Koripallo.com

1B-divisioona 2019-2020

Viestejä
2 869
Jäi Pyrinnön kolmosjoukkueelle luu käteen, tekusta vapari varsinaisen peliajan päätteeksi vaan heitto ohi ja nyt jatkoajalla käkättimeen ja virhetilit täyteen joka toiselle jannulle. En nähnyt pelistä kun lopun joten en tiedä miten noin tasaisesti pelailivat. Olisi luullut Karkkilan vievän keposesti.

Noh kohta kärkikahinoihin, Peu Äänekosken putkea katkomassa...
Kohtuullisen harvinainen tilanne jos tosiaan joku valopää on tasatilanteessa mennyt hankkimaan tekun ottelun päätteeksi. Ja aika kova veto myös tuomarilta.
 
Viestejä
845
Piti oikein käydä katsomassa Elisa Viihteestä, että mitä siellä oikein tapahtui. Kenttäkuulutuksen mukaan tekninen virhe tuli, "koska Karkkilan pelaaja huusi heitossa".
 
Viestejä
534
Melko selvä heiton häirinnästä seurannut tekninen virhe. Jos pallo menee häirinnästä huolimatta koriin, annetaan varoitus (mikäli aiempaa varoitusta ei ole annettu), muussa tapauksesssa teku.

1572340248550.png
 
Viestejä
56
Karkkila tarjoili Westsidelle mahdollisuutta voittoon mutta neljännellä jakson alussa WS kokeneiden pelaajien jalka painoi jo liian pahasti ja Karkkila meni menojaan vaikka eivät pelanneet hirveän hyvin. WS on todellinen höntsäpörukka tuolla peluutuksella jossa kokeneet pelaajat eivät pysty pelaamaan kuin max 20 min ja valmennus silti peluuttaa heitä mahdollisimman paljon eikä anna nuorisolle peliaikaa/mahdollisuutta. Nuorisoporukka ei pärjäisi todennäköisesti täysin omilla ja näitä kokemuspelaajia tarvittaisiin auttamaan heitä mutta kokemuspelaajien ei pitäisi pelata kuin tuon max 15 min jo kunnonkin takia, poislukien tietysti heidän tärkein pelaajansa Marouf.

On huvittavaa katsella kun kokeneet pelaajat pelaavat muutaman minuutin pätkiä ja tulevat vaihtoon henkeä haukkoen kuin kala kuivalla maalla. Lopussa hyvänä esimerkkinä kun WS sai syötön katkon puolessavälissä kenttää niin yksi kokeneista pelaajista oli niin poikki ettei pystynyt lähtemään puolesta kentästä nopeaan hyökkäykseen vaan täytyi tyytymään kävelemään (pelasihan hän kokonaiset 19min koko ottelussa)

Voisi kai kysyä myös mitä WS miesten joukkueen tarkoitus on, nytten siellä pelaa nämä kokeneet pelaajat, joilla suurimalla osalla on vähintään 10kg ylimääräistä kannettavaa, niin paljon kuin jaksavat. Loput peliajasta pelaa muualta tulleet A-pojista yli-ikäisiksi jääneet. WS A-pojista pari käy istumassa vaihtopenkillä tai sitten saa pari minuuttia max peliaikaa. A-pojat ovat kuitenkin päässeet SM-sarjaan niin eivät ne kaikki voi olla niin huonoa ja lisäksi vielä kun valmentajana on sama henkilö molemmissa niin täytyy ihmetellä luottoa omiin A-poikiin.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
827
Peu otti pahasti vajaamiehisenä voiton HyPosta, vaikka vikalle neljännekselle osui vaatimaton viiden ja puolen minuutin kuiva jakso. Pakin kautta voittoon juu kyl...
 
Viestejä
611
Mielenkiintoinen tuo Ura-Karkkila ottelu. Itse en oikein ymmärtänyt tuon ensimmäisen jatko-ajan lopussa tullutta tasoituskoria. Ura oli hankkinut Brian Moultrien takaisin riveihinsä, onkohan tarkoitus laittaa Korisliigaan pelaamaan...?
 
Viestejä
930

TONI Nyman, 42, on ammatiltaan koripallovalmentaja. Se on hänelle unelmien työ.

Hänellä on vaimo, ja yhdessä he maksavat asuntolainaa. Hänellä on myös pankkitili ja jääkaappi.

Kaikki tämä kuulostaa Nymanin omiin korviin edelleen ihmeelliseltä.

”Normaalin ihmisen elämä tuntuu aika käsittämättömältä”, hän sanoo.

”On se huikeeta, kun jääkaapissa on ruokaa ja saa maksaa lainaa pois!”

AINA Nymanilla ei ole mennyt näin hyvin. Oli aikoja, jolloin hänellä meni todella huonosti.

Vaikeudet alkoivat yläasteella. Koulunkäynti ei maistunut, Nyman ajautui rötöstelyporukoihin. Alkoholia ja muita päihteitä kului. Hän ei ole varma, saiko koskaan edes peruskoulun päättötodistusta.

17- tai 18-vuotiaana hän kokeili ensimmäisen kerran heroiinia.

Nyman oli saanut jalkaansa pahan vamman koripalloturnauksessa Ruotsissa. Lääkäri oli sanonut, ettei polvella luultavasti enää voi pelata kunnolla. Hän oli menossa kuntouttamaan jalkaa, kun törmäsi sattumalta vanhaan koulukaveriinsa Sörnäisten metroasemalla.

”Kaverilla oli mukanaan heroiinia. Hän kysyi, haluanko kokeilla. Menimme metroaseman vessaan ja hän piikitti minua.”

Nyman ei kyseenalaistanut ehdotusta, sillä hän oli aina lähtenyt helposti mukaan kaikkeen uuteen ja jännittävään. Ja oli hän jo nähnyt sivusta kovienkin aineiden käyttöä.

”Tavallaan oli luontevaa kokeilla, kun olin jo pyörinyt sellaisissa porukoissa.”

”Huumeiden käyttö on muutenkin sellaista rajojen hakemista.”
NYMAN heräsi sairaalassa. Ensimmäinen kerta oli päättynyt yliannostukseen.

Se ei häntä kuitenkaan kauaa pelästyttänyt. Myöhemmin yliannostuksia tuli kaksi lisää.

”Huumeiden käyttö on muutenkin sellaista rajojen hakemista”, hän sanoo.

Elämä luisui yhä enemmän kaman käyttöön. Nyman veti heroiinin lisäksi ekstaasia, amfetamiinia, gammaa, pillereitä…

”Kävin kaikki läpi. Kyllä se nopeasti vei. Koko elämä oli sitä, että mietti, mistä saa seuraavan annoksen ja mistä siihen rahat”, hän muistelee.

Nyman oli jatkuvasti omilla teillään. Vanhemmat olivat huolesta suunniltaan. Heille oli soitettu sairaalasta ja kerrottu yliannostuksesta.

”Kun heroiini alkoi viedä, ei minua juuri näkynyt enää kotona. Siksi äidin ja isän oli vaikea siihen puuttua.”

”Muistan aina, kun äiti sanoi, että onneksi olet nyt täällä turvassa.”
PARIKYMPPISENÄ Nyman joutui ensimmäisen kerran vankilaan. Hän istui vuoden Keravan nuorisovankilassa.

”Muistan aina, kun äiti tuli siellä käymään ja sanoi, että onneksi olet nyt täällä turvassa. Tajusin, että hän oli ollut tosi huolissaan.”

Yhteensä Nyman istui vankilassa yhdeksän vuotta, kuutena eri kertana. Tuomioita tuli varkauksista, pahoinpitelyistä ja ryöstöistä.

Vankilassakaan hän ei lopettanut huumeidenkäyttöä.

”Kamaa sai kyllä sinnekin. Käytin päihteitä jopa Sörkän päihteettömällä osastolla, kunnes lensin sieltä ulos.”

Vankilaoloihin alkoi jopa tottua, Nyman sanoo.

”Ihminen tottuu kaikkeen. Mutta ei se herkkua ole, kun vapaus viedään. Tunnin päivässä saat ulkoilla. Asut ehkä pienessä kopissa jonkun toisen kanssa ja virtsaat lavuaariin.”

Vankilasta vapauduttuaan hän yritti olla välillä selvin päin, mutta ajautui aina nopeasti vanhoille teille. Ryhdistäytymisen teki vaikeaksi sekin, ettei Nymanilla ollut asuntoa.

”Pahimmillaan asuin Maunulan kellareissa ja olin ihan päihteissä. Monta vuotta oli pelkkää sekoilua.”

Elämästä kului 15 vuotta huumeita käyttäen ja vankiloissa istuen. Viimeksi Nyman oli vankilassa vuonna 2009.

NYMAN muistaa hyvin sen päivän, kun hän päätti lopettaa aineiden käytön.

”Ajauduin Saloon, tarkoituksena hakea amfetamiinia yhdestä kämpästä. Siellä päähäni tuli ajatus, että nyt tämän täytyy loppua. Se oli hetki, jolloin tajusin, että olin nähnyt jo kaiken.”

Hän hakeutui katkaisuasemalle ja pääsi sieltä jatkohoitoon Louhela-yhteisöön.

Vieroitusoireet olivat aluksi kovat, mutta korvaushoitoa Nyman ei koskaan kokeillut. Onneksi, hän itse sanoo. Monet ovat jääneet vuorostaan korvaushoitoon koukkuun.

Nyman onnistui lopettamaan huumeiden käytön kokonaan, kerrasta poikki. Aiemminkin hän oli ollut lyhyitä aikoja käyttämättä, mutta ne kerrat olivat tuntuneet väkinäiseltä puurtamiselta.

Nyt hän on ollut kahdeksan vuotta raittiina.

”9. marraskuuta tuli täyteen kahdeksan vuotta. Se on elämäni tärkein vuosipäivä.”

”Ryhmässä sain raittiudesta kunnolla kiinni. Muut raitistuneet antoivat minulle toivoa.”
ENSIMMÄINEN vuosi oli vaikein ja vaati sinnikkyyttä. Välillä Nymanin teki mieli napata jotain ahdistukseen, mutta hän ei ottanut mitään. Hän ihmettelee itsekin, mistä löysi mielenlujuutta.

”Kun vaarini kuoli, silloin mietin että hitto, nyt vedän jotain. Mutta sekin meni ohi”, hän kertoo.

”Toisaalta ajattelen että on normaalia, että niitä ajatuksia tulee, koska olen addikti. Olisin oikeastaan enemmän ihmeissäni, jos sellaisia ei tulisi.”

Eniten apua Nyman sai Nimettömät Narkomaanit -vertaistukiryhmästä. Hän käy vieläkin ryhmässä, sillä samanhenkisen porukan tuki on tärkeää.

”Ryhmässä sain raittiudesta kunnolla kiinni. Muut raitistuneet antoivat minulle toivoa.”

”On ihme, että olen hengissä.”
PALUU normaalielämään ei ollut kuitenkaan kovin helppoa.

”Ei yhteiskunta hirveästi tue tai jeesaa. Jos on ulosotossa ja luottotiedot ovat menneet, ei saa helposti asuntoa, puhelinliittymää tai mitään. Entisen vangin on vaikea saada töitäkin.”

Monet käytännön asiat olivat Nymanille yllättävän vaikeita.

”Jouduin opettelemaan kuin pieni lapsi kaiken alusta asti, että miten asioidaan kaupassa ja pankissa tai miten toimitaan ihmissuhteissa. Se oli omanlaisensa projekti.”

Useat entisistä kavereista ovat kuolleet. Harva on selvinnyt kuten Nyman. Sen hän tietää itsekin.

”On ihme, että olen hengissä. Tunnen siitä nykyään suurta kiitollisuutta, ja toivon että se kiitollisuus pysyy. Välillä ihmettelen, miten pienestä monet ihmiset valittavat. Itse katson asioita niin eri kantilta.”

RAITISTUTTUAAN Nyman alkoi miettiä, mitä haluaisi tehdä elämässään. Hänelle tuli mieleen nuoruusajan harrastus, koripallo. Sitä hän oli pelannut 6-vuotiaasta lähtien.

Viimeksi hän oli heitellyt koripalloa vankilassa. Jalka oli parantunut niin, että sillä pystyi jonkin verran pelaamaan.

”Olin ollut vuoden raittiina, kun aloin valmentaa. Menin mukaan Salon junioreiden toimintaan ja sitten pääsin liigajoukkueen apuvalmentajaksi. Siitä se lähti.”

Samaan aikaan hän opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Nyman työskenteli katkaisuhoitoasemalla, perhekodissa ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa.

Hän huomasi, että näissä paikoissa hänen taustastaan oli hyötyä.

”Näin asiat eri lailla kuin moni muu, ja se auttoi kohtaamisessa nuorten kanssa. Vaikka he kuinka oireilivat, minun oli helppo mennä heidän tasolleen.”

Nyman koki, että hänellä on nuorille annettavaa.

”Haluan auttaa heitä eteenpäin. Toivon, ettei kenellekään käy kuten minulle kävi. Auttaminen on tärkeää, ja siitä saan itsekin paljon.”

Sitten Nymanin ystävä Mikko Tupamäki perusti Jyväskylään Basketball Academyn. Tupamäki pyysi Nymanin mukaansa, ja hänestä tuli kokopäiväinen koripallovalmentaja.

Se oli haaveiden täyttymys.

”Eräs vanhempi kysyi, miten teillä voi olla
NYMAN arvelee, että hänen pelastuksensa on ollut se, että hän on puhunut menneisyydestään avoimesti.

”Minulla on tämä yksi työkalu: avoimuus ja itseni tutkiskelu. Ne haluan pitää, jotta en koskaan palaisi takaisin vanhaan. Entisen elämän vaikeat asiat täytyy vain osata kohdata. Toki niihin liittyy häpeää ja syyllisyyttä, mutta nykyään olen sinut itseni kanssa.”

Nyman käy nykyisin myös luennoimassa päihteiden ongelmakäytöstä ja omasta taustastaan. Ihmiset kuuntelevat hiljaa, ja monet tulevat kiittämään jälkikäteen.

Nyman sanoo kohdanneensa vain muutaman kerran ennakkoluuloja.

”Lastensuojelupuolella eräs vanhempi kysyi, miten teillä voi olla narkomaani täällä töissä.”

Toinen pelastava tekijä Nymanille on ollut urheilu.

”Jos en rasita itseäni joka päivä jotenkin, pääni menee kuin hedelmäpeli ja jalat alkavat vispata. Olin jo lapsena aina yliaktiivinen. Kai minulla on joku tarkkaavaisuushäiriö, vaikka sitä ei ole koskaan diagnosoitu.”

Mutta liikkuminen auttaa levottomuuteen, hän sanoo.

NUORET koripalloilijat tietävät valmentajansa menneisyydestä, mutta kovin moni ei ole ottanut sitä puheeksi. Joku saattaa kysyä asiasta pidemmillä pelimatkoilla bussissa.

Nymania ei haittaa, jos joku kysyy. ”Haluan kertoa tämän kaiken, jos pystyn auttamaan sillä jotakuta muuta.”

Joskus hän on huolestunut nuorten tulevaisuudesta, sillä ei sekään kovin helpolta näytä.

”Miksi nuoret syrjäytyvät ja voivat yhä huonommin? Tietokoneet vievät sosiaalisuutta väärään suuntaan, enää ei kohdata muita ihmisiä oikeasti. Ja sosiaalinen media tuottaa nuorille vääränlaisia paineita.”

Nyman on huolissaan siitä, ettei hänen lukioikäisillä valmennettavillaan ole juuri aikaa tavata ystäviä.

”Heillä on vain läksyt ja treenaaminen, eikä kavereille jää aikaa. Luin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan lukiolaiset ovat todella stressaantuneita. Vaatimukset kasvavat koko ajan.”

Valmentajana hänellä onkin tärkeä missio.

”Ei tämä ole pelkkää koripalloa. Usein me istumme alas ja vain juttelemme. Harvasta lopulta tulee ammattilaispelaaja, mutta monesta voi tulla tervepäinen yhteiskunnan jäsen.”

Kuka?
Toni Nyman

Koripallovalmentaja ja junioripäällikkö Jyväskylä Basketball Academyssä JBA:ssa. Valmentaa sekä nuoria että aikuisia. On A-poikien sekä 1B-divisioonan päävalmentaja.

Kotoisin Helsingin Pakilasta, asuu Jyväskylässä. Nuorempana pelasi Helsingin NMKY:ssä aina A-poikien SM-sarjaan asti sekä jonkin aikaa Panttereissa miesten 1-divisioonassa.

Valmistunut nuoriso-ohjaajaksi. Aiemmin teki kuusi vuotta lastensuojelutyötä.

Suorittaa parhaillaan töiden ohessa valmentajan ammattitutkintoa Vierumäen urheiluopistossa.
 
Viestejä
611
Joskus live-seurantakin on jännittävää - loppusekunnit sunnuntailta 26.1.2020:

katso liitettä 960
Aikamoinen haamuheitto oli tuo Halmeen kolkki. PeU ja Huima peli oli todella mielenkiintoinen. Peulta huikea kolmas erä jossa melkein saman verran pisteitä kuin koko ensimmäisellä puoliajalla toi helpohkon näköisen voiton. Ahonen, Taimela ja Thompson yhteensä 80 pinnaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
611
Onkos tuosta Westiside-PeU pelistä jollainen mahdollisesti pöytäkirjasta kuvaa? Jäänyt netti tilastointi jostain syystä kokonaan puuttumaan...
 

H02

Viestejä
27
Aikamoinen haamuheitto oli tuo Halmeen kolkki. PeU ja Huima peli oli todella mielenkiintoinen. Peulta huikea kolmas erä jossa melkein saman verran pisteitä kuin koko ensimmäisellä puoliajalla toi helpohkon näköisen voiton. Ahonen, Taimela ja Thompson yhteensä 80 pinnaa.
Jep ja kaikki plus kymmenen pelin kolmessa ekassa erässä ihan minne sattuu ja sitten kaikki viimeiset sisään ja game winneri loppuun. Järvinen kantoi joukkuetta hienosti monin paikoin yksin vaikka sitten antoikin lopussa Moultrien paiskia vähän turhan vapaasti kuusi koria. Hongan nuoret saavat hyvin peliaikaa ja ovat vastanneet huutoon hyvin.
Toki se junioreiden voitto kuudella pelaajalla oli tätäkin peliä kovempi suoritus heiltä, mutta hyvä oli tämäkin selvästi aikuisempaa oukkuetta vastaan.
 
Viestejä
2 869
Näyttää ihan siltä että 1B- divarin loppupäässä taistellaan tosissaan putoamista vastaan. Ura hankki jo aikaisin tuohon divariin ylivoimaisen Moutrien ja taitaa nousta kuiville. Nyt vielä Westside on tempaissut Nigel Mooren pelaavaan kokoonpanoon. Ja kun katselee Westsiden rosteria netissä, sinne on ilmestynyt 210 cm / 115 kg Tommy Hamilton, joka on pelannut hyvin aikoinaan Texas Techissä ja nyt alkukauden Viron liigassa Rakveren joukkueessa 15/7 -tilastoilla. Jos tuon tasoisia pelaajia alkaa ilmestyä 1B-sarjaan, on tistelu putoamista vastaan totista.
Näköjään myös Puhulle ja Hypolle on kesken kauden tullut amerikkalainen pelaaja mukaan. Joukkueet haluavat aidosti pelata 1B-sarjaa jatkossakin.
 
Viestejä
611
Näyttää ihan siltä että 1B- divarin loppupäässä taistellaan tosissaan putoamista vastaan. Ura hankki jo aikaisin tuohon divariin ylivoimaisen Moutrien ja taitaa nousta kuiville. Nyt vielä Westside on tempaissut Nigel Mooren pelaavaan kokoonpanoon. Ja kun katselee Westsiden rosteria netissä, sinne on ilmestynyt 210 cm / 115 kg Tommy Hamilton, joka on pelannut hyvin aikoinaan Texas Techissä ja nyt alkukauden Viron liigassa Rakveren joukkueessa 15/7 -tilastoilla. Jos tuon tasoisia pelaajia alkaa ilmestyä 1B-sarjaan, on tistelu putoamista vastaan totista.
Näköjään myös Puhulle ja Hypolle on kesken kauden tullut amerikkalainen pelaaja mukaan. Joukkueet haluavat aidosti pelata 1B-sarjaa jatkossakin.
Lisäksi tänää Trey Niemi pelaamassa Uralla, taisi tehdä 36 pinnaa...
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös