Koripallo.com

Verkkolehden uusimmat

>
Lisää uusimpia juttuja

Korisliigan nykytila

Laban ketjussa miettivät treenimääriä, tuumasin siirtää sen keskustelun tänne:

Oikeasti kiinnostaa, kuinkahan moni vetää osaa-aikaisia töitä Korisliigan ohella? Täyspäiväisiä ei kai kukaan? Tai opiskelee? Tai päinvastoin, kuinka monta täysammattilaista homegrown-pelaajaa per joukkue lopulta keskimäärin on..?

Ja millaista viikkoaikataulua Korisliiga-jengeillä yleensä on? Tekeekö kaikki (pelaajat) kahta reeniä päivässä?
 
Eikös ainakin Mikael Aalto ole myös siviiltyössä? Nenonen on yrittäjä. Muita ei itsellä tule mieleen.
 
Onko jossain tarkempia palkkatietoja? En kyllä usko että liigan joukkueiden budjetit antavat myöden koville palkoille. Kyllä siellä taustalla oltava muutakin, esim junnuvalmennusta, opiskeluja, tai osa-aikatyötä. Vaikka liigan pitäisi olla ammattilaisliiga, se oikeastaan ei ole sitä. Sen verran vähän rahaa liikkuu. Täytyisi jokaisen joukkueen päästä suurille areenoille Suomessa, jotta suuria rahoja riittää, kuten lätkässä. Mutta se on toiveajattelua, niin paljon jäljessä ollaan verrattuna lätkään.
 
mranon78 sanoi:
Onko jossain tarkempia palkkatietoja? En kyllä usko että liigan joukkueiden budjetit antavat myöden koville palkoille. Kyllä siellä taustalla oltava muutakin, esim junnuvalmennusta, opiskeluja, tai osa-aikatyötä. Vaikka liigan pitäisi olla ammattilaisliiga, se oikeastaan ei ole sitä. Sen verran vähän rahaa liikkuu. Täytyisi jokaisen joukkueen päästä suurille areenoille Suomessa, jotta suuria rahoja riittää, kuten lätkässä. Mutta se on toiveajattelua, niin paljon jäljessä ollaan verrattuna lätkään.
Laajenna klikkaamalla
Jenkeillä varmaan yleensä majoitus, ruokailut vähintään seuran puolesta. Sitten joku pieni korvaus päälle. Sen takia yleensä vasta uraansa aloittavat tulevat helposti Suomeen.
 
mranon78 sanoi:
Onko jossain tarkempia palkkatietoja? En kyllä usko että liigan joukkueiden budjetit antavat myöden koville palkoille. Kyllä siellä taustalla oltava muutakin, esim junnuvalmennusta, opiskeluja, tai osa-aikatyötä. Vaikka liigan pitäisi olla ammattilaisliiga, se oikeastaan ei ole sitä. Sen verran vähän rahaa liikkuu. Täytyisi jokaisen joukkueen päästä suurille areenoille Suomessa, jotta suuria rahoja riittää, kuten lätkässä. Mutta se on toiveajattelua, niin paljon jäljessä ollaan verrattuna lätkään.
Laajenna klikkaamalla

Tuolta löytyy urheilijatilastot lajeittain..
” Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2022 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1262 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.”

www.tyotapaturmatieto.fi

Ammattiurheilijoiden vakuutustilasto

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2022 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1262 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.
www.tyotapaturmatieto.fi www.tyotapaturmatieto.fi
 
Jeremies Puu sanoi:
Tuntuu koriksessa olevan Suomessa tapana tehdä vaan 1 vuoden soppareita…luulis olevan raskasta sekä pelaajille että seuroille kun paketti pitää kasata joka kausi kokonaan uusiksi
Laajenna klikkaamalla
ˆKarhu-topicin viesti. Siirsin vastauksen tänne Korisliiga-keskusteluun.

Niin, siihen on syynsä. Lähinnähän ne rapakontakaiset vahvistukset vaihtuvat taloudellisista syistä, verotuksellisista syistä ensisijaisesti - ja toissijaisesti kai siksi että Korisliiga on väliporras matkalla paremmille tilipusseille. Kotoperäisten pelureiden yksivuotiset sopparit kielivät musta lähinnä lyhytjännitteisyydestä, joka sekin toki palautuu taloudellisiin syihin.

Kauhajoella jatkuvuus on tuonut hyvää sekä kentälle että katsomoihin… Mutta muutkin joukkueet ovat pyrkineet pitämään kotimaisen rungon suht samana sekä saaneet pidettyä yhden pitkän linjan amerikkalaisen mukana. Matka siihen, että saatais pääsääntöisesti pidettyä jengissä kaksi vahvistusta samoina ja 7-8 pelaajan runko samana, on kuitenkin pitkä. Mitkä jengit ovat korisliigassa pystyneet siihen viime vuosina? Karhu ainakin jossain määrin? Gullsseilla ollut yritystä siihen suuntaan myös… Kataja osin?
 
kokokenttä sanoi:
ˆKarhu-topicin viesti. Siirsin vastauksen tänne Korisliiga-keskusteluun.

Niin, siihen on syynsä. Lähinnähän ne rapakontakaiset vahvistukset vaihtuvat taloudellisista syistä, verotuksellisista syistä ensisijaisesti - ja toissijaisesti kai siksi että Korisliiga on väliporras matkalla paremmille tilipusseille. Kotoperäisten pelureiden yksivuotiset sopparit kielivät musta lähinnä lyhytjännitteisyydestä, joka sekin toki palautuu taloudellisiin syihin.

Kauhajoella jatkuvuus on tuonut hyvää sekä kentälle että katsomoihin… Mutta muutkin joukkueet ovat pyrkineet pitämään kotimaisen rungon suht samana sekä saaneet pidettyä yhden pitkän linjan amerikkalaisen mukana. Matka siihen, että saatais pääsääntöisesti pidettyä jengissä kaksi vahvistusta samoina ja 7-8 pelaajan runko samana, on kuitenkin pitkä. Mitkä jengit ovat korisliigassa pystyneet siihen viime vuosina? Karhu ainakin jossain määrin? Gullsseilla ollut yritystä siihen suuntaan myös… Kataja osin?
Laajenna klikkaamalla

Tarkoitat varmaan että kärkipään pelaajilla itsellään on tahto sitoutua lyhyillä sopimuksilla koska lähes aina on ulkomaan optio kuitenkin olemassa vaikka olisi 2+1 sopimus tehty. Käytännössä kyse on aina vuoden sopimuksesta.
Uskoisin että seuroilla olisi juuri tahtotila pitää samoja kotimaisia 2-3 vuottu minimissään, koska ne ovat kuitenkin vahvasti kasvot faneihin päin myöskin.
 
kokokenttä sanoi:
ˆKarhu-topicin viesti. Siirsin vastauksen tänne Korisliiga-keskusteluun.

Niin, siihen on syynsä. Lähinnähän ne rapakontakaiset vahvistukset vaihtuvat taloudellisista syistä, verotuksellisista syistä ensisijaisesti - ja toissijaisesti kai siksi että Korisliiga on väliporras matkalla paremmille tilipusseille. Kotoperäisten pelureiden yksivuotiset sopparit kielivät musta lähinnä lyhytjännitteisyydestä, joka sekin toki palautuu taloudellisiin syihin.

Kauhajoella jatkuvuus on tuonut hyvää sekä kentälle että katsomoihin… Mutta muutkin joukkueet ovat pyrkineet pitämään kotimaisen rungon suht samana sekä saaneet pidettyä yhden pitkän linjan amerikkalaisen mukana. Matka siihen, että saatais pääsääntöisesti pidettyä jengissä kaksi vahvistusta samoina ja 7-8 pelaajan runko samana, on kuitenkin pitkä. Mitkä jengit ovat korisliigassa pystyneet siihen viime vuosina? Karhu ainakin jossain määrin? Gullsseilla ollut yritystä siihen suuntaan myös… Kataja osin?
Laajenna klikkaamalla
Niin no kyllä jääkiekon Sm-liigassa toimii samat lainalaisuudet pelaaja sopimuksissa ulkomaalaisten kohdalla mutta silti heitäkin kiinnitetään useamman vuoden sopimuksilla.
 
Jeremies Puu sanoi:
Niin no kyllä jääkiekon Sm-liigassa toimii samat lainalaisuudet pelaaja sopimuksissa ulkomaalaisten kohdalla mutta silti heitäkin kiinnitetään useamman vuoden sopimuksilla.
Laajenna klikkaamalla
Tuntematta yhtään lätkän diilejä niin voisin kuvitella, että "overseas" pelaajille Suomi on jo aika ok taso. Kun taas me signataan 2000 taalan rookie, jossa on potentiaalia, mutta ei mitään palaa tehdä rookiediiliä korisliigaa korkeammalle tasolle niin pelaajahan hakee siinä sitä astinlautaa ja hyväksyy et eka vuosi mennään nälkäpalkalla. Näistä nyt on todella paljon esimerkkejä ihan vaikka meidän jengistä. Se palkka voi siis helposti triplaantua jo seuraavalle kaudelle ja jos silläkin tasolla pystyy suorittaan on latu auki sitten oikeisiin tileihin, siis sellaisiin mihin tässä lajissa tässä maassa ei ole mahdollista.
Muutama esimerkki:
Myles Stephens Vilpas->Belgia->BBL->SerieA
Brian Fobbs Vilpas->Belgia->BBL/BCL
Javontae Hawkins Vilpas->Kreikka->BBL->Ranska1/BBL/BCL
ja siis näitä löytyy enemmän tai vähemmän kaikilta

Sitten on toki jonkin verran jenkkejä, joiden kanssa voisit lähtökohtaisesti sopia rookiediilin jo kaksivuotiseksi tai vaikka
team optiolla, mutta siinä on oltava joko liksa selvästi korkeampi tai sitten hyväksyä se, ettei siitä todennäköisesti eka vuonna ole kuin ns viidenneksi jenkiksi.

Suurin osa jatkosopimuksia tekevistä "jenkeistä" on tuon kiertueen jo tehnyt, aikanaan täällä viihtynyt, mutta lähtökohtaisesti paljon tämän korkeammalla tasolla ei ehkä vaikka jalka enää riitä. Tässä liigassa ovat toki edelleen ihan päälliköitä.
Esimerkkinä nyt vaikka:
Jeremiah Wood
Rene Rougeau
jne...
 
Vaikka sarja itsessään tai edes yksikään seura ei tahdo profiloitua kasvattaja-alustaksi, niin näkisin kovasti seuroja vähän tekevän myös tätä. Valmennus siihen kuntoon, että löytyy se johtaja sekä nuorten kasvattaja.
3-4 ulkomaalaista (1-2 nälkäistä tulokasta, 1-2 jo Korisliigassa käynyttä jyrää)
3 kotimaista roolipelaaja
2-3 kotimaista paluumuuttajaa
1-3 tulevaa nuorta "staraa"
1-3 junnua

Seura jos tarjoaa hyvän alustan kehittyä ja luo uskoa jollekkin meidän nuorelle mj pelaajalle, että 2-3v päästä sun paikka on euroopassa, niin haluaisi naivina uskoa, että tämä pelaaja palaa 5-10v päästä takaisin.
Kasvatetaan pelaajia euroopan kentille ja toivotetaan ne kokeneina (ehkä jo murjottuina), isoimman tilinsä tehneinä takaisin.
 
Jelekäine sanoi:
Paitsi että ei, kun verottoman ansion yläraja on 20k€ kalenterivuodessa. Taitaa jääkyykässä paukkua noi aikalailla yli?
Laajenna klikkaamalla
No kyllä siellä taitaa ihan samat säädökset olla rahan suhteen…se on eriasia jos jäkiksess varaa maksaa parempia liksoja
 
Jelekäine sanoi:
Tietysti on, mutta kiekon puolella ei "ihan" niin paljon ole budejttivaikutusta, kun verorasitus on heti alusta asti mukana.
Laajenna klikkaamalla
Kyllä sielläkin mennään ns artistisopimuksilla muistaakseni alle 6 kk
 
Jenkkipelaajien 20k Suomessa verottoman ansion kalenterivuosiraja tarkoittaa max 40k kausiansioita, kun pelikausi on syksystä kevääseen. Sama jenkki ei sitten tietenkään voi pelata verottomasti seuraavalla kaudella Suomessa, jos kalenterivuoden verottomuusetu on käytetty jo keväällä. Tämä itsessään lisää jenkkivahvistusten vaihtuvuutta ja tekee korisliigasta korostetusti yhden vuoden kehityssarjan ammattilaisuransa alussa olevalle jenkkivahvistukselle.

Verottomuusetu itsessään kannustaa palkkaamaan (verottoman) jenkin saman tasoisen suomalaisen, kanadalaisen tai eurooppalaisen pelaajan sijasta. Ja tuo kalenterivuosikohtaisuus kannustaa vaihtamaan (kalliimpia) jenkkejä vuosittain. Alati vaihtuvat vahvistukset eivät palvele liigan pitkäjännitteistä kehittämistä ja yleisön kiinnostusta.

Home grown -sääntöä tulisikin kehittää niin, että verottomien pelaajien määrää rajoitettaisiin enemmän kuin ulkomaalaisvahvistusten määrää ylipäätään. Esimerkiksi niin, että ensimmäisen vuoden (verottomia) jenkkejä saisi olla rosterissa enintään kolme, ja sen päälle voisi olla yksi tai kaksi Suomeen juurtunutta (eli verollista) ulkomaalaisvahvistusta.
 
Milloin viimeksi on ollut näin paljon rookie jenkkejä korisliigassa? Lisäksi suurin osa näistä tulevat mid- tai low-major konferensseista (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).
 
Ensimmäinen muutos mitä toivoisin korisliigalta, olisi suoranputoajan paikan poistaminen. Tilalle mielummin karsinta.
Meillä on oikeasti vain muutama joukkue, jotka taistelevat sijoista 1.-.4.
Näillä joukkueilla myös parhaat taloudelliset edellytykset palkata hieman parempia vahvistuksia.
Muilla taitaa lompakko olla aika tyhjä ja joudutaan sitten ottamaan näitä rookie-arpoja. Varmasti osa arvoista on oikeasti voittavia, mutta aika sokkona mennään.
KTP:lla taitaa olla tällä hetkellä paras sauma haastaa meidän neljää suurta. Muilla en usko, että on mitään saumaa.
Voisiko siis neljän rookien sijaan palkata 1 hyvä, 1 ok ja 1 "arpa". Tähän lisäksi pari kovaa kotimaista, pari roolipelaaja ja muutama junnu. Poistetaan suora putoamispeikko ja annetaan vielä mahdollisuus taistella karsintapeleissä säilymisestä, jos peli ei toimi.

Nythän taitaa olla ihan selvä, että jos joku näistä nuorista vahvistuksista osoittutuu pelimieheksi, niin osakkeet nousevat ja kirkkaammat valot odottaa. Muut eivät varmaan näe edes joulua.
 
Meillä ei vain taida olla varaa hyviin eurooppalaisiin pelaajiin - eikä niin hyvää sarjaa, että tulisivat tänne alennuksella? Muutamia poikeuksia on toki ollut, niin kuin Bojan, mutta muuten näyttää aika ohkaiselta.

Ajatelkaa, jos Korisliigassa pelaisi tukku entisen Itä-Euroopan nousevia kykyjä tai vaikka edes virolaisia junnuja (latvialaisia ja liettualaisia on kai tänne mahdoton edes toivoa!).

Eikös Saksan Bundesliigassa tehty joskus 2000-luvun alkupuolella kova päätös, että pelaamaan pääsee vain jos omaa kunnollisen hallin jonne mahtuu X-määrä yleisöä? Helsinki olisi useamman vuoden toki taas ulkona, kun täällä ei saa rakentaa mitään, mutta voisi olla pitkällä tähtäimellä Suomi-koriksenkin kannalta hyvä idea? Toisaalta on totta, että jos pääkapungista puuttuu jengi, niin homma menee pesäpallon kaltaiseksi maakunta-urheiluksi josta neljäsosa suomalasisita ei kiinnostu ollenkaan?
 
Kauden alkuun reilu viikko, käsi ylös joka on nähnyt jossain mediassa suurempaa hehkutusta tai nostoja tästä? Ruutu taisi twiitata pari kertaa MM-kisojen jälkeen pientä pufferia omia etujaan ajaen, mutta mitä on Koripalloliitto tai Korisliiga tehnyt asian eteen?

Susijengin tiedotus tekee aivan timanttista työtä Hippo Taatilan johdolla puskeakseen juttuja valtakunnan mediaan. Tarinoita, taustoja ja ilmiöitä. Kuka tekisi saman Korisliigalle? Eiköhän sieltä perinteinen pariosainen kausiennakko taas Basket.fihin tupsahta päivä ennen liigan alkua, jossa mainitaan kesän siirtouutiset ja that's it. Onko Korisliigan kauden avaustilaisuudesta luovuttu jo kokonaan?

Pisteet sarjaohjelman laatijalle siitä, että yksi avausotteluista on Pirkanmaan derby. Miksei ole Kauhajoki vs Lapua -ottelua avauskierrokselle? Kouvola vs Kotka? Loimaa vs Salo/Uki?

En kiellä, etteikö kauden avausottelun pitäisi olla tarpeeksi sytyttävä peruskatsojan löytääkseen hallille, mutta ainakaan helpotusta liiton suunnalta ei tule, kun kyseisillä derbyillä saisi luotua varmasti mukavaa lisäpöhinää ja -ohjelmaa seurojen toimesta kauden avauksen ympärille ja houkuteltua katsomoon hyvätunnelmaiseen matsiin uusia seuraajia ja tulevia faneja.

Itse seuraan kotimaista Korisliigaa urheilusarjoista eniten ja erittäin rakas sarja onkin, mutta tämä vuodesta toiseen tapahtuva puuhastelu tai oikeastaan tapahtumatta jättäminen ajattelu ja asioiden teko sylettää. Tiedän myös, että usealta eri taholta ideoita ja apukäsiä tekemiseen ja toteuttamiseen puoli-ilmaiseksi on tarjottu Koripalloliitolle Korisliigan näkyvyyden ja markkinoinnin kehittämiseksi vuosien saatossa, mutta siellä lämpimässä officessa ilmeisesti asiat sen verran hyvin, ettei ole tarvetta eikä kiinnostusta.

Ai mutta niin, palkattiinhan sinne markkinointiguruksi Hasse Kallström tovi sitten. Tuo pesti ei tainnut puolikasta kauttakaan kestää? Olisi mielenkiintoista kuulla tästä lisää.

Mutta kuitenkin nautinnollista ja erinomaista alkavaa Korisliiga-kautta muille liigan seuraajille, nauttikaamme!
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös