Ulkomaalaiskiintiö!

[Herbert]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Epäileekö Herpertti, että herrasmiessopimus olisi jotenkin juridisesti tuomittavaa?

Vaikka asia kuulostaa kovin yksinkertaiselta, niin valitettavasti näin ei ole.

En ole lukenut oikeustiedettä (no, pari hassua kurssia joskus), mutta minusta tuo herrasmiessopimus muistuttaa aika pitkälti kartellia. Herrasmiehet sopivat keskenään kuka ostaa puuta keneltäkin ja mihin hintaan tai kuka myy kenellekin ja mihin hintaan. Ja kuten UPM:n ja Koneen kautta olemme saaneet oppia, niin tällaiset tavat rajoittaa kilpailua ovat Suomessa (ja aika monessa muussakin paikassa) kiellettyjä.

Jääkiekon kehutussa herrasmiessopimuksessa on kysymys ihan samasta, ainoa ero on se, että myyjät eivät myy puuta vaan omia palveluksiaan eli omaa aikaansa. Mutta muuten järjestelyssä on kyse ihan samasta eli sopimukseen osalliset vaikuttavat markkinoiden toimivuuteen keskinäisellä sopimuksella. Tässä tapauksessa vaikutus on se, että kotimaisten pelaajien arvo nousee ulkomaalaisten kustannuksella, koska jos valittavana on kaksi täsmälleen samoilla ominaisuuksilla varustettua pelaajaa, jotka molemmat maksavat 5000e/kk, niin seuralle kotimainen on edullisempi, koska se mahdollistaa vielä uusien ulkomaalaisten palkkaamisen. Ilman herrasmiessopimusta pelaajat olisivat seuralle saman arvoisia (palaan tuohon verotukseen myöhemmin), joten sopimuksella on muutettu markkinan toimintaa.

Eli sopimuksella ei loukattaisi suomalaisten pelaajien tai suomalaisten seurojen etua, mutta esimerkiksi agenttien kannalta olisi järkevää haastaa nykyinen käytäntö, sillä tuon käytännön kaataminen voisi parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada sopimuksia suomalaisten seurojen kanssa. Seurojen ja suomalaisten pelaajien taas kannattaisi säilyttää nykyinen "hys, hys" linja, sillä nykytila on heidän etunsa mukainen.

Veroasia voisi todellakin olla sellainen, johon liitto voisi ottaa kantaa. Alkuperäisen lain idea on varmasti ollut se, että esim. Suomessa kilpailevia yleisurheilijoita ei verotettaisi heidän palkinnoistaan, sillä kansainvälinen käytäntö ilmeisesti on, että näistä maksetaan verot vain urheilijan kotimaahan. Mutta juuri kuten täällä on tuotu esille, niin se ei ole mielekäs Suomessa ammatikseen urheilevien kohdalla, vaan he saavat siitä selkeän edun kotimaisiin urheilijoihin verrattuna.

 

[mark karcher]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Haluaisin ottaa kantaa ensi kertaa ulkomaalaiskiintiökeskusteluun, koska asia on viime aikoina herättänyt niin paljon vilkasta keskustelua. Olen täysin eri mieltä ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta usean tähän topiciin kirjoittaneiden henkilöiden kanssa. Erityisesti minua sapettaa Koripalloliiton ex-johtajien avoin kirje tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa (25.2.).

Näkisin Mäen, Kulhan, Riistaman ja Hynnisen kannanoton lähinnä ”vanhojen hyvien aikojen” fiilistelynä. Samaa mitä vanhempi sukupolvi aina tuntuu tekevän, eli väitetään että ennen vanhoina hyvinä aikoina” kaikki oli paremmin.

Nelikon kannanotto on täydellinen omaan pesään virtsaaminen, jossa ei ole mitään tolkkua. Ensinnäkin, kirjoituksessa vertaukset ontuvat, ja väljästi jopa vihjaillaan muka että Englannin Valioliigasta muukalaislegioonat olisivat poistumassa. Olen täysin varma, että kyseessä olevassa miljoonabisneksessä näin ei tule koskaan tapahtumaan.

Nelikko kirjoittaa, että: "Suomalainen koripalloilu ei yllä lähellekään ammattimaisesti harjoitettua urheilua, vaikka pelaajille, valmentajille ja muutamille muille joukkueiden hyväksi työskenteleville maksetaankin. Kokemus osoittaa, että ainoa joukkueurheilulaji, joka Suomessa pystyy toimimaan ammattilaisurheilun periaatteilla, on jääkiekkoilu."

Mitä tällä väitteellä tarkoitetaan? Se on mielestäni täyttä puppua. Vaikka 1970-luvulla ja 1980-luvulla koris olisi ollut amatöörilaji, niin se ei tarkoita sitä että sen tarvitsisi olla sitä 2000-luvulla. Maailma muuttuu, Eskoseni.

Suomalaiset liigaseurat harjoittelevat kaksi kertaa päivässä, ja suurimpien liigaseurojen joukkueiden budjetti hipoo 500 000 euroa. Useissa joukkueissa saattaa olla jopa 7-8 ammattilaista, ja loput puoliammattilaisia muutamia junioreita lukuun ottamatta. Minusta tämä kertoo siitä, että toimintaa viedään koko ajan ammattimaisempaan suuntaan.

Käsittääkseni liitto yrittää jo ensi kaudella tiukentaa vaatimuksia liigalisenssin saamiseksi. Tällä yritetään käsittääkseni kehittää liigaa vielä nykyistäkin ammattimaisemmaksi.

Jääkiekko muka ainoa laji ammattilaisurheiluun? Tarkoitetaanko tällä sitä, ettei koris olisi kuitenkaan Suomessa kannattava bisnes? Ei ole muuten lätkäkään. Ainoa joukkue, joka on tasaisesti pystynyt tahkoamaan taloudellista tuottoa tällä vuosituhannella on Oulun Kärpät. Jääkiekostakin futiksen ja koriksen tavoin seurojen taustoilta löytyy mesenaatteja, kuten Bluesin makkaraperijä Jussi Salonoja, jotka ovat rahoittaneet toimintaa omaa henkilökohtaisella omaisuudellaan.

By the way, nyt kun muihin lajeihin vertaillaan, Veikkausliigassakin rajat ulkomaalaisille ovat käytännössä täysin vapaat. Palloliiton sääntöjen mukaan 148 maan alueelta (EU- ja muutamat muut alueet) pelaajia saa olla rajaton määrä joukkueessa. Ei herrasmiessopimusta, ei mitään. Tietysti tämä jätettiin mielipidekirjoituksessa mainitsematta.

Miksi futiksessa ei ole lähdetty kilpavarusteluun? Vastaus: Pelin luonteen vuoksi seuroilla ei ole siihen varaa. Pitäisi hankkia 18 huippupelaajaa, ei vain kahdeksaa. Tulisi liian kalliiksi. Veikkausliigapelaajan keskipalkka on muuten huomattavasti pienempi kuin koriksessa, vain noin 1300 euroa kuukaudessa. Ei siis mediaanipalkka, vaan keskiarvo, sitä nostavat Valeri Popovitshin ja Farid Ghazin kaltaiset pelaajat, jotka repivät seuroiltaan erittäin hyvää palkkaa (n. 70 000 euroa/kausi).

Entäs salibandy sitten? Totuus on, ettei se tule koskaan saavuttamaan minkäänlaista merkittävää asemaa urheilussa kansainvälisellä tasolla. Harrastajamäärien kasvusta ei siksi tulisi lainkaan huolestua. Sehän on kärjistäen ilmaistuna laji, jota pelaavat sellaiset tyypit, jotka eivät uskaltaneet ikinä aloittaa jääkiekkoa. Lisäksi sählyä, kuten useita muitakin ns. pullamössö-elintasolajeja, pelataan nykyisin tosimielellä vain viidessä Euroopan maassa.

Ex-puheenjohtajat tuovat esille myös maajoukkueen rämpimisen B-divisioonassa, ja puhuvat maajoukkueella mitaten koripallon alennustilasta. No, eiköhän suoritukset ole kuitenkin parantuneet herra Dettmannin tultua takaisin peräsimeen. Jos nelikko olisi karsintajärjestelmää ehtinyt tarkastelemaan, niin olisi käynyt ilmi, että mitä suuremmalla todennäköisyydellä Suomi nousee takaisin A-divisioonaan jo ensi syksynä. Mutta tällekään tosiasialle ei ollut siis tarpeeksi palstatilaa.

Heidän ehdotuksensa ulkomaalaispelaajien siirtojen rajoittamisesta on sen sijaan varteenotettava. "Jenkkien tulemisen ja menemisen" ehkäisemiseksi liitto voisi ryhtyä toimiin. Tästä olen täysin samaa mieltä. Nykytilanne seuroissa ei ole katsojankaan kannalta mitenkään suotuisa. Siirtoaika pitää päättyä aiemmin kuin helmikuun lopussa.

Sen sijaan ulkomaalaispelaajien määrän rajoittamiseen ei pitäisi ryhtyä. Kuten todettu, liiton selvityksestä kävi ilmi sen olevan jopa EU:n lainsäädännön vastaista. Miksi tätäkään ei muuten mainittu jutussa? Herrasmiessopimukset voi unohtaa, koska niille ei saada kaikkien seurojen tukea.

Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, ettei nykyistä verotuskäytäntöä ulkomaalaisten osalta voi muuttua. On naiivia uskoa, että näin voisi tapahtua. Eihän Suomeen muuten tulisi enää yhtään ulkomaista työntekijää.

Tärkein kysymykseni kuuluukin: Miten tilanne on olennaisesti muuttunut viime kaudesta? Silloinhan ulkomaalaispelaajia sai ottaa EU- ja niin sanotuista ETA-maista jo täysin vapaasti, ja useilla liigajoukkueilla kuten LrNMKY:llä oli likimain sama määrä ulkomaisia pelaajia kuin nykyäänkin. Lappeenrannallahan saattoi aloittaa peleissä jo viime sesonkina täysin ulkomainen viisikko.

Rajojen täydellinen avaaminen ei ole muuttanut tilannetta olennaisesti, vaan se on ainoastaan tehnyt jenkeistä halvempia, koska niitä on enemmän tarjolla. Lienee selvää, että tavalliset amerikkalaispelaajat ovat halvempia kuin Luxemburgin passin omaavat amerikkalaissyntyneet pelaajat.

Ongelma on tällä hetkellä, etteivät seurat ole reagoineet tilanteeseen vastuullisella tavalla. Joukkueiden pitäisi satsata organisaatioon, eikä ainoastaan ulkomaalaisvahvistuksiin. Kuudennen ulkomaalaisen pelaajan sijasta näiden liigajoukkueiden pitäisi satsata varsinkin nuorten valmennukseen, ja palkata esimerkiksi täysipäiväinen valmennuspäällikkö, mikäli sellaista ei vielä seurassa ole.

Minua on jatkuvasti ihmetyttänyt, että topicissa unohdetaan, mikä muutoksessa oli alunperin tarkoituksena. Tuskin kukaan uskaltaa väittää, ettei Korisliigan pelillinen taso olisi noussut. Mitä parempia pelaajia, sitä parempia joukkueita ja otteluita. Parantuneen taitotason myötä myös katsojamäärät ovat nousseet (ei mainittu kirjoituksessa).

Parhaana osoituksena tästä on se, että alkukaudesta mikä tahansa joukkue pystyisi sarjassa voittamaan minkä tahansa toisen joukkueen. Vaikka nyt PuHu on jo heittänyt pyyhkeen kehään, niin lienee selvää, ettei minkäänlaisia Aura Basketin tapaisia pisteautomaatteja sarjasta vieläkään löydy. Tämä on hyvä peruslähtökohta kaikille huippusarjoille.

Lienee selvää, että uudessa tilanteessa ulkomaalaispelaajien määrä lisäännyttyä on niin sanotusti muutoksesta hyötyjiä ja häviäjiä. Erinomaisia esimerkkejä ovat Suomen kaksi lupaavinta juniorikoripalloilijaa, Hongan Petteri Koponen ja Pyrinnön Petri Heinonen, jotka kumpikin ovat päässeet pelaamaan isoja minuutteja ennätyksellisen kovassa sarjassa.

Samoin muut kotimaiset tähdet, kuten Jukka Matinen, Sami Lehtoranta, Petri Virtanen, Kimmo Muurinen vain muutamia mainitakseni, pelaavat erittäin tärkeässä roolissa kautta aikain kovatasoisimmassa kotimaisessa sarjassa. Nämä suomalaiset vastuupelaajat ovat kehittyneet tällä kaudella myös erityisen paljon.

Jos joku suomalainen ei pääse kentälle liigassa, niin hänen pitäisi etsiä itselleen sopivan tasoinen joukkue tai sarjataso. Liigajoukkueissa istuu penkillä useita pelaajia, jotka eivät pärjäisi edes divaritasolla (mm. PuHussa Huitti ja Aho). Se, että he eivät pääse pelaamaan, on pelin tason kannalta vain hyvä asia.

Samoin kaikissa julkisuudessa esitetyissä mielipiteissä on jätetty mainitsematta, että 1. divisioona on kovatasoisempi kuin koskaan aiemmin. Kyseisessä sarjassa pelaa useita lupaavia junnuja - kuten Akatemian ja RU:n riveissä - jotka saavat pelata otteluita entistä kovatasoisempia pelaajia vastaan jo entistä aiemmin.

Eniten minua ärsyttää se perusnegatiivisuus ja besserwissermäisyys, mitä tällä palstalla on havaittavissa. Totta puhuen, Korisliiga ei nykyisin enää jää taitotasoltaan kovinkaan kauaksi joistain Keski- tai Etelä-Euroopan pääsarjoista. Sitä on vaikea todistaa, koska kotimaiset seurat eivät nykyisessä sarjajärjestelmässä (44 ottelua) pysty osallistumaan europeleihin, mutta olen asiasta täysin varma.

Annan esimerkin ajattelutavan muutoksesta, mikä tälläkin sivustolla tuntuisi olevan tarpeen. Suomen jalkapallossa on jo pitkään uskottu, ettei ero Euroopan huipputason ja Pohjolan välillä ole mitenkään suuri. Maajoukkueen päävalmentajan eroakin vaadittiin fanien toimesta julkisesti, koska tulokset eivät tyydyttäneet kannattajia.

Nyt on uusi valmentaja Hodgson, ja uudet tuulet. Se on näkynyt viime aikoina maajoukkueen otteissa EM-karsinnoissa. Ja ihmiset alkavat huomata sen tosiseikan, mitä jalkapallon harrastajat ovat toitottaneet jo useiden vuosien ajan.

Samaan pitäisi ryhtyä koripallon osalta, eikä tyytyä vain voivoitteluun. Minulla riittää luottoa Dettmanniin, olkoonkin talousasioista ymmärtämätön tai ei. Uskon, että hän nostaa Suomen koripalloilun julkisuuskuvaa ennennäkemättömällä tavalla tulevina vuosina, onhan Saksassa suurissa ympyröissä vastuuta saanut HD sentään suuri filosofi ja nero.

Loppuun haluaisin ilmoittaa näkemykseni siitä, mistä todella on kyse. Hesariin kirjoittanut nelikko ei tämän jälkeen saisi enää koskaan sanoa ääneen: "I LOVE THIS GAME".

 

[-Nisula-]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

a)
Miksi futiksessa ei ole lähdetty kilpavarusteluun?

b)
Minua on jatkuvasti ihmetyttänyt, että topicissa unohdetaan, mikä muutoksessa oli alunperin tarkoituksena. Tuskin kukaan uskaltaa väittää, ettei Korisliigan pelillinen taso olisi noussut.

c)
Lienee selvää, että uudessa tilanteessa ulkomaalaispelaajien määrä lisäännyttyä on niin sanotusti muutoksesta hyötyjiä ja häviäjiä. Erinomaisia esimerkkejä ovat Suomen kaksi lupaavia juniorikoripalloilijaa, Hongan Petteri Koponen ja Pyrinnön Petri Heinonen, jotka kumpikin ovat päässeet pelaamaan isoja minuutteja ennätyksellisen kovassa sarjassa. Samoin muut kotimaiset tähdet, kuten Jukka Matinen, Sami Lehtoranta, Petri Virtanen, Kimmo Muurinen vain muutamia mainitakseni, pelaavat erittäin tärkeässä roolissa kautta aikain kovatasoisimmassa kotimaisessa sarjassa. Nämä suomalaiset vastuupelaajat ovat kehittyneet tällä kaudella myös erityisen paljon.

d)
Eniten minua ärsyttää se perusnegatiivisuus ja besserwissermäisyys, mitä tällä palstalla on havaittavissa. Totta puhuen, Korisliiga ei nykyisin enää jää taitotasoltaan kovinkaan kauaksi joistain Keski- tai Etelä-Euroopan pääsarjoista. Sitä on vaikea todistaa, koska kotimaiset seurat eivät nykyisessä sarjajärjestelmässä (44 ottelua) pysty osallistumaan europeleihin, mutta olen asiasta täysin varma.

e)
Annan esimerkin ajattelutavan muutoksesta, mikä tälläkin sivustolla tuntuisi olevan tarpeen. Suomen jalkapallossa on jo pitkään uskottu, ettei ero Euroopan huipputason ja Pohjolan välillä ole mitenkään suuri.

a)
Sen takia ei lähdetä kilpavarusteluun, koska siihen ei ole varaa ja sen takia että futiksessa pitää pelata koko kausi hyvin pärjätäkseen. Ei auta hommata uutta keskikenttää kesäkuussa ja heinäkuussa ja elokuussa kun on peli jo menetetty. Koripallossa tämä taas on mahdollista nykymeiningillä kun joukkueen voi vaihtaa vielä viime metreillä. Saat nähdä niin ens viikolla tulee vielä monta uutta naamaa. Ihanaa, eikö?

b)
Alunperin oli tarkoituksena nostaa suomalaisen koripallon tasoa, ei vain sarjan tasoa.

c)
Ei mitään urheilua voi rakentaa muutaman huipun varaan. Jos tämä nykysysteemi palvelee kahta kohta suomen jättävää palloilijaa ja pissii siinä samalla 20:n muun varpaille, niin ollaan aika heikoilla jäillä.

d)
Täysin omaa spekulaatiota jota ei voi mitenkään todeta.

e)
Euroopan huipun ja pohjolan huipun eroa ei jalkapallossa ole, koska Ruotsihan on yksi euroopan huippumaista. Suomi sen sijaan ei ole sielläpäinkään. Valitettavasti.

 

[Sophistifunk]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Komppaan pitkälti Mark Karcherin kirjoitusta. Nimimerkki kirjoitti lähes täydellisesti foorumille ne ajatukset, jotka pyörivät omassa mielessäni Hesarin tekstiä lukiessani. En ole nykyisen, liberaalin ulkomaalaisvahvistuspolitiikan kannattaja, mutta ongelmakohdat, joista avoimen kirjeen kirjoittanut nelikko ovat lähteneet liikkeelle, ovat vähänkin analyyttisemmin katsottuna mahdollista repiä kappaleiksi. Suomi-koris on saanut valtakunnalliselta medialta ennätyksellisen paljon kehnoa palstatilaa kuluvan pelikauden aikana osakseen. Ilman Petteri Koposen nousevaa tähteä keskiverto penkkiurheilija tietäisi tällä hetkellä Suomen korisliigasta vain sen, että useampikin joukkue voi pelata ulkomaalaiskentällisellä halutessaan. Itsekin muistelen Pere Klingan ja Pete Niirasen huippuaikoja nostalgian kyynel silmäkulmassani, mutta kotimaiset huiput eivät tule enää kansoittamaan SM-sarjaa, mikäli he kokevat kotimaisen pääsarjakoriksen tason liian heikoksi. On hyvin todennäköistä, että tällä hetkellä NCAA:ta pelaavat Shawn Huff, Samuel Haanpää, Gerald Lee Jr. ja Mikko Koivisto tulevat maaotteluiden lisäksi seuraavan kerran esiintymään suomalaiselle yleisölle vasta pitkälti 2010-luvulla.

Kauden aikana en ole voinut välttyä tietyiltä epäilyiltä. Onko rajojen täydellinen aukaiseminen Koripalloliiton ennaltaehkäisevä toimenpide, jolla karsitaan harrastelijaorganisaatiot 2010-luvun korisliigasta? Punnitseeko Koripalloliitto tällä hetkellä sitä, kuka osaa käyttää rahansa järkevästi, ja kellä on mahdollisuuksia pyörittää ammattimaista koripallo-organisaatiota tulevaisuudessa? Karsiiko liitto sarjasta ne joukkueet, joilla ei ole edellytyksiä houkutella tarpeeksi kovia kotimaisia profiilipelaajia tai nuoria kehityspelaajia kokoonpanoihinsa? Jonkinlainen perinpohjainen tuuletus sarjajärjestemään on varmasti tulossa seuraavan kahden tai kolmen vuoden sisällä, ja nykytoimenpiteet ovat vain esimakua tulevista uudistuksista.

On aivan totta, että miesten koriksen pääsarjan taso on kovimmillaan koskaan. En lähtökohtaisesti pidä ajatuksesta, että kentällä juoksee kaksi viisikollista amerikkalaisia, mutta koripalloilullisesta näkökulmasta olen ollut hyvin tyytyväinen näkemääni. Kiintiöiden romuttaminen vaikuttaa samanlaiselta toimenpiteeltä kuin iskisi vasempaan käteen tippapullon täynnä morfiinia ja oikean käden tippapulloon rotanmyrkkyä. Pelin taso paranee keinotekoisesti pariksi vuodeksi, kunnes tietyt seurat kupsahtavat talouden kaatuessa. Jos tälläkin hetkellä sarjassa olisi kahden ulkomaalaispelaajan kiintiö, sarjataulukko näyttäisi melko erilaiselta, eikä häntäpään joukkueiden välisiä matseja oikein ilkeäisi mestaruussarjatasoiseksi kutsua. Kotimaiset huiput, kuten vaikkapa Jukka Matinen, ovat olleet tyytyväisiä sarjan tasoon ja rajoittamattomaan vahvistusten määrään. Vaikutusta on kahdella suunnalla: Matisen ja Petri Virtasen kaltaiset pelaajat tuskin pelaisivat Suomessa, mikäli he eivät kokisi pystyvänsä kehittymään täällä. Toisaalta Elias Kajanderin ja Ville-Pertti Lindin kaltaiset pienemmän roolin pelaajat olisivat selkeämmin tunnistettavissa, jos ulkomaalaisten määrää rajoitettaisiin. Nykyjärjestelmässä 25-vuotias, vasta avioitunut, ensimmäistä vuottaan työelämässä ahertava pelaaja harvemmin löytää ylimääräistä aikaa jaettavaksi pääsarjaurheilulle.

Kahden joukkueen tiputtaminen liigasta ja kolmen joukkueen tiputtaminen divarista tekisi molemmista sarjoista entistäkin kovempia ja selkeämmin markkinoitavia. Nelinkertainen sarjakierros kymmenellä joukkueella tuottaa 36 ottelua, joka on kahdeksan vähemmän kuin nykyisessä otteluruuhkassa. Jos sarjan kestoa vielä pidentäisi viikolla päästä tai toisesta, joukkueilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet osallistua eurosarjoihin. Divari puolestaan on ollut jo kuluvalla kaudella parempi kuin miesmuistiin, mutta mainitsemieni toimenpiteiden kautta liigan häntäpään ja divarin parhaiden ero kavenisi entisestään. Tällä hetkellä divarin parhaan suora nousu liigaan on vähintäänkin kyseenalaista; voisin kuvitella nyky-Katajan tai -Hongan häviävän PuHulle, mutta en TuNMKYlle, Kauhajoelle tai FoKoPolle. Järjestelmä on tietysti ymmärrettävä ja toimiva siinä mielessä, että korisbuumi on useimmiten hiipumassa liigan häntäpään joukkueissa, kun taas esim. Kauhajoella koko kauppala rummuttaa sarjanousun puolesta. Tämän lisäksi sarjanousijan on helpompi löytää tukijoita kuin tippumisen partaalla olevan.

Hesarin kirjeessä maajoukkueeseen kohdistunutta kritiikkiä en edellisen kirjoittajan tapaan ymmärrä. Mutasarjassa ollaan, jep, mutta viime kesän ottelut sekä miesten että U20- ja U18-joukkueiden kannalta antoivat syytä olla optimistinen tulevaisuuden kannalta. Huippu-urheilujohtajana en osaa Dettmannista vielä sanoa mitään, mutta maajoukkuevalmentajana hänellä on täysi luottamukseni. Meillä on materiaalia pelata Euroopan A-sarjassa nyt ja tulevaisuudessa. Näyttöjen lisäksi tarvitaan luottamusta ja hiukan arpaonnea.

 

[BallMan]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Jos tärkein tavoite on nostaa mestaruussarjan tasoa, niin hommataan 20 joukkueellista jenkkejä ja pelataan pelkillä jenkeillä. Sarjan taso olisi taatusti laajempi ja kovempi kuin koskaan.

Mestaruussarjan tärkein tavoite olisi kehittää nimenomaan suomalaista koripalloa ja koripalloilijoita. Niin tasoa kuin laajuuttakin. Nykytavalla suunta on väärä. Pelkällä Koposella ei pitkälle purjehdita.

 

[puhuman]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Haluaisin ottaa kantaa ensi kertaa ulkomaalaiskiintiökeskusteluun, koska asia on viime aikoina herättänyt niin paljon vilkasta keskustelua. Olen täysin eri mieltä ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta usean tähän topiciin kirjoittaneiden henkilöiden kanssa. Erityisesti minua sapettaa Koripalloliiton ex-johtajien avoin kirje tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa (25.2.).

1.
Nelikko kirjoittaa, että: "Suomalainen koripalloilu ei yllä lähellekään ammattimaisesti harjoitettua urheilua, vaikka pelaajille, valmentajille ja muutamille muille joukkueiden hyväksi työskenteleville maksetaankin. Kokemus osoittaa, että ainoa joukkueurheilulaji, joka Suomessa pystyy toimimaan ammattilaisurheilun periaatteilla, on jääkiekkoilu."

Mitä tällä väitteellä tarkoitetaan? Se on mielestäni täyttä puppua. Vaikka 1970-luvulla ja 1980-luvulla koris olisi ollut amatöörilaji, niin se ei tarkoita sitä että sen tarvitsisi olla sitä 2000-luvulla. Maailma muuttuu, Eskoseni.

2.
Entäs salibandy sitten? Totuus on, ettei se tule koskaan saavuttamaan minkäänlaista merkittävää asemaa urheilussa kansainvälisellä tasolla. Harrastajamäärien kasvusta ei siksi tulisi lainkaan huolestua. Sehän on kärjistäen ilmaistuna laji, jota pelaavat sellaiset tyypit, jotka eivät uskaltaneet ikinä aloittaa jääkiekkoa. Lisäksi sählyä, kuten useita muitakin ns. pullamössö-elintasolajeja, pelataan nykyisin tosimielellä vain viidessä Euroopan maassa.

3.
Ongelma on tällä hetkellä, etteivät seurat ole reagoineet tilanteeseen vastuullisella tavalla. Joukkueiden pitäisi satsata organisaatioon, eikä ainoastaan ulkomaalaisvahvistuksiin. Kuudennen ulkomaalaisen pelaajan sijasta näiden liigajoukkueiden pitäisi satsata varsinkin nuorten valmennukseen, ja palkata esimerkiksi täysipäiväinen valmennuspäällikkö, mikäli sellaista ei vielä seurassa ole.

4.
Minua on jatkuvasti ihmetyttänyt, että topicissa unohdetaan, mikä muutoksessa oli alunperin tarkoituksena. Tuskin kukaan uskaltaa väittää, ettei Korisliigan pelillinen taso olisi noussut. Mitä parempia pelaajia, sitä parempia joukkueita ja otteluita. Parantuneen taitotason myötä myös katsojamäärät ovat nousseet (ei mainittu kirjoituksessa).
Jos joku suomalainen ei pääse kentälle liigassa, niin hänen pitäisi etsiä itselleen sopivan tasoinen joukkue tai sarjataso. Liigajoukkueissa istuu penkillä useita pelaajia, jotka eivät pärjäisi edes divaritasolla (mm. PuHussa Huitti ja Aho). Se, että he eivät pääse pelaamaan, on pelin tason kannalta vain hyvä asia.

5.
Eniten minua ärsyttää se perusnegatiivisuus ja besserwissermäisyys, mitä tällä palstalla on havaittavissa. Totta puhuen, Korisliiga ei nykyisin enää jää taitotasoltaan kovinkaan kauaksi joistain Keski- tai Etelä-Euroopan pääsarjoista. Sitä on vaikea todistaa, koska kotimaiset seurat eivät nykyisessä sarjajärjestelmässä (44 ottelua) pysty osallistumaan europeleihin, mutta olen asiasta täysin varma.

6.
Samaan pitäisi ryhtyä koripallon osalta, eikä tyytyä vain voivoitteluun. Minulla riittää luottoa Dettmanniin, olkoonkin talousasioista ymmärtämätön tai ei. Uskon, että hän nostaa Suomen koripalloilun julkisuuskuvaa ennennäkemättömällä tavalla tulevina vuosina, onhan Saksassa suurissa ympyröissä saanut HD sentään suuri filosofi ja nero.

7.
Loppuun haluaisin ilmoittaa näkemykseni siitä, mistä todella on kyse. Hesariin kirjoittanut nelikko ei tämän jälkeen saisi enää koskaan sanoa ääneen: "I LOVE THIS GAME".

Comments:

1.
Luuletko todella, että koripallo nousee Suomessa ammattilaislajiksi? Mistä aiot löytää ammattilaisuuteen vaaditut katsojamäärät ja rahat?

2.
Salibandyn kasvusta korisväen tulee olla huolestunut, sillä laji sisäpallolaji, joka kilpailee nuorista "urheilijasieluista". Se ei enää ole mikään pelkkä pudokaslaji. Ja kyllä lajin piirin hakeutuu myös vakavasti otettavia urheilijatyyppejäkin. Vaikka kansainvälisellä tasolla lajin merkitys ei ole suuri, niin Suomessa tuollaisilla harrastajamäärillä on valtaisa merkitys.

3.
MIstä sinä revit ne rahat kaikkiin luettelemiisi asioihin? Julkisesta tuestako, kun jopa yhteiskunnan peruspalvelut ovat kuralla? Junnujen vanhempien taskustako, tai heidän talkootyöstään? Ulkomaalaispelaajien lisäksi pitäisi palkata oikein valmennuspäällikkökin. Penäämäsi seurojen vastuullisuus olisi puhdas konkurssien tie. Kyllä se on nähty, mihin vastuuton taloudellinen ajattelu vie, vrt. jalkapallo ja konkat.

4.
Ei kait kukaan ole sanonut, etteikö pelillinen taso olisi noussut, mutta mikä on siitä maksettu hinta? Ja kuka haluaa katsella kymmenen jenkin keskinäistä kisaamista pitkän päälle?

5.
Sarjajärjestelmästä käsittämättömine ruuhkineen olen kanssasi samaa mieltä. Mutta en lähtisi muita kaikkitietävyydestä syyttelemään.

6.
Kaikki kunnia Dettmannille, mutta ei hänkään mikään jumalallinen nero ole. Taannoiset lausunnot "kaikki pelaa - urheilusta" olivat käsittämättömän hölmöjä. Herra D. munasi lausunnoillaan julkisesti koko korisväen. Suomi ei ole Saksa, ja kyllä meidän perusajatus liikunnasta on edelleen koko kansan liikuttaminen. Ammattiurheilu rahoittakoon itsensä.

7.
Kuka sinä olet arvioimaan kenenkään rakkauden tasoa niin korikseen kuin mihinkään muuhunkaan? Oma asenteesi korikseen vaikuttaa suorastaan fundamentaaliselta...

 

[l.k.]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

c)
Ei mitään urheilua voi rakentaa muutaman huipun varaan. Jos tämä nykysysteemi palvelee kahta kohta suomen jättävää palloilijaa ja pissii siinä samalla 20:n muun varpaille, niin ollaan aika heikoilla jäillä.

Ymmärtääkseni kaikki muut joukkueet sm-sarjassa paitsi Lappeenranta antavat kohtuullisen hyvin eli 15-25 minuuttui peliaikaa 3-4 suomalaiselle pelaajalle.
Nuo 30-50 pelaajaa sm-sarjassa ovat mielestäni juuri se oikea määrä, jotka ansaitsevat tuon minuuttimäärän. En tunne ylläolevassa kirjoituksessa mainittuja Ahoa ja Huittia, mutta ilmiselvästi kaikki joukkueet on rakennettu niin ettei yksikään lupaava juniori kärsi minuuttien puutteesta. Kotkan vähän pelaavat juniorit saavat minuutit A-pojissa, Topon ja Hongan nuoret rinnakkaislisenssillä divarissa (=erinomaista toimintaa!!).
Jokaisella nuorella pelaajalla, joka ei saa "tarvitsemiaan minuutteja" sm-sarjassa on mahdollisuus pelata rinnakkaislisenssillä esimerkiksi divaria. Jo viime kaudella oli Lapualla muutama tällainen pelaaja.
Jos pelaaja ei ole 22-vuotiaana mestaruussarjatasoinen pelaaja, ei meidän kannata väkisin yrittää jollain ulkomaalaisten pelaajien rajoitussäännöillä tehdä tällaisesta nuoresta isojen minuuttien mestispelaajaa.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että jos jotain ei kiinnosta mennä katsomaan ulkomaalaisviisikkoa, hallista voi pysyä pois.

 

[mark karcher]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Comments:

1.
Luuletko todella, että koripallo nousee Suomessa ammattilaislajiksi? Mistä aiot löytää ammattilaisuuteen vaaditut katsojamäärät ja rahat?

2.
Salibandyn kasvusta korisväen tulee olla huolestunut, sillä laji sisäpallolaji, joka kilpailee nuorista "urheilijasieluista". Se ei enää ole mikään pelkkä pudokaslaji. Ja kyllä lajin piirin hakeutuu myös vakavasti otettavia urheilijatyyppejäkin. Vaikka kansainvälisellä tasolla lajin merkitys ei ole suuri, niin Suomessa tuollaisilla harrastajamäärillä on valtaisa merkitys.

3.
MIstä sinä revit ne rahat kaikkiin luettelemiisi asioihin? Julkisesta tuestako, kun jopa yhteiskunnan peruspalvelut ovat kuralla? Junnujen vanhempien taskustako, tai heidän talkootyöstään? Ulkomaalaispelaajien lisäksi pitäisi palkata oikein valmennuspäällikkökin. Penäämäsi seurojen vastuullisuus olisi puhdas konkurssien tie. Kyllä se on nähty, mihin vastuuton taloudellinen ajattelu vie, vrt. jalkapallo ja konkat.

4.
Ei kait kukaan ole sanonut, etteikö pelillinen taso olisi noussut, mutta mikä on siitä maksettu hinta? Ja kuka haluaa katsella kymmenen jenkin keskinäistä kisaamista pitkän päälle?

5.
Sarjajärjestelmästä käsittämättömine ruuhkineen olen kanssasi samaa mieltä. Mutta en lähtisi muita kaikkitietävyydestä syyttelemään.

6.
Kaikki kunnia Dettmannille, mutta ei hänkään mikään jumalallinen nero ole. Taannoiset lausunnot "kaikki pelaa - urheilusta" olivat käsittämättömän hölmöjä. Herra D. munasi lausunnoillaan julkisesti koko korisväen. Suomi ei ole Saksa, ja kyllä meidän perusajatus liikunnasta on edelleen koko kansan liikuttaminen. Ammattiurheilu rahoittakoon itsensä.

7.
Kuka sinä olet arvioimaan kenenkään rakkauden tasoa niin korikseen kuin mihinkään muuhunkaan? Oma asenteesi korikseen vaikuttaa suorastaan fundamentaaliselta...

Turha ja harmillinen asia, että tällaisilla keskustelupalstoilla asiallisin kirjoituksiin vastataan tarttumalla yksioikoisesti detaljeihin, eikä tarkastelemalla laajempia asiakokonaisuuksia. Yritän nyt kuitenkin parhaani mukaan vastata hajanaisesti ampumiisi tokaisuihin.

Olen lähes varma, että 2010-luvulla koripallon markkina-arvo nousee tasaisesti Suomessa ja lajista tulee entistä ammattimaisempi. Jos kaikissa joukkueissa on tällä hetkellä 4-7 täysin ammattilaispelaajaa (Pyrintö 4, Porvoo 7), minkä lisäksi useita puoliammattilaisia, niin voidaan huoletta sanoa, että Korisliiga on jo nyt likimain ammattilaisliiga.

Mitä tulee juniorien valmennuspäällikköön, niin sellaisen voisi palkata kaikkiin liigaseuroihin, joissa sellaista ei vielä ole. Tarvittaessa voisi pudottaa sen viidennen jenkin (4000 euroa/kk) ja palkata hänen sijastaan (kuten viime viestissäni jo mainitsin) nuorten valmennuksesta vastaava koordinaattori. Mitä enemmän päätoimisia työntekijöitä suomalaisissa seuroissa, sen parempi.

Taitaa olla niin, että PuHulla olisi ensi kaudella SM-sarjan upein kotihalli. Kuinka hyvin tämä osattiin käyttää hyödyksi? Kuinka pitkällä aikavälillä toimintaa Vantaalla suunnitellaan?

Valtionavustukset käytettiin hyödyksi pudottamalla mitä todennäköisimmin PuHu sarjatasoa alemmaksi 1. divisioonaan. Juuri kun luulin ettei Antti Papinahoa huonompaa päävalmentajaa pääsarjatasolle löydy, niin PuHussa vedettiin SM-sarjahaaveet lopullisesti vessanpöntöstä palkkaamalla ruoriin Kari Liimo.

Tiedän myös hyvin, että vuonna 2007 Salibandyliitto sai valtionavustusta 650 000 euroa ja Koripalloliitto 555 000 euroa (järjettömyyden osoittavat myös seuraavat luvut: Kyykkäliitto 9000 euroa ja Saappaanheittoliitto 5000 euroa).

Eli ei siis mikään "pudokaslaji", kuten asian ilmaisit. Harrastajamäärät ovat kasvaneet, mutta kaikki palstan lukijat, jotka tuntevat termin "säbäjätkä", ymmärtänevät varmasti hyvin, ettei näiden "urheilijasielujen" lajivalinnassa Suomen koripalloilun tulevaisuus ole kärsinyt piirun vertaa.

Annan sinulle luvan tulkita tätä väitettä aivan miten itse haluat.

Haluaisin kommentoida vielä kahta asiaa. Uskon, että neljän palstan artikkelin Helsingin Sanomiin kirjoittanut nelikko olisi saanut viestinsä liittoon muillakin keinoin. Heidän tarkoituksensa oli vaikuuttaa päättäjiin, mutta samalla he tekivät karhunpalveluksen: he loivat negatiivista kuvaa koripallosta lajista tietämättömille syystä tai toisesta.

Mainittakoon, että jutun näkökulmasta tulee selvästi esille, että aihetta on käsitelty sangen yksisilmäisesti, eikä laaja-alaisesti. Parjataan ja parjataan. Halutaan palata menneisyyteen, vaikka tietä ei ole. Sehän on kadonnut jo kauan sitten.

Loppuun haluan todeta, että Henrik Dettmann on suomalaisessa urheilukentässä täysin uniikki persoona, joka nauttii laajaa arvostusta myös koripallopiirien ulkopuolella.

Vaikka täällä ei Dettmannin kannanottoja ymmärrettäisikään, ei se välttämättä tarkoita hänen olevan väärässä. Miksi toisenajattelijoiden vallankumouksellisia ajatuksia pitää ensi kädeltä tyrmätä? Miksi HD:n pitäisi olla vain kanarianlintu kaivoksessa?

Eikä hän julkisesti ole munannut suomalaisista koripalloväkeä. Päinvastoin. Useissa eri tiedotusvälineissä viime marraskuussa julkaistussa haastattelussa Dettmann kommentoi mm. Nuori Suomi -järjestelmää seuraavasti:

"Tämä on ruotsalaista peruskoulumallia. Urheilussa nimenomaan pitää opettaa nuoresta pitäen, että on eritasoisia suorituksia, erilaisia sijoituksia. Ei sitä pidä mitenkään ylikorostaa, mutta sen pitää olla luonnollinen osa urheilua."

"Voidaan kysyä, kohtaavatko pohjoismainen ihmiskäsitys ja huippu-urheilu enää toisensa. Mutta samalla voidaan kysyä, kohtaako pohjoismainen ihmiskäsitys ja mikään huipulle tähtäävä toiminta enää toisensa."

 

[sullesiina]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Samaan pitäisi ryhtyä koripallon osalta, eikä tyytyä vain voivoitteluun. Minulla riittää luottoa Dettmanniin, olkoonkin talousasioista ymmärtämätön tai ei. Uskon, että hän nostaa Suomen koripalloilun julkisuuskuvaa ennennäkemättömällä tavalla tulevina vuosina, onhan Saksassa suurissa ympyröissä vastuuta saanut HD sentään suuri filosofi ja nero.

Sinun suuri idolisi Henrik Dettman oli 80-luvulla tuhota koko suomalaisen koripalloilun uudistusajatuksillaan. I-divari piti tehdä 48 joukkueen kokonaisuudeksi ja kaikien piti päästä pelaamaan ainakin divariin. Nyt äijä vääntää ihan toisesta päästä ja haukkuu kaikki Nuori Suomi-ajatukset pataluhaksi. Olkoon mies mitä tahansa, mutta nero hän ei todellakaan ole. Far from it!

Ja lopuksi vielä Karcher. Ei sinun kirjoituksessasi ollut mitään ratkaisua tämän päivän ongelmiin. Au contraire! Sinähän haluat tämän läpimädän menon jatkua ja haukut vielä vanhat herrat dementoituneiksi äijiksi. Herrojen, joiden tulisi nauttia suurta kunnioitusta sinunlaisiltasi eikä halveksuntaa.

 

[Laku Pedersen]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Ensinnäkin, tervetuloa foorumille mark karcher. Mahtava avaus!

Seuraan kirjoittelua myös vastaavalla jalkapallofoorumilla ja siellä tällaisiin HS:n artikkelin kaltaisiin mustamaalailuun puututaan välittömästi. Olisiko mahdollista, että mark karcherin tai sophistifunkin kaltainen taitava kirjoittaja esittäisi vastineen HS:ssa. Te molemmat tunnutte olevan perillä asioista ja tahdotte rakkaan lajimme parasta. Toki sählyn pelaajille vittuilut yms. kannattaa jättää pois, vaikka ne kieltämättä paikallaan olisivatkin. Myös itseäni vituttaa yli kaiken tämä vanhojen jäärien tarkoituksellinen mustamaalaaminen ontuvin perusteluin. En väitä, että itsekään olisin täysin tyytyväinen kuluvan kauden vahvistusrumbaan, mutta vika on kyllä seuroissa. Joten Rauramot ja kumppanit: kun seuraavan kerran haluatte esittää julkisia itkuvirsiänne tyyliin "lähdin marttyyrina kesken Torpan pelin, koska kentällä oli liikaa jenkkejä", niin kannattaa miettiä millä perustein ja kenelle kritiikin esittää.

 

[puhuman]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Ymmärtääkseni kaikki muut joukkueet sm-sarjassa paitsi Lappeenranta antavat kohtuullisen hyvin eli 15-25 minuuttui peliaikaa 3-4 suomalaiselle pelaajalle.
Nuo 30-50 pelaajaa sm-sarjassa ovat mielestäni juuri se oikea määrä, jotka ansaitsevat tuon minuuttimäärän. En tunne ylläolevassa kirjoituksessa mainittuja Ahoa ja Huittia, mutta ilmiselvästi kaikki joukkueet on rakennettu niin ettei yksikään lupaava juniori kärsi minuuttien puutteesta. Kotkan vähän pelaavat juniorit saavat minuutit A-pojissa, Topon ja Hongan nuoret rinnakkaislisenssillä divarissa (=erinomaista toimintaa!!).

En ole tarkaan laskenut niitä suomalaisten pelaajien peliaikoja. Mutta otan arviosi keskeltä, eli ne 40 pelaaja, jotka "ansaitsevat" ko. peliajan:

- jos ne pelaajat jaetaan joukkueiden määrällä, saadaan noin 3 pelaajaa per joukkue
- muut suomalaiset eivät kait sitten logiikkasi mukaan tarvitse sitä peliaikaa?

Kovaksi on mennyt suomalainen koris. Mielestäni liigassa on aivan liian vähän vahvoja suomalaisia korinaluspelaajia, onneksi "omassa" seurassani on sentään Majala, thank God!

 

[puhuman]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Taitaa olla niin, että PuHulla olisi ensi kaudella SM-sarjan upein kotihalli. Kuinka hyvin tämä osattiin käyttää hyödyksi? Kuinka pitkällä aikavälillä toimintaa Vantaalla suunnitellaan?

Valtionavustukset käytettiin hyödyksi pudottamalla mitä todennäköisimmin PuHu sarjatasoa alemmaksi 1. divisioonaan. Juuri kun luulin ettei Antti Papinahoa huonompaa päävalmentajaa pääsarjatasolle löydy, niin PuHussa vedettiin SM-sarjahaaveet lopullisesti vessanpöntöstä palkkaamalla ruoriin Kari Liimo.

Niin, tätä minäkin olen ihmetellyt. Hukataanko tässä nyt tuhannen taalan paikkaa? PuHun "päättävillä elimillä" on kyllä riittävästi kokemusta ja "koris know howta", että tilanteen pitäisi olla nyt aivan toisenlainen.

Vai onko kyse sittenkin vain rahasta? Vai kerittiinkö sittenkään kunnolla valmistautua tähän ulkomaalaispelaajien rynnistykseen?

Muutenhan seura on mallikelpoinen, organisaatio ja esimerkillinen junnutyö...

 

[puhuman]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Ensinnäkin, tervetuloa foorumille mark karcher. Mahtava avaus!

Seuraan kirjoittelua myös vastaavalla jalkapallofoorumilla ja siellä tällaisiin HS:n artikkelin kaltaisiin mustamaalailuun puututaan välittömästi. Olisiko mahdollista, että mark karcherin tai sophistifunkin kaltainen taitava kirjoittaja esittäisi vastineen HS:ssa. Te molemmat tunnutte olevan perillä asioista ja tahdotte rakkaan lajimme parasta. Toki sählyn pelaajille vittuilut yms. kannattaa jättää pois, vaikka ne kieltämättä paikallaan olisivatkin. Myös itseäni vituttaa yli kaiken tämä vanhojen jäärien tarkoituksellinen mustamaalaaminen ontuvin perusteluin. En väitä, että itsekään olisin täysin tyytyväinen kuluvan kauden vahvistusrumbaan, mutta vika on kyllä seuroissa. Joten Rauramot ja kumppanit: kun seuraavan kerran haluatte esittää julkisia itkuvirsiänne tyyliin "lähdin marttyyrina kesken Torpan pelin, koska kentällä oli liikaa jenkkejä", niin kannattaa miettiä millä perustein ja kenelle kritiikin esittää.

Kyllähän täällä jotkut muutkin sitä mustamaalausta harrastavat:

- "omaan pesään virtsaaminen"
- Rauramot ja julkiset itkuvirret, kyllä Rauramollakin oli perustelunsa...

Eikö keskustelu Suomen korispiireissä saakaan olla avointa?

 

[Herbert]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Olisiko mahdollista, että mark karcherin tai sophistifunkin kaltainen taitava kirjoittaja esittäisi vastineen HS:ssa.

Koripalloliitto yritti tätä jo kerron julkilausumallaan ulkomaalaisrajoituksista. Ei onnistunut niin hyvin kuin mahdollista, koska tekstiä ei julkaistu sellaisenaan, vaan toimittaja otti asiakseen kommentoida asiaa. Mutta auttoi ehkä hieman valottamaan myös liiton näkemystä asiaan.

Tässä kirjoituksessa oli erityisen mielenkiintoista se, että yksi kirjoittajista (Kulha) on käsittääkseni HS:n entinen päätoimittaja. En tiedä, olisivatko herrat muuten saaneet yhtä paljoa palstatilaa käyttöönsä, mutta tietenkin jokainen toimii niillä suhteilla, jotka käytettävissä on.

Muistuttaisin kuitenkin kaikkia keskustelijoita siitä, että kiintiöt ulkomaalaisille pelaajille oli vain pieni osa ao. kirjoitusta ja mukaan mahtui paljon hyvää asiaakin. Eli jos joku pohtii esim. mielipidekirjoituksen kautta tekstiin vastaamista, niin suosittelisin konstruktiivista lähtökohtaa, jossa todetaan, että esim. vaihtoruletin osalta kirjoittajat olivat aivan oikeassa, mutta että vanhaan sääntelytalouteen ei paluuta enää ole.

Edelleen jäin itse miettimään, pitäisikö tältä osin hakea eri sarjatasoille erilaisia rooleja. Uskon, että divarin osalta liitolla olisi vapaammat kädet, sillä toiseksi ylimpänä sarjana sitä voitaneen pitää enemmän koulutussarjana, joten jotkin pienet vaatimukset esim. kotimaisten NUORTEN pelaajien käytölle voisivat olla perusteltuja. Liitto voisikin ehkä pohtia laajemmin eri sarjatasojen roolia suomalaisen koripallon kehittämisessä.

 

[Laku Pedersen]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Kyllähän täällä jotkut muutkin sitä mustamaalausta harrastavat:

- "omaan pesään virtsaaminen"
- Rauramot ja julkiset itkuvirret, kyllä Rauramollakin oli perustelunsa...

Eikö keskustelu Suomen korispiireissä saakaan olla avointa?

Eikö täällä saa kaltaiseni nobodyt esittää mielipiteensä, vaikkapa Rauramon lausunnoista. Minuahan ei ole urheiluruutuun kutsuttu kertomaan kantaani. Totta helvetissä keskustelun täytyy olla avointa, mutta julkinen loanheitto ei välttämättä tilannetta paranna. Onko muuten julkisessa keskustelussa nostettu Mika Turusen nimeä esille? Tällä miehellä kun sattuu olemaan merkittävä rooli nykytilanteen aikaansaamiseksi.

 

[puhuman]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Edelleen jäin itse miettimään, pitäisikö tältä osin hakea eri sarjatasoille erilaisia rooleja. Uskon, että divarin osalta liitolla olisi vapaammat kädet, sillä toiseksi ylimpänä sarjana sitä voitaneen pitää enemmän koulutussarjana, joten jotkin pienet vaatimukset esim. kotimaisten NUORTEN pelaajien käytölle voisivat olla perusteltuja. Liitto voisikin ehkä pohtia laajemmin eri sarjatasojen roolia suomalaisen koripallon kehittämisessä.

Olen täysin samaa mieltä...

 

[puhuman]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Eikö täällä saa kaltaiseni nobodyt esittää mielipiteensä, vaikkapa Rauramon lausunnoista. Minuahan ei ole urheiluruutuun kutsuttu kertomaan kantaani. Totta helvetissä keskustelun täytyy olla avointa, mutta julkinen loanheitto ei välttämättä tilannetta paranna. Onko muuten julkisessa keskustelussa nostettu Mika Turusen nimeä esille? Tällä miehellä kun sattuu olemaan merkittävä rooli nykytilanteen aikaansaamiseksi.

Tottakai saa esittää mielipiteensä, ja niin pitääkin...sori, jos ilmaisin asian väärin...

 

[keskiympyrä]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Turha ja harmillinen asia, että tällaisilla keskustelupalstoilla asiallisin kirjoituksiin vastataan tarttumalla yksioikoisesti detaljeihin, eikä tarkastelemalla laajempia asiakokonaisuuksia. Yritän nyt kuitenkin parhaani mukaan vastata hajanaisesti ampumiisi tokaisuihin.

Olen lähes varma, että 2010-luvulla koripallon markkina-arvo nousee tasaisesti Suomessa ja lajista tulee entistä ammattimaisempi. Jos kaikissa joukkueissa on tällä hetkellä 4-7 täysin ammattilaispelaajaa (Pyrintö 4, Porvoo 7), minkä lisäksi useita puoliammattilaisia, niin voidaan huoletta sanoa, että Korisliiga on jo nyt likimain ammattilaisliiga.

Mitä tulee juniorien valmennuspäällikköön, niin sellaisen voisi palkata kaikkiin liigaseuroihin, joissa sellaista ei vielä ole. Tarvittaessa voisi pudottaa sen viidennen jenkin (4000 euroa/kk) ja palkata hänen sijastaan (kuten viime viestissäni jo mainitsin) nuorten valmennuksesta vastaava koordinaattori. Mitä enemmän päätoimisia työntekijöitä suomalaisissa seuroissa, sen parempi.

Taitaa olla niin, että PuHulla olisi ensi kaudella SM-sarjan upein kotihalli. Kuinka hyvin tämä osattiin käyttää hyödyksi? Kuinka pitkällä aikavälillä toimintaa Vantaalla suunnitellaan?

Valtionavustukset käytettiin hyödyksi pudottamalla mitä todennäköisimmin PuHu sarjatasoa alemmaksi 1. divisioonaan. Juuri kun luulin ettei Antti Papinahoa huonompaa päävalmentajaa pääsarjatasolle löydy, niin PuHussa vedettiin SM-sarjahaaveet lopullisesti vessanpöntöstä palkkaamalla ruoriin Kari Liimo.

Tiedän myös hyvin, että vuonna 2007 Salibandyliitto sai valtionavustusta 650 000 euroa ja Koripalloliitto 555 000 euroa (järjettömyyden osoittavat myös seuraavat luvut: Kyykkäliitto 9000 euroa ja Saappaanheittoliitto 5000 euroa).

Eli ei siis mikään "pudokaslaji", kuten asian ilmaisit. Harrastajamäärät ovat kasvaneet, mutta kaikki palstan lukijat, jotka tuntevat termin "säbäjätkä", ymmärtänevät varmasti hyvin, ettei näiden "urheilijasielujen" lajivalinnassa Suomen koripalloilun tulevaisuus ole kärsinyt piirun vertaa.

Annan sinulle luvan tulkita tätä väitettä aivan miten itse haluat.

Haluaisin kommentoida vielä kahta asiaa. Uskon, että neljän palstan artikkelin Helsingin Sanomiin kirjoittanut nelikko olisi saanut viestinsä liittoon muillakin keinoin. Heidän tarkoituksensa oli vaikuuttaa päättäjiin, mutta samalla he tekivät karhunpalveluksen: he loivat negatiivista kuvaa koripallosta lajista tietämättömille syystä tai toisesta.

Mainittakoon, että jutun näkökulmasta tulee selvästi esille, että aihetta on käsitelty sangen yksisilmäisesti, eikä laaja-alaisesti. Parjataan ja parjataan. Halutaan palata menneisyyteen, vaikka tietä ei ole. Sehän on kadonnut jo kauan sitten.

Loppuun haluan todeta, että Henrik Dettmann on suomalaisessa urheilukentässä täysin uniikki persoona, joka nauttii laajaa arvostusta myös koripallopiirien ulkopuolella.

Vaikka täällä ei Dettmannin kannanottoja ymmärrettäisikään, ei se välttämättä tarkoita hänen olevan väärässä. Miksi toisenajattelijoiden vallankumouksellisia ajatuksia pitää ensi kädeltä tyrmätä? Miksi HD:n pitäisi olla vain kanarianlintu kaivoksessa?

Eikä hän julkisesti ole munannut suomalaisista koripalloväkeä. Päinvastoin. Useissa eri tiedotusvälineissä viime marraskuussa julkaistussa haastattelussa Dettmann kommentoi mm. Nuori Suomi -järjestelmää seuraavasti:

"Tämä on ruotsalaista peruskoulumallia. Urheilussa nimenomaan pitää opettaa nuoresta pitäen, että on eritasoisia suorituksia, erilaisia sijoituksia. Ei sitä pidä mitenkään ylikorostaa, mutta sen pitää olla luonnollinen osa urheilua."

"Voidaan kysyä, kohtaavatko pohjoismainen ihmiskäsitys ja huippu-urheilu enää toisensa. Mutta samalla voidaan kysyä, kohtaako pohjoismainen ihmiskäsitys ja mikään huipulle tähtäävä toiminta enää toisensa."

Mark Karcher... höpö, höpö!
Ei kukaan ole koripallon kehittämisen suhteen jumala, vaikka osaa kirjoittaa hyvin. Kirjoituksen sisältö kertoo enemmän, kuin kirjoituksen taso. Sinun kirjoituksessa ei ole hyvää, kuin sen taso. Asiaa ei oikein löydy... tai löytyy kyllä, mutta...

"Olen lähes varma, että 2010-luvulla koripallon markkina-arvo nousee tasaisesti Suomessa ja lajista tulee entistä ammattimaisempi. Jos kaikissa joukkueissa on tällä hetkellä 4-7 täysin ammattilaispelaajaa (Pyrintö 4, Porvoo 7), minkä lisäksi useita puoliammattilaisia, niin voidaan huoletta sanoa, että Korisliiga on jo nyt likimain ammattilaisliiga."

Ei pelkästään ulkomaisten määrä tee mistään liigasta ammattilaisliigaa. Jos ulkomaisten pelaajien taso säilyy tämän hetken tasolla, ei Suomen korisliigasta tule koskaan ammattilaisliigaa, olkoon vierastyöläisten määrä kuinka iso tahansa.


"Valtionavustukset käytettiin hyödyksi pudottamalla mitä todennäköisimmin PuHu sarjatasoa alemmaksi 1. divisioonaan. Juuri kun luulin ettei Antti Papinahoa huonompaa päävalmentajaa pääsarjatasolle löydy, niin PuHussa vedettiin SM-sarjahaaveet lopullisesti vessanpöntöstä palkkaamalla ruoriin Kari Liimo."

Onneksi tämä on ainoastaan sinun henkilökohtainen mielipide kyseisistä herroista. Jotkut paremmin lajin sisällä työskentelevät henkilöt ovat vahvasti eri mieltä.


"Haluaisin kommentoida vielä kahta asiaa. Uskon, että neljän palstan artikkelin Helsingin Sanomiin kirjoittanut nelikko olisi saanut viestinsä liittoon muillakin keinoin. Heidän tarkoituksensa oli vaikuuttaa päättäjiin, mutta samalla he tekivät karhunpalveluksen: he loivat negatiivista kuvaa koripallosta lajista tietämättömille syystä tai toisesta."

Miten ihmeessä alamaissa kulkevasta lajista voidaan kirjoittaa positiivisesti. Negatiivisen kuvan antaminen on täysin perusteltua.


"Loppuun haluan todeta, että Henrik Dettmann on suomalaisessa urheilukentässä täysin uniikki persoona, joka nauttii laajaa arvostusta myös koripallopiirien ulkopuolella."

Dettmanin unikkuudesta en sano mitään, mutta yhden tärkeän asian tämä äijä on unohtanut kaiken uhoilunsa ja mielipiteittensä keskellä. Hän ei ole päävalmentajana onnistunut millään muotoa kehittämään suomalaista koripalloa, eikä menestystä ole tullut. Kannattaisi äijän keskittyä oleelliseen eikä jauhaa turhanpaiväisiä mielipiteitä. Monessa muussa lajissa tuollaisiin "saavutuksiin" päässyt valmentaja olisi saanut jo potkut.

 

[Pastori Pete]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

Kauhajoilla ja vastaavilla muukalaislegioonilla ei suomalaista korista eteenpäin viedä. Kannattaa tehdä nyt jotain ensi kauden varoiksi, ettei korisyleisö kaikkoa saleista.

Jännä valinta esimerkiksi on Kauhajoki, kun olisit voinut valita vaikka Pussihukat, joilla riveissä tällä hetkellä sama määrä vahvistuksia ulkomailta ja ilmeisesti vielä yksi tulee lisää. En puolustele Kauhajokea, mutta ihmettelen vain sitä, että aina aidan toisella puolella näyttää erilaiselta, kuin omalla puolella. Divarissakin pelaa esim FoKoPo, jolla on neljä amerikkalaista ja yksi virolainen vahvistus. ELi ei tarvitse pakosta aina katsoa pohjanmaalle, kun hakee esimerkkejä.

 

[komissarovinjuri]

Vs: Ulkomaalaiskiintiö!

heitän kommenttin lihavoituna tuonne mark karcherin teksti väliin, kai sen sieltä löytää



Näkisin Mäen, Kulhan, Riistaman ja Hynnisen kannanoton lähinnä ”vanhojen hyvien aikojen” fiilistelynä. Samaa mitä vanhempi sukupolvi aina tuntuu tekevän, eli väitetään että ennen vanhoina hyvinä aikoina” kaikki oli paremmin.

Tunnut näkevan asian kovin tunteellisesti

Nelikko kirjoittaa, että: "Suomalainen koripalloilu ei yllä lähellekään ammattimaisesti harjoitettua urheilua, vaikka pelaajille, valmentajille ja muutamille muille joukkueiden hyväksi työskenteleville maksetaankin. Kokemus osoittaa, että ainoa joukkueurheilulaji, joka Suomessa pystyy toimimaan ammattilaisurheilun periaatteilla, on jääkiekkoilu."

Mitä tällä väitteellä tarkoitetaan? Se on mielestäni täyttä puppua. Vaikka 1970-luvulla ja 1980-luvulla koris olisi ollut amatöörilaji, niin se ei tarkoita sitä että sen tarvitsisi olla sitä 2000-luvulla. Maailma muuttuu, Eskoseni.

Jos koripallo olisi kasvamassa ammattilaislajiksi maassamme olisimme toki iloisia, mutta kyllä siitä pitäisi joitain uskottavia merkkejä jo olla näkyvissä.

Suomalaiset liigaseurat harjoittelevat kaksi kertaa päivässä, ja suurimpien liigaseurojen joukkueiden budjetti hipoo 500 000 euroa. Useissa joukkueissa saattaa olla jopa 7-8 ammattilaista, ja loput puoliammattilaisia muutamia junioreita lukuun ottamatta. Minusta tämä kertoo siitä, että toimintaa viedään koko ajan ammattimaisempaan suuntaan.

Kyllä ammattilaisuus on kaukana noilla budjeteilla. Ja jotta kasvua olisi edessä, olisi oltava odotus lajin kehittymisestä liiketoiminnaksi. Niin kauan kun jääkiekon vetovoima on näin suuri, ei näin pienee maahan mahdu kovin helposti toista lajia jossa voidaan harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Meitä on liian vähän, meillä on liian vähän firmoja, niillä on liian vähän tarvetta urheilusponsorointiin, tv aikaa on liian vähän koska on liian vähän katsojia.


Jääkiekko muka ainoa laji ammattilaisurheiluun? Tarkoitetaanko tällä sitä, ettei koris olisi kuitenkaan Suomessa kannattava bisnes? Ei ole muuten lätkäkään. Ainoa joukkue, joka on tasaisesti pystynyt tahkoamaan taloudellista tuottoa tällä vuosituhannella on Oulun Kärpät. Jääkiekostakin futiksen ja koriksen tavoin seurojen taustoilta löytyy mesenaatteja, kuten Bluesin makkaraperijä Jussi Salonoja, jotka ovat rahoittaneet toimintaa omaa henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Tulisiko tämä siis ymmärtää siten että et usko yhdenkään laji olevan liiketoimintaa suomessa? Mutta samaan hengenvetoon esität että juuri Koripallon on ihan viittä vaille kehittymässä ammattimaiseksi. Joku tässä mättää

Ongelma on tällä hetkellä, etteivät seurat ole reagoineet tilanteeseen vastuullisella tavalla. Joukkueiden pitäisi satsata organisaatioon, eikä ainoastaan ulkomaalaisvahvistuksiin. Kuudennen ulkomaalaisen pelaajan sijasta näiden liigajoukkueiden pitäisi satsata varsinkin nuorten valmennukseen, ja palkata esimerkiksi täysipäiväinen valmennuspäällikkö, mikäli sellaista ei vielä seurassa ole.

Tästä kai kaikki ovat yhtä mieltä. Mutta kun eivät satsaa vaan hakevat menestystä nopeimmalla mahdollisella tavalla kun naapuriseurakin haki. Vastataan siis samoilla ammuksilla joita muut käyttävät. Sarjajärjestelmä mahdollistaa tämän ja siksi näin menetellään

Minua on jatkuvasti ihmetyttänyt, että topicissa unohdetaan, mikä muutoksessa oli alunperin tarkoituksena. Tuskin kukaan uskaltaa väittää, ettei Korisliigan pelillinen taso olisi noussut. Mitä parempia pelaajia, sitä parempia joukkueita ja otteluita. Parantuneen taitotason myötä myös katsojamäärät ovat nousseet (ei mainittu kirjoituksessa).

Jos taso onkin noussut, on kotimaisten pelaajien panos sen eteen vähentynyt. Siinäpä tämä hesarin kirjoituksen pointti juuri olikin. Tämä on ns. "lainattua tasoa" josta maksetaan joka vuosi mukava summa ja keväällä lentokoneet vievät koko saavutetun tason muille maille. Mitä jää kotimaahan kun nuoret 17-20 vuotiaat kaverit ovat istuneet penkillä - sillä tavalla ei uusia Koposia kehity


Jos joku suomalainen ei pääse kentälle liigassa, niin hänen pitäisi etsiä itselleen sopivan tasoinen joukkue tai sarjataso. Liigajoukkueissa istuu penkillä useita pelaajia, jotka eivät pärjäisi edes divaritasolla (mm. PuHussa Huitti ja Aho). Se, että he eivät pääse pelaamaan, on pelin tason kannalta vain hyvä asia.

Iskit sinänsä asian ytimeen, vaikkakin tahattomasti. Jos nykymeno jatkuu, ei meillä ole tulevaisuudessa näinkään paljon hyviä kotimaisia pelaajia. Kotimaisen koripalloliigamme taso olisi juuri niin pysyvää kuin olisi ulkomaalaisten täällä oleilu. Ja sinivalkoisin siivin se taso joka kevät häipyisi avarampaan maailmaan. Ja sitten ostaisimme taas syksyksi tasoa. Voisiko se fyrkan käyttää jotenkin fiksummin?


Eniten minua ärsyttää se perusnegatiivisuus ja besserwissermäisyys, mitä tällä palstalla on havaittavissa.

Tämä oli huippu! Sinua ottaa siis päähän sinä



Minulla riittää luottoa Dettmanniin, olkoonkin talousasioista ymmärtämätön tai ei. Uskon, että hän nostaa Suomen koripalloilun julkisuuskuvaa ennennäkemättömällä tavalla tulevina vuosina, onhan Saksassa suurissa ympyröissä vastuuta saanut HD sentään suuri filosofi ja nero.

Suuri filosofi ja nero? Mitä ikinä mahdatkaan tällä tarkoittaa, se kuvaa hyvin kirjoitusksesi asenteellisuutta

Loppuun haluaisin ilmoittaa näkemykseni siitä, mistä todella on kyse. Hesariin kirjoittanut nelikko ei tämän jälkeen saisi enää koskaan sanoa ääneen: "I LOVE THIS GAME".

Jostai besserwissereistä kirjoitit aikaisemmin, aika mainiota, kertakaikkiaan viihdyttävää. Määrittelet sitten tämänkin.

[/quote]