihan toisessa määrin tasaväkisiä otteluita - ja jopa voittoja.

Runkosarjan päätyttyä play-offien ja putoamisuhan väliin myös jäisi vähintään kuuden joukkueen kolo, jonkinlainen turvasatama jengeille jotka eivät ko. vuonna yllä pleijareihin: jokainen pleijareiden ulkopuolelle jäävä ei siis olisi automaattisesti putoamisuhan alla kuten nyt käytännössä melkein on - mikä puolestaan mahdollistaisi pitkäjänteisemmän pelaajien- ja pelinkehitysohjelman että taloudenpidon.

Laajemman sarjan kokonaistaso olisi varmaankin nykyistä Korisliigaa heikompi, mutta sarjan kärkijoukkueet olisivat varmastikin ihan yhtä kovia kuin nykyisinkin. Tulisivatko sankat joukot sitten katsomaan Joensuussa tai Salossa ennalta heikompien joukkueiden kohtaamisia vai tyhjenisivätkö lehterit kun jokainen matsi ei ole kärkikamppailu? Vaikea sanoa, mutta tähän astihan suomalaisille on voittaminen kelvannut (niin kuin on usein sanottu, suomalaiset eivät ole urheiluhullua vaan voittohullua kansaa).

Ottelumäärät olisivat tietty yksi ongelma. Selkeä kaksinkertainen sarja tuottaisi kuudellatoista joukkueella 30 ottelua kautta kohti (+ pleijarit / putoamispelit niille jotka noihin osallistuvat) joka tyydyttäisi varmaan valmentajia, mutta ei seuran talousvastaavia.

Sarjan jakaminen kahteen maantieteellisesti perusteltuun lohkoon - joiden sisällä pelattaisiin nelinkertainen sarja - johtaisi 44 matsiin (sama kuin mm. 2013-14) jota talouspuolella tervehdittäisiin ilolla, mutta useampi valmentaja luultavasti protestoisi ellei kautta sitten pidennettäisi hiukan. Sarjan jakaminen neljään neljän joukkueen lohkoon jättäisi pelimäärän 36:een (viime vuosina varsin yleinen ottelumäärä sekin).

Yllärivaihtoehto (joka juuri tuli mieleen) jolla voisi paikata eritoten "parempien joukkueiden" kotimatsien kiinnostavuutta loppukaudella, voisi olla jonkinlainen joukkueiden jakaminen yleempään ja alempaan loppusarjaan kaksinkertaisen sarjan (30 ottelua) jälkeen. Tällöin päädyttäisiin 44 matsiin kautta kohden.

Jos matsien määrää / samojen joukkueiden jatkuvaa kohtaamista haluttaisiin tällaisessa mallissa vähentää, voitaisiin ehkä miettiä pleijareiden aloittamista suoraan semifinaaleista, eli vain kahdeksan joukkueen loppusarjan neljä parasta pelaisivat pudotuspelejä. Tässä olisi myös se hyvä puoli, että loppusarjasta tulisi todella kilpailullinen. Jos kaikki loppusarjan joukkueet pääsee joka tapauksessa pleijareihin (kahdeksan joukkueen pleijarit), voi loppusarjasta tulla vain tulevan play-off vastustajan paikasta hinkkaamista / homma voi johtaa merkityksettömiin peleihin.

Edellisen ongelman ratkaisisi tietty sekin, että ylempään loppusarjaan pääsisi vaikkpa kymmenen joukkuetta - tällöin olisi varmaan loogista, että alemman loppusarjan kuuden joukkueen joukkoon liittyisi samassa vaiheessa Divarin kaksi (tai neljä?) parasta jengiä ja tuosta loppusarjasta sitten yksi tai kaksi putoaisi suoraan divariin?

No juu. En tiedä. Ehkä toi ei toimisi.

Mutta saahan sitä näin kesäisin heitellä.
 
Viestejä
6 444
Edellisen ongelman ratkaisisi tietty sekin, että ylempään loppusarjaan pääsisi vaikkpa kymmenen joukkuetta - tällöin olisi varmaan loogista, että alemman loppusarjan kuuden joukkueen joukkoon liittyisi samassa vaiheessa Divarin kaksi (tai neljä?) parasta jengiä ja tuosta loppusarjasta sitten yksi tai kaksi putoaisi suoraan divariin?

Eikös joskus muinoin ole vähän tämän suuntaista kokeiltukin? Muistelen, että joskus ysärillä liigan häntäpää ja divarin muutama paras pelasivat jonkinlaisen karsintasarjan, josta parhaat pääsivät pelaamaan seuraavalla kaudella liigaa. Ihan tuurilla muistelen myös, että kyseisellä kaudella liigajoukkueet joutuivat pelaamaan karsintasarjan käyttäen samaa määrää vahvistuksia kuin tuolloin divarissa sallittiin.
 

Katsoja123

Liigakelpoisuus, se on tosiaan aika mielenkiintoinen asia määritellä. Itse määrittelisin sen niin, että kyseessä on pelaaja, jota voi pitää kentällä 15-25 minuuttia ilman, että tarvitsee pelätä joukkueen sinä aikana kärsivän tosi paljon +- tilastossa. Ja edelleen pyytäisin tekemään listausta näistä pelaajista, jolloin huomaa helposti liigan laajentamien ja ulkomaalaisten vähentämisen olevan haihattelua.

Neljän jenkin säännöllä ei kovin paljon liigakelpoisia suomalaisia ollut sitten viime kaudellakaan sarjassa. Jos esim. 20min on se raja. Onkohan tuo ihan noin yksinkertaista.
 

jopsista joo

Neljän jenkin säännöllä ei kovin paljon liigakelpoisia suomalaisia ollut sitten viime kaudellakaan sarjassa. Jos esim. 20min on se raja. Onkohan tuo ihan noin yksinkertaista.
Mielellään ottaisin vastaan sitten muita määrittelyitä myös. Ja vastauksen kysymykseen, että mistä niitä pelaajia taiotaan, jos sarjaa laajennetaan ja ulkolaisten määrää tiputetaan. Ja siis niin, että sarjan taso ja yleisön mielenkiinto säilyvät edes nykyisellä tasollaan.
 
Viestejä
2 534
Mielellään ottaisin vastaan sitten muita määrittelyitä myös. Ja vastauksen kysymykseen, että mistä niitä pelaajia taiotaan, jos sarjaa laajennetaan ja ulkolaisten määrää tiputetaan. Ja siis niin, että sarjan taso ja yleisön mielenkiinto säilyvät edes nykyisellä tasollaan.
Väite1: "sarjan taso ja yleisön mielenkiinto pitäisi säilyä edes nykyisellä tasollaan"
Vastine1: Mielenkiinto sarjaa kohtaan ei ole tapissa eikä asioita ole vielä tehty parhaalla mahdollisella tavalla eli toiminnan laajentaminen voisi ehkä olla se oikea tie...
Väite2: "Mielellään ottaisin vastaan sitten muita määrittelyitä myös (liigatasoisesta pelaajasta)
Vastine2: F1-sarjaan otetaan valmiita ammattilaisia eikä sinne oteta "työharjoittelijoita". Korisliiga ei kuitenkaan ole F1-sarja, jossa kilpailee 20kpl maailman parhaita urheilijoita. Rima liigatasoisen pelaajan määrittelyssä voisi olla järkevällä tasolla.
Väite3: "mistä niitä pelaajia taiotaan?"
Vastine3: tänään kisahalissa Suomi vs Ruotsi ottelussa oli parketilla joukkueellinen pelaajia, jotka ovat joko jo saavuttaneet korisliigatason tai ovat lähellä saavuttaa sen....
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
3 094
Väite1: "sarjan taso ja yleisön mielenkiinto pitäisi säilyä edes nykyisellä tasollaan"
Vastine1: Mielenkiinto sarjaa kohtaan ei ole tapissa eikä asioita ole vielä tehty parhaalla mahdollisella tavalla eli toiminnan laajentaminen voisi ehkä olla se oikea tie...
Väite2: "Mielellään ottaisin vastaan sitten muita määrittelyitä myös (liigatasoisesta pelaajasta)
Vastine2: F1-sarjaan otetaan valmiita ammattilaisia eikä sinne oteta "työharjoittelijoita". Korisliiga ei kuitenkaan ole F1-sarja, jossa kilpailee 20kpl maailman parhaita urheilijoita. Rima liigatasoisen pelaajan määrittelyssä voisi olla järkevällä tasolla.
Väite3: "mistä niitä pelaajia taiotaan?"
Vastine3: tänään kisahalissa Suomi vs Ruotsi ottelussa oli parketilla joukkueellinen pelaajia, jotka ovat joko jo saavuttaneet korisliigatason tai ovat lähellä saavuttaa sen....
Eikös ne kaikki joko ole liigajengissä tai tilanteessa, jossa liigajengit ei voi heitä signata?
 

vmp

Viestejä
296
Mitäs mieltä porukat on siitä, kun liigapäällikkö aina tämän tästä kommentoi liigaseurojen signauksia, eritoten tietty Korihaiden ja viimeisimpänä uutta puheenjohtajaa. Ite ajattelisin niin, että "puolueettoman" liigapäällikön ei pitäisi kommentoida mitään muuta kuin liigan asioita yleisellä tasolla ja jättää kaikenlainen muu kommentointi faneille ja muulle yhteisölle.
 
Viestejä
2 534
Mitäs mieltä porukat on siitä, kun liigapäällikkö aina tämän tästä kommentoi liigaseurojen signauksia, eritoten tietty Korihaiden ja viimeisimpänä uutta puheenjohtajaa. Ite ajattelisin niin, että "puolueettoman" liigapäällikön ei pitäisi kommentoida mitään muuta kuin liigan asioita yleisellä tasolla ja jättää kaikenlainen muu kommentointi faneille ja muulle yhteisölle.
Äänestän, että saataisiin mahdollisimman monta kommenttia lisää (huolimatta keskustelijoiden taustoista). Keskusteluun tarvitaan kommentteja....
 
Viestejä
1 327
En itse kannata liigan joukkuemäärän kasvattamista, mutta antaisin liigaseurojen itse johtaa pelaamansa korisliigaa. Uskon, että seuratasolta tehtäisiin joukkueiden toiminnan kannalta fiksuimmat ratkaisut, eikä liiton tulisi tätä ohjata juurikaan.

Se mitä liiton mielestäni tulisi kuitenkin tehdä, on asettaa korkeampia vaatimuksia liigaorganisaatioille. Jos olisin diktaattori, tulisi jokaisella liigaseuralla olla taustalla uskottava junioriorganisaatio, jossa pelaajan polku olisi selkeä aina 6-vuotiaasta 20-vuotiaaksi. Kuinka monta seuraa Suomessa on tällä hetkellä, jossa laadukas junioritoiminta ei henkilöidy pariin valmentajaan, vaan toiminta on tasalaatuista ja jatkuvasti menestyksekästä? Väitän, ettei ehkä Hongan lisäksi tällaisia seuroja Suomessa ole, vaikka nämä ovat juuri ne korisliigaseurojen omavaraisuuden elinehdot. Ei hyviä pelaajia kasvateta ilman jatkuvaa hyvää valmennusta.
 
Viestejä
5 495
Päätäntävalta nimenomaan pois seuroilta. Suomalaisten korisseurojen historiikki (konkursseja, talousongelmia ja muita taloussotkuja) kertoo, kuinka hyvin seurat toimintaansa kehittävät. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Sitä ei kovin monelta seuralta ole löytynyt.
 
Viestejä
3 094
Päätäntävalta nimenomaan pois seuroilta. Suomalaisten korisseurojen historiikki (konkursseja, talousongelmia ja muita taloussotkuja) kertoo, kuinka hyvin seurat toimintaansa kehittävät. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Sitä ei kovin monelta seuralta ole löytynyt.
Eikös se oo aina ollu pois seuroilta?
 
Viestejä
2 290
+ yksi tärkeimpiä asioita, että Espoolaisille seuralle ei ikinä, eikä koskaan enää myönnetä paikkaa pääsarjatasolla.
 
Viestejä
84
Kuinka monta seuraa Suomessa on tällä hetkellä, jossa laadukas junioritoiminta ei henkilöidy pariin valmentajaan, vaan toiminta on tasalaatuista ja jatkuvasti menestyksekästä? Väitän, ettei ehkä Hongan lisäksi tällaisia seuroja Suomessa ole, vaikka nämä ovat juuri ne korisliigaseurojen omavaraisuuden elinehdot.

Väitän, että olet väärässä! Esim. Tampereen Pyrinnöllä on varmasti riittävän laaja ja laadukas junioritoiminta. Osoituksena tästä voisi mainita sen, että kaikista ikäryhmistä löytyy vähintään yksi joukkue, käytännössä melkein jokaisessa SM-sarjassa on ollut viime vuosina Pyrinnön joukkue, useita SM-mitaleja juniorisarjoista, koko viime vuoden miesten korisliigajoukkueen suomalainen runko oli Pyrinnön omia kasvatteja.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös