Vs: Eteläinen II-divari
Kartanon Herrat - Punaportin Blues 95-59 (29-10, 26-11, 18-12, 22-26)
Kartanon Herrat lähtivät kotiotteluunsa melkoisessa luisussa ja ilman pikkujoulukiireistä kärsivän presidentti Laihon fyysistä preesenssiä. Joukkueella oli takanaan kolmen ottelun tappioputki ja edessään kirjaimellinen pakkovoitto. Herrat saavuttivat pienimuotoisen osavoiton jo lämmittelyvaiheessa, kun kävi ilmi, että Lassi Utrio ei ollutkaan vierasjoukkueen pelaavassa kokoonpanossa ja entisen kahelaisen paluu Munkkiniemeen jäi toiseen kertaan.
Ottelun ensimmäiset minuutit olivat kuitenkin Herrojen kannalta karua katseltavaa; Blues onnistui korinteossa kolmessa ensimmäisessä hyökkäyksessään ja PuBin Kapteeni-Kilpinen väläytteli ulottuvuuttaan ja liikkuvuuttaan kelpo poustiliikkeellä ja juoksemalla oman ohiheittonsa perään nostamaan ilmaiset kaksi pistettä. Kahden minuutin kohdalla peli oli siis 6-2 vieraille. KaHen Harri Hämäläinen tuikkasi kuitenkin pari kolkkia mukiin ja palautti Herrat pinnalle.
Ensimmäinen jakso jatkui Herroille suotuisissa merkeissä PuBin kivittäessä kaukoheittonsa ja levareiden pomppiessa KaHelle. Hieman tavallisuudesta poiketen Herrat polkivat nopeita kuin tulpatonta mopoa. Erityisen yllättävää tässä oli se, että tästä oli jopa sovittu ennen peliä pukukopissa. Tämän täytyy olla oikeasti ensimmäinen kerta, kun Herrat ovat oikeasti toteuttaneet game planiaan. Onnittelut hienosta suorituksesta valmentajana toimineelle Vilkeelle (joka tuli otteluun hieman myöhässä, eikä näin ollen ollut pre-game palaverissa paikalla)!
Tuomaripari Gast-Ruuskanen vihelsi tiukalla seulalla ja vierasjoukkueen joukkuevirheet täyttyivät ennätysajassa. Kookkaammat ja fyysisemmät pubilaiset saivat paljon virheitä levari- ja korilleajotilanteissa, mikä johti aikamoiseen russutukseen ja marinaan. Erityisen hyvin virheiden saralla kunnostautui Timo Teivaanmäki, joka otti viisi virhettä varjoaan nopeammin. Vierasjoukkueen valituksiin on todettava, että joukkuvirheiden epäsuhta ei ole validi tuomarille avautumisen peruste. Joukkuevirheiden ei kuulu mennä tasan -- jos toinen joukkue rikkoo enemmän, joukkueelle odotusarvoisesti vihelletään myös enemmän virheitä. Myönnettäköön, että vihellysten joukkoon mahtui kyllä kyseenalaisiakin tulkintoja. Esimerkiksi Mano Olli valitteli ottelun jälkeen, että on kiusallista mennä vapariviivalle vastustajan liimattua layupin puhtaasti levyyn ja tuomarin vihellettyä tilanteesta virheen (mahdollisesti säikähdettyään tilannetta?).
Ensipyrähdyksen jälkeen PuBin hyökkäys meni täysin tukkoon ja target-pelaaja Kilpinen pidettiin loppuottelun ajan täysin pimennossa (yhtä puolustuspään karmeaa heitontorjuntaa lukuunottamatta). Ensimmäiselle tauolle mentiin 29-10 -tilanteessa ja vierasjoukkue lopetti pelaamisen toisen jakson puolivälissä. Toisen jakson lopulla nähtiin kotijoukkueelta useita uskomattoman kauniita syöttökuvioita, joita puolustajat tyytyivät seuraamaan sivusta ns. polvet lukossa.
Viimeiset 25 minuuttia pelailtiin ja pahimmillaan eroa taisi olla jopa surullisen kuuluisat "jotain nelkyt".
Pistemiehet (pisteissä on hieman allekirjoittaneen omaa tulkintaa mukana, toimitsijatytöillä taisivat olla pojat mielessä):
KaHe: Hämäläinen 21 (nautiskeli jopa Herrojen treenejä löysemmän puolustuksen tarjoamista vapaista heittopaikosta, tulos 5 kolmosta naruihin), Airas 14 (MVP), Kohila 13 (ei kuitenkaan uusia mustia silmiä), Olli 12 (hyvää vääntöä huomattavasti isomman Kilpisen kanssa), Anhava 11 (ensimmäinen "aikuisten kolmonen"), Lagus 5 (sama), Hirvonsalo 5, Venhola 5 (lisäksi pientä hölmöilyä vikalla jaksolla), Poropudas 5 (flopit 2/4), Humphreys 4, Harjula 0 (lukuisista heittoyrityksistä huolimatta)
PuB: Lehtola 21 (valtaosa pisteistä ottelun merkityksettömässä pelailu-vaiheessa), Kilpinen 8 (pisteistä 6 ensimmäisellä jaksolla), Viertola 8, Laitinen 8, Koivuniemi 6, Hamari 4, Teivaanmäki 2 (viisi virhettä noin kolmessa minuutissa?), Koppo 2, Suonpää 0, Lehtonen 0
)