Koripallo.com

Korisliigan nykytila

Kyllä, ja kaksi joukkuetta pahimmillaan konkurssiin :D Sekä tippuja, että säilynyt (joka on polttanut rahaa uusiin jenkkeihin). Kumpa A-divari olisi hieman lähempänä liigaa eikä tippuminen olisi täys katastrofi. Olisi ihan hienoa jos olisi joskus tilanne, että on terveitä 'hissijoukkueita', jotka välillä nousee ja välillä tippuu ilman radikaaleja muutoksia.
Näinpä, kukapa edes muistaa milloin viimeksi korisliigasta poistunut seura pelasi seuraavalla kaudella divari A:ssa ?
 
Tulipa postaus (taas kerran). Lukee ken jaksaa. :rolleyes:

Kumpa A-divari olisi hieman lähempänä liigaa eikä tippuminen olisi täys katastrofi. Olisi ihan hienoa jos olisi joskus tilanne, että on terveitä 'hissijoukkueita', jotka välillä nousee ja välillä tippuu ilman radikaaleja muutoksia.
Tästä tasoerosta ja siitä, mitä siitä sitten pitäisi päätellä, on varmaan puhuttu useammankin kerran. Itse muistelen, että joskus varmaan viime vuonna kaivelin tällaisen keskustelun yhteydessä Koriliigan tilastoja useammalta viime vuodelta ja tulos oli jotakuinkin sellainen, että Suomessa on saatu vuosittain kasaan suunnilleen yhdeksän joukkuetta jotka pystyy haastamaan toisensa ja pelaamaan korista edes suunnilleen samalla tasolla (osassa vuosista joku näistä on toki sitten mennyt konkurssiin, eli niin hyvään joukkueeseen ei sitten lopulta olekaan ollut oikeasti varaa - toisaalta joinain vuosina sarjan kymmeneskin on pelannut ihan kohtuu mallikkaasti). Tää on nyt tällaista muistista heitettyä kun en jaksa lähteä etsimään alkuperäistä postaustani.

Tästähän voi sitten tosiaan vetää erilaisia johtopäätöksiä.

Yksi musta mielenkiintoinen vaihtoehto olis se joskus aiemminkin esitetty Korisliigan radikaali laajentaminen yhdistettynä ajatukseen, että sarja voitaisiin laittaa jossakin vaiheessa kautta kahtia ylempään ja alempaan loppusarjaan.

Selkein systeemi olisi kuudentoista jengin sarja (uusina mukaan esim. Oulu, Loimaa, Helsinki 2 ja HBA - tai vaihtoehtoisesti toinen Turunseudun jengi jommankumman viimeisen sijaan?). Sen ongelma vain on, että pelejä tulisi helposti vähän liikaa. 16 joukkueen kaksinkertainen sarja tekisi 30 matsia ja siihen perään kahdeksan joukkueen jatkosarja 14 = 44 peliä kaudessa ennen pleijareita. Pelaajat on hapoilla, eritoten jos on vielä europelejä päälle.

Onhan Korisliigassa (tai mikä sen nimi silloin olikaan) toki pelattu lohkojaoilla aiemminkin. Tuolloin jengit vois pelata kahdessa lohkossa oman lohkonsa jengejä vastaan kaksinkertaisen sarjan (14 peliä) ja vieraslohkoa vastaan yksinkertaisen sarjan (8 peliä). Tämä tekisi 22 peliä alkusarjaa johon lisättynä 14 peliä kahdeksan jengin jatkosarjaa tekisi 36 matsia ennen pleijareita (neljä vähemmän kuin viime kaudella - eli riittävän lähellä ettei pelimäärästä välttämättä tarvitsisi riidellä).

Lohkojaoista voisi tosin nousta jonkinlainen riita. Tavallaanhan jonkinlainen Länsi- ja Itälohko olisivat ehkä perusteltuja. Länsilohkossa pelaisi "ykkös-tierissä" Kauhajoki ja Salo sekä perussuorittajat Pyrintö ja Nokia. Näille sitten kavereiksi tulisivat samaan lohkoon Lapua, Uusikaupunki, Turku ja Loimaa yrittämään breikkaamista kahdeksan parhaan joukkoon. Itälohkossa "ykkös-tierissä" olisivat Kataja ja Seagulls sekä hyvät sarjajengit Kouvot ja KTP. Sitten jatkosarjaan pääsyä tulisivat tavoittelemaan Oulu, Lahti, ToPo (?) ja HBA (?).

(Toinen vaihtoehto olisi Etelä- ja Pohjoislohkot, jolloin Etelälohkossa pelaisivat esim. Vilpas, Seagulls, KTP, Kouvot, Turku, Korihait, ToPo ja HBA (tai HBA:n tilalla toinen Turun, siis Kaarinan, joukkue) ja Pohjoislohkossa Karhu, Kataja, Pyrintö, Nokia, Bisons, LaBa, Kobrat ja ONMKY.)

Oulun ja Joensuun oleminen samassa lohkossa on tietty ikävää (oululaisten ja joensuulaisten lisäksi) muille tuon lohkon joukkueille jos vertaa, että tuolloin toisen lohkon joukkueet selviävät merkittävästi vähemmällä matkustamisella. Toisaalta sellaisen lohkojaon tekeminen jossa nämä kaksi kovin kaukana muista sijaitsevaa kaupunkia olisivat eri lohkoissa on vaikea löytää, jos edellyttää, että a) käytetään vain mahdollisia Korisliiga-kaupunkeja, ja b) ei rikota ilmeisiä naapurikaupunkien nokitteluja, tai c) heitetä muuten vain lähestulkoon naapurikaupunkeja eri lohkoihin.

Piti ihan katsoa, miten kaupungit asemoituu suhteessa toisiinsa...

Kori-Suomi.jpg

(Kuvassa on laitettu sarjaan nyt sekä ToPo että HBA, mutta esim. HBA:n vaihtaminen toiseen Turun jengiin ei auta sijoittelu-ongelmaa.) Keksittekö paremman lohkojaon?


Jos luovutaan kuudestatoista jengistä (ja lohkojaosta), niin neljäntoista joukkueen sarjassa voitaisiin pelata kaksinkertainen sarja (26 peliä joukkuetta kohden). Sitten parhaat kahdeksan joukkuetta pelaisivat kaksinkertaisen loppusarjan (14 peliä = 40 peliä eli sama kuin viime kaudella).

Kuusi huonointa voisivat myös pelata samanlaisen jos mukaan otettaisiin Divarin kaksi parasta jengiä (= kahdeksan joukkuetta). Tosin tähän liittyy kyllä monenlaisia ongelmia, kuten aloitettaisiinko alempi sarja sitten nollilta kun siinä on kahden eri sarjan joukkueita - jolloin alkukauden peleillä ei ole mitään merkitystä (!) - vai annettaisiinko joitakin sijoituksiin perustuvia fiktiivisiä lähtöpisteitä tms.? Toisaalta vain kuuden jengin loppusarja (ilman noita divarin parhaita) kuulostaisi hiukan tyngältä. Kahden mahdollisen putoajan (karsijan) peikolla tietty näihin peleihin saisi panosta joka voisi korvata parin pelin vähenemisen.


Kaikissa ylläolevissa skenaarioissa on se ongelma, että ns. ylemmässä loppusarjassa on kahdeksan joukkuetta. Pelattaisiinko viimeiset 14 peliä vain pleijari-vastustajasta? Vai pitäiskö sitten pelata play-offit vain neljän jengin kesken eli tiputtaa puolivälierät kokonaan pois? Seurojen kassavastaavat kiroaisivat tätä. Olisiko joku "säälipleijari"-systeemi (kaksi parasta huilaa ekan kierroksen, kaksi huonointa tippuu ja sijat 3-6 pelaa semifinaalipaikasta) riittävä kompromissiratkaisu?

Anyway: Korisliigan laajentaminen ja sen jakaminen jossakin välissä kautta voisi tehdä hyvää niin kotimaisen kärkipelin tasolle kuin madaltaa kynnystä Korisliigan ja useiden nykyisten Divarijengien välillä. Eritoten voisi ajatella, että astetta kovempien pelien pelaaminen olisi varsinkin nuorille nykyisille divaripelaajille kehittävää puuhaa.

Toisaalta mitä Divariin sitten jäisi ja miten esim. Korisliigaseurojen kakkosjengien asema muuttuisi? Voisiko / haluaisiko Korikouvot tai Pyrintö Akatemia nousta laajennettuun Korisliigaan - ja voisivatko esim. edelleen vaihtaa pelaajia matseissa "isäntäjoukkueen" kanssa? Entä JBA - saati HBA (jota tuossa jo spekuloin laajennettuun Korisliigaan)? Tällä hetkellä siellä olisi näiden kakkkosjoukkueiden / akatemioiden lisäksi Fokopo, HNMKY, Munkkiniemen Kisapojat, Järvenpään Raiders ja Kristika Turusta...

Eli gap Korisliigan ja Divarin välillä saattaisi jopa revetä entisestään. Toisaalta tuo gapin pienentäminen sinänsä ei kai ole ollut tässäkään keskustelussa se ydinasia, vaan hyvän koriksen laajentuminen, että nykyistä useampi joukkue voisi tarjota pelaajille parempia pelejä ja homma voisi toimia myös taloudellisesti (esim. lohkojako ja alle nelinkertainen runkosarja vähentäisi lähes kaikkien joukkueiden matkustuskilometrejä)?


Vai mennäkkö ihan toiseen suuntaan?

Entä jos lähdettäisiin suljettuun sarjaan jossa pelioikeus on vain niillä joukkueilla jotka pystyy lyömään pöytään tietyt taloudelliset, kohtuu korkeat, minimikriteerit? Sarjasta ei voisi pudota kuin taloudellisista syistä - eikä sinne voisi noustakaan kuin hakemalla paikkaa taloudellisten kriteerien täyttyessä (jos tällaisen systeemi tehtäisiin jotakuinkin järkevästi, niin jonkinlaista divarimenestystä voisi kenties edellyttää).

Nykyresursseillakin (pelaaja- & talousresurssit) Suomessa voisi varmaan pyörittää kahdeksan jengin sarjaa tällä tavoin. Helsinki, Tampere, Turku, Joensuu, Salo, Kauhajoki, Kouvola, Kotka - siinä olisi kahdeksan kaupunkia joista voisi löytyä taloudelliset kriteerit täyttävät joukkueet.

Ongelmina tässä olisi tietenkin - periaatteellisempien kysymysten ohella - se, että nelinkertainen sarjakin tuottaisi vain 28 peliä ja pleijari-systeemikin olisi väkisin hiukan outo miten tahansa sen rakentaisi (vrt. edellä spekulaatio kahdeksan jengin jatkosarjan kohdalla).

Tällaisessa systeemissähän Divarin taso varmaan nousisi monien Korisliigaa pelanneiden kotimaisten pelurien siirtyessä sinne. Hyvällä säkällä sarjan arvostuskin voisi nousta hiukan. Mutta tuottaisiko se kuitenkaan potentiaalisia nousujoukkueita suljettuun ammattilaissarjaan? Toisaalta se hyvä uutinen, että kahdeksan jengin Korisliiga nostaisi väistämättä myös Korisliigan pelien tasoa jotaisi myös ongelmaan: missä nuoret kotimaiset pelaajat sitten pääsisivät näyttämään jos Korisliigassa olisi entistä vähemmän rosteripaikkoja päästä kokeilemaan peliä kotimaisella huipputasolla? Olisiko kahdeksan jengin Korisliigassa mahdollisuus palata kolmen jenkin sääntöön? Nämä ovat asiallisia kysymyksiä.

Itse Korisliigan näkökulmasta positiivinen näkökulma voisi olla se, että tuollaista kovatasoisempaa sarjaa voisi markkinoida paremmin. Varsinkin kun sarja olisi luultavasti varsin tasainen. Lisätään tähän vielä se, että parin vuoden sisään myös tuo ilmasilta NCAA:han alkaa tasoittua eli lähtijöitä ja tulijoita alkaa olla saman verran. Vaikka kaikkein parhaat jatkaisivatkin uraansa jossakin muualla Euroopassa, niin uskoisin kotimaan kentillekin olevan tulossa lisää talenttia ja siten markkinoitavia kotimaisia "uusia" pelaajia.

Kahdeksan jengin sarja avaisi myös useammallekin joukkueelle mahdollisuuden pelata joitakin eurosarjoja isommalla panostuksella - ongelma tässä lienee kuitenkin se, että mihin eurosarjaan useampi suomalaisjoukkue pääsisi? Ellei sitten Koripalloliitto pääsisi johonkin hyvään diilin vaikkapa Baltian maiden sarjojen pyörittäjien kanssa.

Toisaalta kahdeksan joukkueen suljetun sarjan kanssa oltaisiin aika heikoilla jäillä jos yksikin joukkue ajautuisi talousvaikeuksiin - seitsemälläkö (tai kuudellako!) sitten pelattaisiin jos ei Divarista talousehdot täyttävää nousijaa löydy?

Eipä ole helppoa...
 
Mahtaako olla korihait kun putosi pelasi seuraavana vuonna divari A:ta
Sama tieto mulla. Korihait putosi korisliigasta 2013 - 2014 ja pelasi ( myös voitti ) divarin seuraavalla kaudella. Se, että joukkueita ei ole siirtynyt korisliigasta divariin on isompi menetys divarille kuin korisliigalle näkyen divarin toiminnassa; pelin taso, kiinnostavuus...
 
Tulipa postaus (taas kerran). Lukee ken jaksaa. :rolleyes:


Tästä tasoerosta ja siitä, mitä siitä sitten pitäisi päätellä, on varmaan puhuttu useammankin kerran. Itse muistelen, että joskus varmaan viime vuonna kaivelin tällaisen keskustelun yhteydessä Koriliigan tilastoja useammalta viime vuodelta ja tulos oli jotakuinkin sellainen, että Suomessa on saatu vuosittain kasaan suunnilleen yhdeksän joukkuetta jotka pystyy haastamaan toisensa ja pelaamaan korista edes suunnilleen samalla tasolla (osassa vuosista joku näistä on toki sitten mennyt konkurssiin, eli niin hyvään joukkueeseen ei sitten lopulta olekaan ollut oikeasti varaa - toisaalta joinain vuosina sarjan kymmeneskin on pelannut ihan kohtuu mallikkaasti). Tää on nyt tällaista muistista heitettyä kun en jaksa lähteä etsimään alkuperäistä postaustani.

Tästähän voi sitten tosiaan vetää erilaisia johtopäätöksiä.

Yksi musta mielenkiintoinen vaihtoehto olis se joskus aiemminkin esitetty Korisliigan radikaali laajentaminen yhdistettynä ajatukseen, että sarja voitaisiin laittaa jossakin vaiheessa kautta kahtia ylempään ja alempaan loppusarjaan.

Selkein systeemi olisi kuudentoista jengin sarja (uusina mukaan esim. Oulu, Loimaa, Helsinki 2 ja HBA - tai vaihtoehtoisesti toinen Turunseudun jengi jommankumman viimeisen sijaan?). Sen ongelma vain on, että pelejä tulisi helposti vähän liikaa. 16 joukkueen kaksinkertainen sarja tekisi 30 matsia ja siihen perään kahdeksan joukkueen jatkosarja 14 = 44 peliä kaudessa ennen pleijareita. Pelaajat on hapoilla, eritoten jos on vielä europelejä päälle.

Onhan Korisliigassa (tai mikä sen nimi silloin olikaan) toki pelattu lohkojaoilla aiemminkin. Tuolloin jengit vois pelata kahdessa lohkossa oman lohkonsa jengejä vastaan kaksinkertaisen sarjan (14 peliä) ja vieraslohkoa vastaan yksinkertaisen sarjan (8 peliä). Tämä tekisi 22 peliä alkusarjaa johon lisättynä 14 peliä kahdeksan jengin jatkosarjaa tekisi 36 matsia ennen pleijareita (neljä vähemmän kuin viime kaudella - eli riittävän lähellä ettei pelimäärästä välttämättä tarvitsisi riidellä).

Lohkojaoista voisi tosin nousta jonkinlainen riita. Tavallaanhan jonkinlainen Länsi- ja Itälohko olisivat ehkä perusteltuja. Länsilohkossa pelaisi "ykkös-tierissä" Kauhajoki ja Salo sekä perussuorittajat Pyrintö ja Nokia. Näille sitten kavereiksi tulisivat samaan lohkoon Lapua, Uusikaupunki, Turku ja Loimaa yrittämään breikkaamista kahdeksan parhaan joukkoon. Itälohkossa "ykkös-tierissä" olisivat Kataja ja Seagulls sekä hyvät sarjajengit Kouvot ja KTP. Sitten jatkosarjaan pääsyä tulisivat tavoittelemaan Oulu, Lahti, ToPo (?) ja HBA (?).

(Toinen vaihtoehto olisi Etelä- ja Pohjoislohkot, jolloin Etelälohkossa pelaisivat esim. Vilpas, Seagulls, KTP, Kouvot, Turku, Korihait, ToPo ja HBA (tai HBA:n tilalla toinen Turun, siis Kaarinan, joukkue) ja Pohjoislohkossa Karhu, Kataja, Pyrintö, Nokia, Bisons, LaBa, Kobrat ja ONMKY.)

Oulun ja Joensuun oleminen samassa lohkossa on tietty ikävää (oululaisten ja joensuulaisten lisäksi) muille tuon lohkon joukkueille jos vertaa, että tuolloin toisen lohkon joukkueet selviävät merkittävästi vähemmällä matkustamisella. Toisaalta sellaisen lohkojaon tekeminen jossa nämä kaksi kovin kaukana muista sijaitsevaa kaupunkia olisivat eri lohkoissa on vaikea löytää, jos edellyttää, että a) käytetään vain mahdollisia Korisliiga-kaupunkeja, ja b) ei rikota ilmeisiä naapurikaupunkien nokitteluja, tai c) heitetä muuten vain lähestulkoon naapurikaupunkeja eri lohkoihin.

Piti ihan katsoa, miten kaupungit asemoituu suhteessa toisiinsa...

katso liitettä 707
(Kuvassa on laitettu sarjaan nyt sekä ToPo että HBA, mutta esim. HBA:n vaihtaminen toiseen Turun jengiin ei auta sijoittelu-ongelmaa.) Keksittekö paremman lohkojaon?


Jos luovutaan kuudestatoista jengistä (ja lohkojaosta), niin neljäntoista joukkueen sarjassa voitaisiin pelata kaksinkertainen sarja (26 peliä joukkuetta kohden). Sitten parhaat kahdeksan joukkuetta pelaisivat kaksinkertaisen loppusarjan (14 peliä = 40 peliä eli sama kuin viime kaudella).

Kuusi huonointa voisivat myös pelata samanlaisen jos mukaan otettaisiin Divarin kaksi parasta jengiä (= kahdeksan joukkuetta). Tosin tähän liittyy kyllä monenlaisia ongelmia, kuten aloitettaisiinko alempi sarja sitten nollilta kun siinä on kahden eri sarjan joukkueita - jolloin alkukauden peleillä ei ole mitään merkitystä (!) - vai annettaisiinko joitakin sijoituksiin perustuvia fiktiivisiä lähtöpisteitä tms.? Toisaalta vain kuuden jengin loppusarja (ilman noita divarin parhaita) kuulostaisi hiukan tyngältä. Kahden mahdollisen putoajan (karsijan) peikolla tietty näihin peleihin saisi panosta joka voisi korvata parin pelin vähenemisen.


Kaikissa ylläolevissa skenaarioissa on se ongelma, että ns. ylemmässä loppusarjassa on kahdeksan joukkuetta. Pelattaisiinko viimeiset 14 peliä vain pleijari-vastustajasta? Vai pitäiskö sitten pelata play-offit vain neljän jengin kesken eli tiputtaa puolivälierät kokonaan pois? Seurojen kassavastaavat kiroaisivat tätä. Olisiko joku "säälipleijari"-systeemi (kaksi parasta huilaa ekan kierroksen, kaksi huonointa tippuu ja sijat 3-6 pelaa semifinaalipaikasta) riittävä kompromissiratkaisu?

Anyway: Korisliigan laajentaminen ja sen jakaminen jossakin välissä kautta voisi tehdä hyvää niin kotimaisen kärkipelin tasolle kuin madaltaa kynnystä Korisliigan ja useiden nykyisten Divarijengien välillä. Eritoten voisi ajatella, että astetta kovempien pelien pelaaminen olisi varsinkin nuorille nykyisille divaripelaajille kehittävää puuhaa.

Toisaalta mitä Divariin sitten jäisi ja miten esim. Korisliigaseurojen kakkosjengien asema muuttuisi? Voisiko / haluaisiko Korikouvot tai Pyrintö Akatemia nousta laajennettuun Korisliigaan - ja voisivatko esim. edelleen vaihtaa pelaajia matseissa "isäntäjoukkueen" kanssa? Entä JBA - saati HBA (jota tuossa jo spekuloin laajennettuun Korisliigaan)? Tällä hetkellä siellä olisi näiden kakkkosjoukkueiden / akatemioiden lisäksi Fokopo, HNMKY, Munkkiniemen Kisapojat, Järvenpään Raiders ja Kristika Turusta...

Eli gap Korisliigan ja Divarin välillä saattaisi jopa revetä entisestään. Toisaalta tuo gapin pienentäminen sinänsä ei kai ole ollut tässäkään keskustelussa se ydinasia, vaan hyvän koriksen laajentuminen, että nykyistä useampi joukkue voisi tarjota pelaajille parempia pelejä ja homma voisi toimia myös taloudellisesti (esim. lohkojako ja alle nelinkertainen runkosarja vähentäisi lähes kaikkien joukkueiden matkustuskilometrejä)?


Vai mennäkkö ihan toiseen suuntaan?

Entä jos lähdettäisiin suljettuun sarjaan jossa pelioikeus on vain niillä joukkueilla jotka pystyy lyömään pöytään tietyt taloudelliset, kohtuu korkeat, minimikriteerit? Sarjasta ei voisi pudota kuin taloudellisista syistä - eikä sinne voisi noustakaan kuin hakemalla paikkaa taloudellisten kriteerien täyttyessä (jos tällaisen systeemi tehtäisiin jotakuinkin järkevästi, niin jonkinlaista divarimenestystä voisi kenties edellyttää).

Nykyresursseillakin (pelaaja- & talousresurssit) Suomessa voisi varmaan pyörittää kahdeksan jengin sarjaa tällä tavoin. Helsinki, Tampere, Turku, Joensuu, Salo, Kauhajoki, Kouvola, Kotka - siinä olisi kahdeksan kaupunkia joista voisi löytyä taloudelliset kriteerit täyttävät joukkueet.

Ongelmina tässä olisi tietenkin - periaatteellisempien kysymysten ohella - se, että nelinkertainen sarjakin tuottaisi vain 28 peliä ja pleijari-systeemikin olisi väkisin hiukan outo miten tahansa sen rakentaisi (vrt. edellä spekulaatio kahdeksan jengin jatkosarjan kohdalla).

Tällaisessa systeemissähän Divarin taso varmaan nousisi monien Korisliigaa pelanneiden kotimaisten pelurien siirtyessä sinne. Hyvällä säkällä sarjan arvostuskin voisi nousta hiukan. Mutta tuottaisiko se kuitenkaan potentiaalisia nousujoukkueita suljettuun ammattilaissarjaan? Toisaalta se hyvä uutinen, että kahdeksan jengin Korisliiga nostaisi väistämättä myös Korisliigan pelien tasoa jotaisi myös ongelmaan: missä nuoret kotimaiset pelaajat sitten pääsisivät näyttämään jos Korisliigassa olisi entistä vähemmän rosteripaikkoja päästä kokeilemaan peliä kotimaisella huipputasolla? Olisiko kahdeksan jengin Korisliigassa mahdollisuus palata kolmen jenkin sääntöön? Nämä ovat asiallisia kysymyksiä.

Itse Korisliigan näkökulmasta positiivinen näkökulma voisi olla se, että tuollaista kovatasoisempaa sarjaa voisi markkinoida paremmin. Varsinkin kun sarja olisi luultavasti varsin tasainen. Lisätään tähän vielä se, että parin vuoden sisään myös tuo ilmasilta NCAA:han alkaa tasoittua eli lähtijöitä ja tulijoita alkaa olla saman verran. Vaikka kaikkein parhaat jatkaisivatkin uraansa jossakin muualla Euroopassa, niin uskoisin kotimaan kentillekin olevan tulossa lisää talenttia ja siten markkinoitavia kotimaisia "uusia" pelaajia.

Kahdeksan jengin sarja avaisi myös useammallekin joukkueelle mahdollisuuden pelata joitakin eurosarjoja isommalla panostuksella - ongelma tässä lienee kuitenkin se, että mihin eurosarjaan useampi suomalaisjoukkue pääsisi? Ellei sitten Koripalloliitto pääsisi johonkin hyvään diilin vaikkapa Baltian maiden sarjojen pyörittäjien kanssa.

Toisaalta kahdeksan joukkueen suljetun sarjan kanssa oltaisiin aika heikoilla jäillä jos yksikin joukkue ajautuisi talousvaikeuksiin - seitsemälläkö (tai kuudellako!) sitten pelattaisiin jos ei Divarista talousehdot täyttävää nousijaa löydy?

Eipä ole helppoa...
Oma näkemys: korisliigan laajennushaaveet kannattaa unohtaa jo alkuunsa. Pihvi sijaitsee viestin alkupäässä, missä toteat olevan 9 - 10 joukkuetta, joiden voisi olettaa olevan kykeneviä pelaamaan korisliigaa ( ammattilaissarjaa urheilullisessa ja taloudellisessa mielessä ) pitkäjänteisesti. Loppuun kaluttu aihe tiedän, mutta joku muu täällä esitti joskus mallin valtakunnan sarjojen joukkumääriksi: 10 + 10 + 10.

Koriksessa on oma kohtaanto-ongelmansa eli resurssit ( salit, taustatekijät ja rahat ) ovat maakunnissa, mutta pelaajat pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu tarvitsisi ainakin toisen joukkueen liigaan vaikka sitten poikkeusjärjestelyin, mutta ei taida ihan pian olla realismia tämä.
 
Sama tieto mulla. Korihait putosi korisliigasta 2013 - 2014 ja pelasi ( myös voitti ) divarin seuraavalla kaudella. Se, että joukkueita ei ole siirtynyt korisliigasta divariin on isompi menetys divarille kuin korisliigalle näkyen divarin toiminnassa; pelin taso, kiinnostavuus...
Sama tieto mulla. Korihait putosi korisliigasta 2013 - 2014 ja pelasi ( myös voitti ) divarin seuraavalla kaudella. Se, että joukkueita ei ole siirtynyt korisliigasta divariin on isompi menetys divarille kuin korisliigalle näkyen divarin toiminnassa; pelin taso, kiinnostavuus...
Ihan liian suuri tasoero oli niinä vuosina kun korihait pelasi divari a:tä.Eka vuonna erottui korihait ja Nokia jolloin Nokia nousi seuraavana vuonna erot vain tuntui kasvavan.Erot on myös divarin ja liigan välillä siinä tulee se finanssi puoli eteen jos yritykset vielä suhtautuu nihkeästi lähtemään mukaan.Ensi kaudella hieno nähdä suht paljon uusia kotimaisia pelaajia liigassa yrittämässä läpimurtoaan.Hieno nähdä ketkä onnistuu siinä melko varmasti ainakin jokunen sen tekee
 
Viestejä
1 342
Mutta eikö Kobrat ole noussut liigaan jo kolme kertaa (ja joka kerta kabinetissa)? Toisaalta Kobrat taitaisi olla juuri sellainen seura, jota tippuminenkaan divariinkaan ei hirveästi haittaisi. Homma jatkuisi kuten ennenkin ja päätyisi nousuun jossain vaiheessa. Ottakaa mallia! Toivotaan siis Suomeen/liigaan lisää Korikobrien kaltaisia joukkueita. ;)
 
Mutta eikö Kobrat ole noussut liigaan jo kolme kertaa (ja joka kerta kabinetissa)? Toisaalta Kobrat taitaisi olla juuri sellainen seura, jota tippuminenkaan divariinkaan ei hirveästi haittaisi. Homma jatkuisi kuten ennenkin ja päätyisi nousuun jossain vaiheessa. Ottakaa mallia! Toivotaan siis Suomeen/liigaan lisää Korikobrien kaltaisia joukkueita. ;)
Kerran Kobrat on korisliigaan noussut. Ei voi / tarvitse nousta jos ei tipu. Sarjasijoitukset ovat sitten toinen juttu. Ei ole Kobrien vika jos sarjassa paremmin sijoittuneet joukkueet " katoavat " jonnekin. Mutta samaa mieltä siitä, että ei se nousu Kobrille tai monelle muullekaan seuralle olisi ongelma vaan korisliigan pelaaminen ilman vararikkoa.
 
Niin, onhan Kobrat toki pudonnut, mutta kesän aikana noussut takaisin. Varmaankin tässä tarkoitettiin, että on pelannut korkeimmalla tasolla useamman vuoden putkeen, "putoamisista" huolimatta.
 
Raha aiheuttaa kitkaa Korisliigaseurojen ja liiton välillä – uusi puheenjohtaja myöntää sarjan ongelmat: "Seurojen murheet ovat olleet perusteltuja" / YLE

Periaatteessa ja käytännössäkin sympatiani on korisliigaseurojen puolella (tai siis Koripalloliitto ei mielestäni kyllä tue Korisliigaa ihan niin kuin sen kenties pitäisi), mutta kyllähän tämä nyt myös hiukan hymyilyttää:

"Useimmille pääsarjaseuroille tämä yhteinen tavoite on Korisliiga, jossa liiton rooli päätöksenteossa on nykyistä pienempi. Seurat kaipaavat lisää valtaa päättää omista asioistaan. Osakeyhtiö- tai yhdistyspohjaista sarjaa ilman liittoa on väläytelty."
...
"Ylen haastattelemilla Korisliigan seurajohtajilla on Elolle selkeä viesti. Liitolta odotetaan pääsarjan arvon tunnustamista ääneen ja lisää taloudellista tukea.
"

Eli suomeksi: suksikaa kuuseen ja jättäkää meidät rauhaan, mutta antakaa rahanne. :D
 
EIkö Koripalloliiton jäseniä ole seurat ja valtaa siellä käyttää joku liittokokous tms, jossa seurojen edustajilla on äänivalta tehdä sellaisia päätöksiä kun halutaan? Vai onko kysymys enemmältikin siitä, että suurimmista (lisenssi)äänivallan käyttäjistä vain harvoilla seuroilla on korisliigajoukkue, joten ei-korisliigaseurojen ja korisliigaseurojen intressit eivät kohtaa.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös