Vs: Viro - Suomi
Marsu sanoi:
Ei yhtä mutta kahta kaipaa.
Suomella on yksinkertaisesti piteidentekijät maajoukkue tasolla sen verran vähissä että jos kaksi kovinta äijää puuttuu niin ei enää löydy niitä miehiä.
...
Suomella on juuri nämä kaksi miestä aivan ehdottoman tärkeitä kavereita maajoukkueessa, niiden jälkeen tuleekin sellaista keskiverto kavereita aika paljon 10-15 äijää...
Totta tuo. Mutta fakta on myös se, että tämän hetken maajoukkuejohtamisella ei näitä ratkaisijoita myöskään pääse syntymään. Se minkä Dettman on hyvin oivaltanut on koripallomenestyksen eteenpäin vieminen markkinatalouden voimavaroille rakentaen. Mutta se minkä hän siinä voittaa on hän vuosia sitten hävinnyt valmennuksellisessa näkemyksessä ja rohkeudessaan. Se strategia joka toimii Saksan kaltaisen maajoukkueen peräsimessä, jossa joukkue vilisee dirk nowitzkin johdolla kansainvälisen tason ammattilaisista, ei toimi suomen populaation maassa. Valmentaja ei voi tyytyä vain peesaamaan joukkueen tähtipelaajia ja odottaa menestystä. Kirkkaimman kansainvälisen kärjen takaa täytyy nostaa linjastoa määrätietoisesti ylöspäin.
"Luontainen" käyrä kehitykselle kansainvälisille areenoille on tähän mennessä toiminut siten, että nuoret jannut lähtevät pelaamaan (opiskelemaan) ulkomaille muutamaksi vuodeksi, jonka jälkeen pääsevät maajoukkuekomennuksille. Nykyään muuttoliike on käynyt paljolti myös toiseen suuntaan. SM-sarja tarjoaa ammattilaismahdollisuuden yhä useammalle koripalloilijalle. Vielä 90-luvun lopullakin tilanne oli aivan toinen, hyvin harva eli koripallolla jollei halunnut lähteä ulkomaille pelaamaan. Tänä päivänä tätä tarvetta ei enää ole.
SM-sarja joukkueista häviävän pieni osa kuitenkaan edes harkitsee ulkomaisia koitoksia pelaajilleen haasteeksi (sivulauseena, tähän voisi liitto suunnitella muutosta, esim. jotain rahoituksen hankintaa, siten että joka vuosi esim SM-mestarille kustannettaisiin tuo Eurocup turnee, loisi ihan uutta dynamiikkaa). Jos näistä SM-sarjan pelaajista (joita nytkin maajoukkueen runko on suurin osa) halutaan kansainvälisen tason koviin vääntöihin ratkaisevia pelimiehiä, täytyy asialle määrätietoisesti tehdä jotain. Tähän jobiin Henkka, ainakaan nykyisellään, ei ole oikea mies. Tämä asia ei ratkea ilman perehtymistä siihen, että mikä on tänään SM-sarja pelaajien psykologinen motivaatio lähteä mukaan maajoukkueeseen, jossa pääsee katsomaan pelejä kentän laidalle.
1900-luvulla luotu isänmaallisen yhtenäisyyden mielikuvien "suomi-henki" ei yksinkertaisesti enää nyky-yhteiskunnassa kanna. Enää ei ole esim. suuri häpeä kieltäytyä maajoukkuekutsusta. Ammattikoripalloilija ei myöskään enää välttämättä tarvitse maajoukkuetta menestyäkseen ammatissaan. Suunnan näkee hyvin esim. usa:n vaikeuksista saada ykkösnimiään maajoukkuehommiin. Ei tarvetta, ei kiinnostusta.
Jotta tästä 10-15 jannun maajoukkueen perusrivistöstä saadaan oikeita kansainvälisten otteluiden onnistujia, pitäisi heitä pyrkiä motivoimaan ja kannustamaan ja luoda heille mahdollisuuksia kokea näitä onnistumisia. Kasvattaa jonkinlainen voittajaidentiteetti yksilönä, jotta tiukanpaikan tullen oma henk. koht. kunniantunto panee vauhtia rattaisiin ja saa pelistä toiseen hakemaan voimakkaita ratkaisuja. Tämä ei todennäköisesti juuri koskaan onnistu heti vaan vaatii tietyn kasvukauden ammattipelaajallekin. Etenkin maajoukkueen tapaisessa kollaasijoukkueessa, jossa vaikuttaminen on vähintäänkin satunnaista. Mielestäni nelikon Rannikko-Möttölä-Matinen-Nikkilä takaa löytyisi helposti n.6-8 osaamiseltaan ja fyysisiltä puitteiltaan kansainväliset mitat täyttävää jannua, jotka oikealla nosteella täyttäisivät helposti isommatkin saappaat maajoukkueessa. Tällä hetkellä ikävä kyllä aloitusviisikon ulkopuolella suurimmalla osalla maajoukkuemiehistämme rooli on olla rooliton. Ja tämä tilanne ei nyky valmennuskulttuurissa taida kovin hätäisesti tulla muuttumaan.
Se, että harjoitusmaaotteluita käydään pelaamassa lahden takana ilman aloitusviisikkoa, ei oikeastaan palvele ketään muuta kuin viron turismia. Jotta maajoukkueen rivimiehistä voisi syttyä vastuunkantajia, pitäisi heidän päästä pelaamaan isoja minuutteja maajoukkueessa, toimivassa pelisysteemissä. Eli siis siten, että aloitusviisikosta nyt olisi sitten ainakin se 2-3 rutinoitua runkomiestä kentällä heidän kanssaan. Täten joku saattaisi jopa innostua ylittämään itsensä. Joku jopa pysyvästi.
Mielestäni liitto saa kyllä katsoa ihan syvään ja huolella itseään peiliin näitten ottelutulosten kanssa. Jos meinaavat Detmania keisarin postillaan pidempäänkin säilyttää, en usko että lajin kansainvälinen kärki suomessa pääsee ainakaan kasvamaan.
PS. "Oi kaunis Johanna, älä usko Marsuihin, maireisiin omahyväisiin"..
