Koripallo.com

Korisliigan nykytila

Viestejä
9
Nyt kun Korisliigan runkosarja jatkosarjoineen on saatu päätökseen, ohessa vähän peliaikatilastoja ulkomaisten ja kotimaisten pelaajien peluutuksesta sekä kotimaisten pelaajien ikärakenteesta tämän kauden osalta:

Ulkomaisille vahvistuksille peliajasta siunaantui 52% ja kotimaisille 48%. Eniten ulkomaalaisia peluuttivat Korihait (59% kokonaispeliajasta), Nokia (59%) ja Pyrintö (54%). Kotimaisiin luottivat eniten Vilpas (61%), Honka (58%) ja Karhu (54%).

Nuorille kotimaisille (2000-luvulla syntyneet) peliaikaa tarjolla olleesta kokonaispeliajasta tuli 12% koko liigan tasolla. Nuorille peliaikaa tarjosivat eniten Kouvot (28%), Honka (25%) ja Lahti (22%).

Pelaajan prime-iässä olevien kotimaisten (1990-luvulla syntyneet) peliaikaosuus oli liigassa 30%. Eniten 1990-luvulla syntyneisiin luottivat Karhu (44%), Kobrat (41%) sekä KTP (38%) ja Korihait (38%).

Kokeneet kotimaiset konkarit (1980-luvulla syntyneet) pelasivat 6% peliajasta. Eniten kokemukseen luottivat Vilpas (23%), Seagulls (19%) ja Honka (12%).

Asiassa on huomioitava, että Korihaiden Sarcevic on joukkueen kokoonpanossa basket.fi:ssä BIH:n lipun alla ja tässäkin taulukossa hänet on kategorisoitu ulkomaalaiseksi, vaikka taitaa olla saanut Suomen kansalaisuuden kauden loppumetreillä. Bojanin (synt. 1988) peliaika oli 714:37 eli n. 11% Korihaiden pelaajien kokonaispeliajasta. Kouvojen ja Nokian kokonaispeliajat ovat muita hieman pienempiä, kun yksi peli jäi pelaamatta sattuneesta syystä. Lisäksi basket.fi:n peliaikataulukoissa näyttäisi olevan pienenpientä häikkää tai pyöristyksiä siellä täällä.

Miten mielestänne toteutuneet peliajat palvelevat Korisliigan strategiaa? Onko ulkomaisten ja kotimaisten peliminuuttien suhde optimaalinen? Entäpä pelaajien ikärakenne?
 

Liitteet

  • korisliiga peliajan jakautuminen runkosarja 22-23.jpg
    korisliiga peliajan jakautuminen runkosarja 22-23.jpg
    667,4 KB · kertaa luettu: 175
Viestejä
103
Mainio tablitsa!

Mikä on korisliigan strategia? Tai korisliigan rooli koripalloliiton strategiassa? HD jossain vaiheessa visioi korisliigan merkityksestä koripalloliiton toiminnassa mutta voi olla, että joku on tämän jälkeen linjannut asiaa edelleen.

Itsenäisenä huomiona: yllättävän paljon kuitenkin kotimaiset pelaajat saavat peliaikaa. Harkitsisin ulkomaalaiskiintiön kasvattamista viiteen pelaajaan.
 
Viestejä
40
Joo, huolestuttavan iso osuus peliajasta alkaa jo mennä kotimaisille pelaajille.
Tompan pitää herätä todellisuuteen ja määrätä vähintään viiden ulkomaan pelaajan kiintiö korisliigaan. Tässähän muuten alkaa mennä maine ulkomaalaispelaajien jalostamisesta parempiin ja isoimpiin eurosarjoihin.
 
Viestejä
496
Ensimmäisenä askeleena Korisliigan joukkuemäärä pitäisi kasvattaa neljääntoista ja putoamiskarsinnat divarin korkeimmalla päätyneen nousuhalukkaan kanssa. Varmistaisi käytännössä kaksi joukkuetta pk-seudulle ja toivottavasti yhden Jyväskylään tai Loimaalle. Olisi paremmin linjassa myös liigan ja divarin tasoeron kanssa. Tuovilla oli myös hyviä pointteja joukkuemäärän kasvattamisesta.
 
Viestejä
1 686
Vaikka itsekin näkisin mielelläni sen 14 jengin liigan johon mahtuisi myös niitä pienempiä jengejä, joiden tavoitteet voisivat sitten olla otteluiden voittaminen tai playoff paikka mitallin tai mestaruuden sijaan. Suhtauden hieman epäillen siihen, löytyykö Suomesta vielä sellaista koriskulttuuria, jossa häviämistä saataisiin toistuvasti ihmisiä katsomaan järkevä määrä pääsarja palloon?
 
Viestejä
1 421
Kyllä se jo kauden alussa näkee kenellä oikeasti mahdollisuus mestaruuteen ja ei niitä tämän kauden joukkueiden osalta liiaksi ole.Toki sarja varmaan tasaisempi vuosiin ja yksittäisiä voittoja kärki joukkueilta sai myös peräpää.Kun pelataan esim.paras seitsemästä ei enää sattumalla ole varaa vaan silloin parempi varmasti löytyy.
 
Viestejä
293
Niin näyttäkääpä jostain Korisliigan tapainen korissarja, jossa on enemmän kuin 4-5 oikeaa mestarikandidaattia. Ihan sama pätee vaikka ACB-liigaan tai vaikkapa Kreikan sarjaan.

Joukkuemäärän lisääminen kasvattaisi tasooeroja kärjen ja loppupään väliltä ennestään ja lisäisi niiden otteluiden määrää, jossa ennen puoliaikaa tietää voittajan. Nuo olisivat mielenkiinnottomia pelejä, joista kovin harva kiinnostuisi. Olen ihan samaa mieltä clikc:n kanssa siitä että kivahan olisi, jos joukkueita olisi enemmän erilaisilla tavoitteilla, mutta ei se kyllä koko sarjan mielenkiinnolle hyvää tekisi ja johtaisi siihen että pelejä, joissa on alle 500 katsojaa olisi entistä enemmän. Mielestäni joukkuemäärän kasvattaminen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
 
Viestejä
103
Miten mielestänne toteutuneet peliajat palvelevat Korisliigan strategiaa? Onko ulkomaisten ja kotimaisten peliminuuttien suhde optimaalinen? Entäpä pelaajien ikärakenne?
Jatkosarjojen pelaaminen kahdessa tasossa oli mielestäni kerrassaan onnistunut uudistus. Panoksellisia ja tasaisia pelejä riitti käytännössä viimeistä peliä myöden. Kotimaisten pelaajien näkökulmasta tämä valitettavasti tarkoitti sitä, että merkityksettömiä pelejä oli loppujaan aika vähän. Näin todennäköisesti peliaikaakin tuli todennäköisesti hieman vähemmän.

Voisihan noita jenkkejä olla yksi vähemmän eli kolmen jenkin katto. Vahvistusten rooli on ottaa niitä ratkaisuja ja kyllähän se myös kotimaisten roolituksessa näkyy. No ei tähän nyt tule mitään muutosta.

Pistekeskiarvoissa ensimmäinen kotimainen pelaaja majailee nyt sijalla 25. Levypalloissa kotimaisten edustus on parempi, 25 joukossa on jo kolme suomalaista. Syötöissä kotimaisten dominointi jatkuu, 25 joukossa jo kahdeksan. Pelatuissa minuuteissa 25 joukkoon mahtuu kaksi suomalaista.

Eilen potkispelin studiossa asiantuntijat esittelivät jokaiselle pelipaikalle muistaakseni kolme realistista vaihtoehtoa + haastaja, isoa osaa on merkityksellisissä otteluissa jo käytettykin. Eli noin 50 pelaajaa. Vähän kateeksi käy kun meillä siinä olisi jo käytännössä melkein kaikki liigassa pisteitä tehneet kotimaiset. Liigassa basketin tilastojen mukaan 122 pelaajaa pääsi pisteille: näistä 49 oli vahvistusta ja 73 kotimaista.

Toki koris on eri laji ja samalla logiikalla voitaisiin esitellä 4*12 eli 48 pelaajan rosteri korisstudiossa. Siinä olisikin sitten suurin osa aktiivisista kilpapelaajista.

Ai niin mutta onhan meillä Lauri.
 
Viestejä
9
Susijengin menestys ja erityisesti Lauri Markkanen ovat aikaansaaneet positiivista nostetta koripallon suomalaisessa mediakentässä. Nyt kun rauta on lämpimämpää, tämä orastava positiivinen mediahuomio olisi saatava kääntymään myös aikuisten kotimaiseen huippukoripalloon, jotta saataisiin enemmän yleisöä koripallokatsomoihin koko valtakunnan tasolla. Mediahuomio ja paikan päällä otteluissa oleva yleisö ruokkivat toinen toisiaan, kasvattavat harrastajamääriä ja lisäävät suomalaisen koripallon ympärillä pyöriä rahavirtoja. Itse näkisin myös sarjajärjestelmässä kehitettävää lajin kasvattamiseksi:

1. Korisliigajoukkueiden määrä: Nostaisin joukkuemäärää kahdella. 14 joukkueen liiga kasvattaisi korisliigan kokonaisyleisömääriä n. 15%:lla automaattisesti. Katsojia eniten keräävien 1A-divisioonajoukkueiden katsojamäärät vastaavat suurin piirtein Korisliigan nykyjoukkueiden 8.-12. suurimpien katsojakeskiarvojen määriä tai enemmänkin kun huomioidaan kuinka viime vuosien hissijoukkueiden katsojamäärät ovat noin tuplaantuneet niiden pelatessa Korisliigaa vs 1A-divisioonaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Loimaalla ja Jyväskylän seudulla taitaa olla kiinnostusta liigaa kohtaan, pääkaupunkiseudulle voisi mahtua lisäjoukkue jo harrastajamäärien perusteella samoin kuin Ouluun sen yleisöpotentiaalin ja uuden koripallohallin myötä. Ja onhan Turkukin suuri talousalue, vaikka yleisöä ei siellä peleissä käykään.

Mitä kävisi 14 joukkueen Korisliigan kilpailulliselle tasolle? Ulkomaalaisia vahvistuksia tässä maailmassa riittää, joten oman liigamme joukkuemäärällä ei pitäisi olla suoraa vaikutusta ulkomaalaisvahvistusten tasoon tai hintaan; ulkomaalaisten pelaajien tason sen määrittävät yksinomaan joukkueiden käytössä olevat taloudelliset tekijät. Entäpä kotimaiset pelaajat? Lyhyellä tähtäimellä olisi varmastikin laadullisia haasteita niukkuuden takia ja luultavaa olisi, että tasoerot liigan kärjen ja pohjan välillä kasvaisivat. Mutta tämä on ainoa tie kasvattaa lajia ja kotimaisen aktiivisen pelaajapoolin määrää. Kaikki suomalaiset koripallon kilpapelaajat eivät lähde suoraan juniorisarjoista tai jenkkiyliopistoista Euroopan isoille kentille ja näkymä uran prime-vuosien viettämisestä divisioonassa ei ole varmaankaan kaikille tarpeeksi houkuttelevaa opiskeluihin tai ”normaaliin” työelämään verrattuna. 14 joukkueen liiga tarkoittaisi käytännössä sitä, että osa joukkueista keskittyisi enemmän pelaajakehitykseen ja osa taistelisi tosissaan liigan mestaruudesta täysammattilaisjoukkueilla. Liigan sisäisiä tasoerojahan on muidenkin maiden sarjoissa ja jopa NBA:ssa osa joukkueista tankkaa, ainakin hetkittäin. Korisliigan kärkijoukkueetkin hyötyisivät isommasta pelaajapoolista. Nekin tarvitsevat kotimaisia pelaajia, vaikka painopiste olisikin prime-vuosiaan pelaavissa, joita olisi kehitetty muutamia vuosia aluksi liigan ”kehitysjoukkueissa”.

2. Pelien määrä: 14 joukkueen runkosarjassa olisi 26 kierrosta. 14 joukkueen sarjassa epätasaiset pelit runkosarjassa lisääntyisivät jonkin verran, mihin ylempi ja alempi jatkosarja on hyvä ratkaisu myös tulevaisuudessa. Ylempään jatkosarjaan ottaisin edelleenkin vain 6 joukkuetta. Ylemmässä jatkosarjassa kierroksia olisi sama 10 kuin nykyisinkin eli 6 parasta joukkuetta pelaisivat ennen pleijareita 36 ottelua nykyisen 32 ottelun sijaan. Runkosarjan kesto olisi pari viikkoa nykyistä pidempi. Alemmassa jatkosarjassa olisi 8 joukkuetta ja siten 14 kierrosta. Alemman jatkosarjan joukkueet pelaisivat yhteensä siis 40 ottelua eli neljä enemmän kuin ylemmän jatkosarjan joukkueet. Ero ottelumäärissä tasoittuisi siten, että vaikkapa Suomen Cup voitaisiin pelata pelkästään ylemmän jatkosarjan joukkueiden välillä siten että runkosarjan kaksi parasta pääsee suoraan välieriin ja 3.-6. pelaisivat keskenään puolivälierät. Lisäksi osalla ylemmän jatkosarjan joukkueita saattaa olla europelejä, joten eiköhän niitä pelejä riitä myös liigan kärkijoukkueille. Alempi loppusarja voisi myös pelata omia pelejään sinä aikana kun ylempi pelailee omaa Cuppiaan.

3. Ulkomaalaisvahvistukset ja home grown -sääntö: Nykysysteemissä on ainakin kaksi valuvikaa. 1) Osalla joukkueista on viisi ulkomaista (Karhulla kuusi!), joista vain neljä saa olla kerrallaan pelirosterissa ja loput ovat katsomossa huilaamassa, varalla loukkaantumisten varalta ja/tai europelejä varten. Onko tässä taloudellista järkeä? Eikö olisi parempi peluuttaa näitä pelikuntoisia ja -haluisia palkattuja ulkomaalaisvahvistuksia kuin istuttaa heitä penkillä pelkästään sääntörajoitusten takia? 2) Sarjasta häntäpäässä olevat joukkueet vaihtavat ja palkkaavat lisää ulkomaalaisvahvistuksia viimeisessä hädässään putoamisen välttämiseksi. Tämäkään ei tee hyvää joukkueiden taloudelle. Ja loppupeleissä joku aina kuitenkin jää viimeiseksi / putoaa ja muillakin talous menee kuralle.

Tiputtaisin ei-home grown vahvistusten määrää neljästä kolmeen. Tällä ei olisi negatiivisia vaikutuksia yleisömääriin tai seurojen tuloihin. Neljännestä jenkistä säästyneen kulun voisi käyttää laadukkaampiin kolmeen vahvistukseen tai pidemmällä tähtäimellä jopa home grown -vahvistuksiin. Entäpä kilpailullinen taso? Siitä pitäisin huolen poistamalla home grown -säännöstä 22 vuoden ikärajan pois. Minkä ihmeen takia liiga haluaa rajoittaa Suomessa jo kolme vuotta pelanneen ulkomaalaisvahvistuksen pelaamista, jos hän on juurtunut Suomeen vasta yli 22-vuotiaana? Eikö liiga nimenomaan kaipaisi näitä persoonia, jotka ovat juurtuneet Suomeen ja jotka täällä jo tunnetaan? Luulisin, että esim. herrat Jones, Rougeau, Lee Sr., Pounds, Williams ja Harris tuovat tai ovat tuoneet yleisöä lehtereille siinä missä kantasuomalaisetkin legendat ja varmasti enemmän kuin vuosittain vaihtuvat ulkomaalaisvahvistukset. Jatkuvuus voi myös parantaa pelin tasoa.

22 vuoden ikärajan poistamisella kolmen ei-home grown rajoituksesta huolimatta mahdollistettaisiin myös korkean kilpailullinen tason säilyttäminen Korisliigan kärkipäässä ja edelleen eurokentillä. Esim. Karhu voisi edelleen pitää saman määrän amerikkalaisia rosterissaan, kunhan kaikki eivät olisi jatkossakaan ensimmäisen vuoden jenkkejä ja vastaavasti liiga ei enää jatkossa rajoittaisi omissa peleissään näiden Korisliigaan juurtuneiden vahvistusten pelauttamista.

Vastaavasti liigan pohjan ei tarvitsisi nokitella jenkkien määrällä kauden loppua kohti, vaan siellä voitaisiin keskittyä enemmän olemassa olevien pelaajien kehittämiseen ja pelin parantamiseen sitä kautta. Toki home grown -sääntöä tulisi myös tarkentaa estämällä tuleva kikkailu ja varmistamalla ulkomaalaisen pelaajan tosiasiassa pelanneen ne kolme kokonaista kautta liigassa eikä käyneen vain vuosittain hetken kääntymässä rosterissa. Liigan joukkuemäärän kasvattaminen ja home grown -säännön uudistus ei ehkä toimi yhtä aikaa tehtyinä ja muutenkin home grownin muuttamiseen kannattaisi antaa seuroille aikaa sopeutua 1-2 vuotta. Vastaavasti 1A- ja 1B-divisioonissa home grown -säännön ulkomaalaisvahvistusten määrää voitaisiin laskea yhdellä.

4. Avoin vai suljettu liiga?: Pitäisin liigan avoimena, jolloin liigaan voisi nousta tai sieltä voisi tippua urheilullisin perustein. Jääkiekon puolella on osoitettu, että suljettu liiga ei toimi Suomen väkimäärällä. Suljetussa liigassa sarjan tyvipää aloittaa tyhjennysmyyntinsä kustannussyistä jo kauden puolen välin tietämillä, mikä ei tee hyvää sarjan kilpailulliselle tasolle tai yleisön kiinnostukselle.

14 joukkueen liigassa liigan tyvipään ”kehitysjoukkueiden” ja 1A-divisioonan kärjen kilpailullisen tason ero olisi hitusen pienempi kuin nykypäivänä ja liigasta putoaminen ei olisi samanlainen maailmanloppu tai liigaan nousu niin suuri järkytys kuin nykyään. 14 joukkueen avoimessa liigassa voisi olla mahdollista lisätä kiinnostavuuselementtejä putoamis- ja nousukamppailuun esim. siten, että liigan alemman jatkosarjan jälkeen kaksi huonointa joukkuetta karsivat keskenään tippumisesta (vaikkapa paras viidestä tai paras seitsemästä). 1A-finaalien voittaja nousisi liigaan, liigan putoamiskarsinnan häviäjä tippuisi 1A-divisioonaan ja liigan putoamiskarsinnan voittaja karsisi liigapaikasta 1A:n finaalien häviäjän kanssa. Liigan ja 1A-divisioonan välinen tasoero olisi toki yhä niin suuri, että liigajoukkue voittaisi 99 kertaa sadasta nämä karsinnat, vaikka karsinnat pelattaisiin 1A-divisioonan home grown -säännöllä. Liigan ja divisioonan välillä ei olisi siten käytännössä yhtä joukkuetta enemmän vaihtuvuutta kausittain. Mutta putoamis- ja liigakarsinnoilla saadaan lisää merkityksellisiä pelejä liigan peräpäähän, vähän lisää myös kassantäytettä sekä liigassa jatkavalle joukkueelle että sieltä tippuvalle joukkueelle ja lisäksi myös muutaman oppimistilaisuuden divarin kakkoselle.
 
Viestejä
1 686
Erinomaisen ansiokasta pohdintaa. Kohtien 1, 2 ja 4 osalta on tuo hyvä nähdä tavoitetilana, vaikka joiltain osin matkaa vielä on runsaasti.
Kohdan 3. pohdinta ja ehdotettu ratkaisumalli ehkä jopa vähän alleviivaa ongelman haasteellisuutta. Myös tässä tavoitteesta on helppo olla yhtä mieltä, sarja kaipaa tunnistettavia ja tunnettuja pelaajia, siihen 3 vuotta sarjassa pelanneen muualta kotoisin olevan pelurin laskeminen kiintiön ulkopuolelle olisi varmasti toimiva lääke. Muutamia sudenkuoppia tähän ehkä vielä sisältyy, joita voisi olla tarpeen miettiä.
Tuolla järjestelyllä vahvistuksen arvo käytännössä nousisi merkittävästi 3 kauden jälkeen, mikä estäisi kärkipään budjetilla operoivia jengejä keräämästä rosterillista näitä muiden korisliigaan "kasvattamia" homegrown pelaajia? Tai toisaalta, mikä estäisi peräpään jengejä juuri ennen siirtorajaa palkkaamasta paria tällaista kaveria ulkomaan sarjoista estämään putoamista? Pitäisikö myös näiden "kotiutuneiden" pelaajien määrälle asettaa jokin kiintiö? Ja millainen vaikutus tällä kaikella taas olisi palkkabudjetteihin, kun hiipuvalle "jenkille" kannattaisikin yht-äkkiä maksaa merkittävästi rookieta enenmmän palkkaa (ja ehkä palkata merkittävästi heikompia rookie jenkkejä rinnalle)
 
Viestejä
1 967
Kilpailulle tekisi kyllä hyvää vähentää rosterin vaihtuvuutta. Karhun kohdalla esim. näkyy selvästi, kuinka paljon joukkuepelille tekee se, että on samoja ukkoja vuodesta toiseen. Iso syy vaihtuvuuteen on ulkomaalaisten verotuksessa, ja sille ei kai voi mitään. Mutta home grown -säännön rukkaamisella vois ehkä ehkä vaikuttaa tähän: kiintiön tiputtaminen kolmeen saattaisi rajoittaa alle yhden vuoden sopimusten määrää, ja samalla säännön väljentäminen ehdotetulla tavalla voisi luoda porkkanaa joukkueen ja pelaajien - myös ulkomaalaisten - kehittämiselle.

Hyvä esimerkki kehitetystä - tai kehittyneestä - on Lokkien Hall, joka nousi dirren kautta liigaan ja on todella merkittävästi kehittynyt, vaikka näytti alunperinkin toki erittäin potentiaaliselta ja dominoi dirressä. Menisi hyvin ns. home grown -pelaajasta; en tiedä miehestä mitään mutta näyttäisi juurtuneen Suomeen.
 
Viestejä
1 918
Hallitusohjelman pari mielenkiintoista huippu-urheiluun vaikuttavaa yksityiskohtaa löytyy kuitenkin liikuntapolitiikan ulkopuolelta. Hallitus suunnittelee nostavansa mm. liikuntapalveluiden ALV-kantaa nykyisestä 10 %:sta 14 prosenttiin. Huippu-urheilun näkökulmasta tällä on merkitystä mm. urheilutapahtumien lippujen hintoihin. Nähtäväksi jää joutuuko maksumieheksi urheilutapahtumien järjestäjät vai kuluttajat. ALV-kannan nousun merkittävyyttä jokainen voi arvioida 30 euron pääsylipun esimerkin kautta. Tällä hetkellä verottaja ottaa jokaisesta lipusta 2,73 € siivun. Jatkossa järjestävälle taholle jää vajaa euro vähemmän, verottajan kassan kasvaessa 3,69 €/lippu.

Toinen mielenkiintoinen asia on Salon Seudun Sanomien urheilutoimittajan ja valtakunnan teräväkynäisimpiin urheilujournalisteihin lukeutuvan Juha Tuunan huomio Twitterissä. Tuuna ennakoi oleskeluluvan tulorajan noston 1600 euroon tietävän mielenkiintoisia aikoja suomalaisissa palloiluseuroissa. Tuunan arvion mukaan jo nykyinen 1331 euron tuloraja on edellyttänyt useiden kymmenien pelaajien osalta tavalla tai toisella kikkailua, että tulot on saatu vaadittuun rajaan. Nähtäväksi jää onko muutoksella vaikutusta pienipalkkaisten ulkomaalaispelaajien määrään ja/tai seurojen talouteen kotimaisissa palloilusarjoissa.
 
Viestejä
194
Suomi liikkeelle -ohjelmassa keskitytään mm liikunta-alan yrittäjien toimintaedellytyksiin, mutta samalla alv-kantaa nostetaan liikunta-alan palveluista. Onneksi oluen verokanta putoaa, mutta joku ristiriita tässä on nähtävissä.
 
Viestejä
107
Anteeks, mutta kuka näitä palkintoja jakelee? Onko mitään järkeä palkita vuosittain erilaisilla kunnianosoituksilla joukkueita ja pelaajia, jos valinnat menevät päin persettä. Pienten paikkakuntien syrjimistä ettei Nokiaa valittu Fair Play joukkueeksi ja pahin oikeusmurha, että paras toimitsijapöytä meni Seagulssille Korihaiden sijasta...
 
Viestejä
4 164
Anteeks, mutta kuka näitä palkintoja jakelee? Onko mitään järkeä palkita vuosittain erilaisilla kunnianosoituksilla joukkueita ja pelaajia, jos valinnat menevät päin persettä. Pienten paikkakuntien syrjimistä ettei Nokiaa valittu Fair Play joukkueeksi ja pahin oikeusmurha, että paras toimitsijapöytä meni Seagulssille Korihaiden sijasta...

Nokiahan oli Fair Play -joukkue! :)
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös