Koripallo.com

Korihait 2023-2024

Viestejä
16
Mikä tämä 34 pelle on joka menee seurasta seuraan? Mahtaa olla seura ikoni
Tässä alkaa olla kiusaamisen makua. Ja muutama on liittynyt porukkaan. On täällä koripallo.comissakin kirjoittamassa ihmisiä, jotka eivät ole koskaan pelanneet koripalloa ja eivät ehkä ymmärrä, että joukkue tarvitsee harjoituksiin enemmän kuin viisikon. Mieluusti 12 pelaajaa. Ja ne, jotka harjoittelevat ja jaksavat vuodesta toiseen uhrata aikansa rakastamaansa harrastukseen, ansaitsevat kunnioitusta eikä ilkkumista.
Aika vaikea oli tätä kirjoittaa, kun en halua yleensä kommentoida muiden mielipiteitä, mutta tämä oli pelkkää kiusaamista. Ymmärrän pelaajiin kohdistuvan kritiikin, mutta tämä ei tosiaan ole sitä,
Suosittelen Salama100 lukemaan Larry Birdin muistelmat.
 
Viestejä
115
Eli Valtteri Pihlajamäestä kyse. Tämä onkin kiinnostava keissi niin yksilötasolla kuin yleisestikin!

Pihlajamäki on pelannut urallaan tämä kausi mukaan lukien 9 kautta Korisliigaa. Yksi kausi hänellä on jäänyt välistä ja tällöin Pihlajamäki pelaili Pyrinnön 1B:ssä. Hänen korkeimmat peliminuuttinsa tulivat kymmenen vuotta sitten Kauhajoella (2 peliä, 3:25 per peli) ja toissa kaudella Joensuussa (23 peliä, 2:58). Tehoja ei ole tullut nimeksikään, vaan jokainen piste, levypallo ja syöttö on ollut uutisoitava tapahtuma. Blokeista tai riistoista puhumattakaan.

Korisliigan lisäksi Pihlajamäki on pelannut Nokian ja Pyrinnön divareissa vaatimattomilla tehoilla. Viime kaudella Nokia 1B-jengissä minuutteja tuli 24 per peli ja pisteitä 3.4, levyjä 2.7 ja syöttöjä 1.3. Voidaan sanoa, että Pihlajamäki on myös 1B-tasolla pelilliseltä tasoltaan enintään alempaa keskitasoa. Junioriajoilta Pihlajamäeltä on merkintänä 16-vuotiaiden SM-sarjaa 14 minuutin keskiarvolla ja 0.8 tehoindeksillä. Hän ei siis myöskään juniorina ole ollut oman joukkueensa kantava voima.

Olen nähnyt Pihlajamäkeä tällä kaudella kahden ottelun verran esiintymässä Korihaiden paidassa. Kauden ensimmäisessä pelissä hän pelasi nolla minuuttia, mutta hänet huomasi hyvin selkeästi vaihtopenkin puolelta. Havainto oli luonteeltaan hilpeyttä herättävä, koska Pihlajamäki ei ollut muiden pelaamattomien tavoin lämmittelyvaatteet päällä. Sen sijaan hän näytti olevan jatkuvasti pelivalmiudessa pyyhe hartioilla ja pelivermeet esillä. Harjaantumattomampi silmä olisi saattanut olettaa Valtterin kuuluvan pelaavaan rotaatioon, niin kovalla "valmiudella" hän jatkuvasti aikalisien aikana penkin ympärillä pyöri. Toinen merkittävä huomio kohdistui Pihlajamäen varustukseen. Hänellä oli päässään jonkinlainen liina tai panta, jonka lisäksi oli kyynärhihaa ehkä jopa molemmissa käsissä ja muutakin lisävarustetta. Näille kavereillahan nauretaan käytännössä päin naamaa alemmissa sarjoissa ja katukoriskentillä, koska perusjantterilla - varsinkaan peliin osallistumattomalla - ei ole minkäänlaista tarvetta tällaista "sotisopaa" pitää päällään. Niin sanottu kuuluisa lisävarustemies siis kyseessä.

Toinen huomio Pihlajamäestä tapahtui Lahtea vastaan käydyn pelin roskaminuuteilla. Lahden jannun heitettyä (ehkä pelin viimeisen?) heiton, oli Pihlajamäki todella nälkäisenä tai jopa kiimaisena riuhtomassa tuota irtopalloa itselleen toiselta Korihaiden pelaajista. Tilanteesta välittyi tahaton koomisuus, koska ko. levypallo tuntui olevan Valtterille todella tärkeä. Ihan kuin hän jahtaisi näitä statsejaan jollain erityisellä motivaatiolla. Ja tähän huomioon ehkä sitten koko keissin kulminaatiopiste osuukin.

Onko Valtteri Pihlajamäki elämäntapakoripalloilija, joka ei ota itseään vakavasti ja tykkää hassutella luoden joukkueensa ympärille tämän kautta sopivanlaista rentoa henkeä? Osaako hän nauraa itselleen, omalle käytökselleen ja omalle kieltämättä erityislaatuiselle uralleen "SM-sarjatason koripalloilijana"? Vai onko hän ns. "tosissaanottaja", joka tallentaa kovalevylle jokaisen ottamansa levypallon, syötön tai korin kelaillen niitä jälkikäteen suuressa tyytyväisyydessä? Baarissa käydessään esitteleekö Valtteri itsensä vakavasti otettavana Korisliiga-ammattilaisena vai kertooko hän totuudenmukaisesti omasta roolistaan joukkueiden harjoitusvahvuuden ylläpitäjänä ja hengenluojana? Jos jälkimmäistä, niin arvostan suuresti Valtteri Pihlajamäen elämäntapavalintaa olla osa suomalaista huippukoripalloskeneä jääväten itseltään mahdollisuuden pelata itselleen sopivammalla tasolla olevaa kilpailullista koripalloa. (Joka olisi II- tai III-divarissa). Jos ensin mainittua, niin mielestäni hänen tekemisistään saavat koripalloseuraajat oikeutetusti jonkin verran huvittua.

Tässä jos jossa olisi syväluotaavan henkilöhaastattelun paikka!

Yleisemmällä tasolla "valtteripihlajamäkiä" näkee yllättävän paljon eri sarjatasoilla. Todella monista joukkueista löytyy tyyppejä, jotka eivät pelillisesti anna mitään tai välttämättä edes käy kentällä. Divareissa, puulaakeissa, koristurnauksissa... He huolehtivat tavallisesti siitä, että joukkue saa riittävästi pelaajia paikalle ja tietävät ketkä kaikki ovat olleet edellisenä iltana radalla. He saattavat välittää joukkueen pelitaktisista asioista keskimääräistä enemmän muiden tullessa vain höntsäämään ja he voivat huolehtia peliajan jakautumisesta pelaajien kesken sopivalla tavalla. Samaan aikaan he voivat pukea päälleen hikipantaa, suojalaseja, kyynärhihoja molempiin käsiin, kompressiopaitaa ja -housua jne. ja seistä koko pelin "täydessä pelipuvussa" kentän laidalla ohjeita kuuroille korville antaen. Kentälle päästessään he ovat "kolmosspesialisteja" tai "viiden virheen erikoismiehiä", jotka nakuttavat palloa ilmaan aina mahdollisuuden saadessaan sen viiden minuutin ajan minkä kentällä viettävät tai hakkaavat vastustajia käsille niin maan perkeleesti. Joskus molempia. Kovia porukoita vastaan he tyytyvät toki pelkkään näennäisvalmentajan rooliin. Näille kavereille ja Valtteri Pihlajamäelle on AINA paikka koripalloskenessä. He tekevät arvokasta työtä taustoilla, joka ei näy juuri koskaan onnistuneina suorituksina kentillä. Kynnyskysymys on ainoastaan se ottavatko he itsensä liian vakavasti vai sopivalla huumorilla. Valitettavan usea paikallinen "legenda" on enemmän sitä vakavaa sorttia.

Silloin voi vierestä katsojalla vähän hekotuttaakin.
 
Viestejä
1 379
Oli joku aika sitten juttua että Eero Lehtonen palaisi haihin nyt kuitenkin Lehtosen polvi operoitu ja kausi jää väliin.
 
Viestejä
104
Eli Valtteri Pihlajamäestä kyse. Tämä onkin kiinnostava keissi niin yksilötasolla kuin yleisestikin!

Pihlajamäki on pelannut urallaan tämä kausi mukaan lukien 9 kautta Korisliigaa. Yksi kausi hänellä on jäänyt välistä ja tällöin Pihlajamäki pelaili Pyrinnön 1B:ssä. Hänen korkeimmat peliminuuttinsa tulivat kymmenen vuotta sitten Kauhajoella (2 peliä, 3:25 per peli) ja toissa kaudella Joensuussa (23 peliä, 2:58). Tehoja ei ole tullut nimeksikään, vaan jokainen piste, levypallo ja syöttö on ollut uutisoitava tapahtuma. Blokeista tai riistoista puhumattakaan.

Korisliigan lisäksi Pihlajamäki on pelannut Nokian ja Pyrinnön divareissa vaatimattomilla tehoilla. Viime kaudella Nokia 1B-jengissä minuutteja tuli 24 per peli ja pisteitä 3.4, levyjä 2.7 ja syöttöjä 1.3. Voidaan sanoa, että Pihlajamäki on myös 1B-tasolla pelilliseltä tasoltaan enintään alempaa keskitasoa. Junioriajoilta Pihlajamäeltä on merkintänä 16-vuotiaiden SM-sarjaa 14 minuutin keskiarvolla ja 0.8 tehoindeksillä. Hän ei siis myöskään juniorina ole ollut oman joukkueensa kantava voima.

Olen nähnyt Pihlajamäkeä tällä kaudella kahden ottelun verran esiintymässä Korihaiden paidassa. Kauden ensimmäisessä pelissä hän pelasi nolla minuuttia, mutta hänet huomasi hyvin selkeästi vaihtopenkin puolelta. Havainto oli luonteeltaan hilpeyttä herättävä, koska Pihlajamäki ei ollut muiden pelaamattomien tavoin lämmittelyvaatteet päällä. Sen sijaan hän näytti olevan jatkuvasti pelivalmiudessa pyyhe hartioilla ja pelivermeet esillä. Harjaantumattomampi silmä olisi saattanut olettaa Valtterin kuuluvan pelaavaan rotaatioon, niin kovalla "valmiudella" hän jatkuvasti aikalisien aikana penkin ympärillä pyöri. Toinen merkittävä huomio kohdistui Pihlajamäen varustukseen. Hänellä oli päässään jonkinlainen liina tai panta, jonka lisäksi oli kyynärhihaa ehkä jopa molemmissa käsissä ja muutakin lisävarustetta. Näille kavereillahan nauretaan käytännössä päin naamaa alemmissa sarjoissa ja katukoriskentillä, koska perusjantterilla - varsinkaan peliin osallistumattomalla - ei ole minkäänlaista tarvetta tällaista "sotisopaa" pitää päällään. Niin sanottu kuuluisa lisävarustemies siis kyseessä.

Toinen huomio Pihlajamäestä tapahtui Lahtea vastaan käydyn pelin roskaminuuteilla. Lahden jannun heitettyä (ehkä pelin viimeisen?) heiton, oli Pihlajamäki todella nälkäisenä tai jopa kiimaisena riuhtomassa tuota irtopalloa itselleen toiselta Korihaiden pelaajista. Tilanteesta välittyi tahaton koomisuus, koska ko. levypallo tuntui olevan Valtterille todella tärkeä. Ihan kuin hän jahtaisi näitä statsejaan jollain erityisellä motivaatiolla. Ja tähän huomioon ehkä sitten koko keissin kulminaatiopiste osuukin.

Onko Valtteri Pihlajamäki elämäntapakoripalloilija, joka ei ota itseään vakavasti ja tykkää hassutella luoden joukkueensa ympärille tämän kautta sopivanlaista rentoa henkeä? Osaako hän nauraa itselleen, omalle käytökselleen ja omalle kieltämättä erityislaatuiselle uralleen "SM-sarjatason koripalloilijana"? Vai onko hän ns. "tosissaanottaja", joka tallentaa kovalevylle jokaisen ottamansa levypallon, syötön tai korin kelaillen niitä jälkikäteen suuressa tyytyväisyydessä? Baarissa käydessään esitteleekö Valtteri itsensä vakavasti otettavana Korisliiga-ammattilaisena vai kertooko hän totuudenmukaisesti omasta roolistaan joukkueiden harjoitusvahvuuden ylläpitäjänä ja hengenluojana? Jos jälkimmäistä, niin arvostan suuresti Valtteri Pihlajamäen elämäntapavalintaa olla osa suomalaista huippukoripalloskeneä jääväten itseltään mahdollisuuden pelata itselleen sopivammalla tasolla olevaa kilpailullista koripalloa. (Joka olisi II- tai III-divarissa). Jos ensin mainittua, niin mielestäni hänen tekemisistään saavat koripalloseuraajat oikeutetusti jonkin verran huvittua.

Tässä jos jossa olisi syväluotaavan henkilöhaastattelun paikka!

Yleisemmällä tasolla "valtteripihlajamäkiä" näkee yllättävän paljon eri sarjatasoilla. Todella monista joukkueista löytyy tyyppejä, jotka eivät pelillisesti anna mitään tai välttämättä edes käy kentällä. Divareissa, puulaakeissa, koristurnauksissa... He huolehtivat tavallisesti siitä, että joukkue saa riittävästi pelaajia paikalle ja tietävät ketkä kaikki ovat olleet edellisenä iltana radalla. He saattavat välittää joukkueen pelitaktisista asioista keskimääräistä enemmän muiden tullessa vain höntsäämään ja he voivat huolehtia peliajan jakautumisesta pelaajien kesken sopivalla tavalla. Samaan aikaan he voivat pukea päälleen hikipantaa, suojalaseja, kyynärhihoja molempiin käsiin, kompressiopaitaa ja -housua jne. ja seistä koko pelin "täydessä pelipuvussa" kentän laidalla ohjeita kuuroille korville antaen. Kentälle päästessään he ovat "kolmosspesialisteja" tai "viiden virheen erikoismiehiä", jotka nakuttavat palloa ilmaan aina mahdollisuuden saadessaan sen viiden minuutin ajan minkä kentällä viettävät tai hakkaavat vastustajia käsille niin maan perkeleesti. Joskus molempia. Kovia porukoita vastaan he tyytyvät toki pelkkään näennäisvalmentajan rooliin. Näille kavereille ja Valtteri Pihlajamäelle on AINA paikka koripalloskenessä. He tekevät arvokasta työtä taustoilla, joka ei näy juuri koskaan onnistuneina suorituksina kentillä. Kynnyskysymys on ainoastaan se ottavatko he itsensä liian vakavasti vai sopivalla huumorilla. Valitettavan usea paikallinen "legenda" on enemmän sitä vakavaa sorttia.

Silloin voi vierestä katsojalla vähän hekotuttaakin.
Tässä on mielestäni tämän vuoden paras kommentti koko kp.comissa
 
Viestejä
365
Heissan

Monasti olen ollut kirjoittamassa heti ottelun jälkeen, täpinöissä ottelu rapsaa. Nyt olen tietoisesti vain odottanut ja tarkkaillut. Kesällä näin silloin tällöin Bojanin harjoittelemassa. Mikä todella teki vaikutuksen kun ottaa huomioon kuinka vaikeaa pari kautta on korihailla ollut.

Se jotenkin loi hiljaista uskoa koko touhuun, ja sitten satuin samaan aikaan syömään makasiiniin. Kun koko joukkue oli sapuskalla ja viimeiseksi paikalle tuli valkku. Syötiin samassa pöydässä ja hiljaisena poikana jututin ukkoa minkä kerkisin. Jotenkin tuli fiilis, että asiat voisivat olla paljon huonomminkin.

Kun pelaajat lähtivät yksitellen, näki että heistä oli otettu kaikki irti. Kävelivät, kuin vanhat ukot. Siitäkin huolimatta porukka oli hyvällä fiiliksellä. On ollut vaikeaa odottaa ja katsoa rauhassa miten homma alkaa oikeissa peleissä toimimaan. Sanon rehellisesti että olin todella skeptinen paari kuukautta sitten. Ja eihän tämä homma vielä ole millään tapaa selvä. Ohut pelaava osasto ja monet monet muut asiat jotka voivat ja heittävätkin kapuloita rattaaseen. Mutta silti odotan tältä porukalta suorastaan ihmettä jota ei vielä tohdi sanoa ääneen. Koska jos sen sanoo se kuolee pois.

ps. Kiitos

Ergo#5um

sanoit sen hyvin
 
Viestejä
53
Eli Valtteri Pihlajamäestä kyse. Tämä onkin kiinnostava keissi niin yksilötasolla kuin yleisestikin!

Pihlajamäki on pelannut urallaan tämä kausi mukaan lukien 9 kautta Korisliigaa. Yksi kausi hänellä on jäänyt välistä ja tällöin Pihlajamäki pelaili Pyrinnön 1B:ssä. Hänen korkeimmat peliminuuttinsa tulivat kymmenen vuotta sitten Kauhajoella (2 peliä, 3:25 per peli) ja toissa kaudella Joensuussa (23 peliä, 2:58). Tehoja ei ole tullut nimeksikään, vaan jokainen piste, levypallo ja syöttö on ollut uutisoitava tapahtuma. Blokeista tai riistoista puhumattakaan.

Korisliigan lisäksi Pihlajamäki on pelannut Nokian ja Pyrinnön divareissa vaatimattomilla tehoilla. Viime kaudella Nokia 1B-jengissä minuutteja tuli 24 per peli ja pisteitä 3.4, levyjä 2.7 ja syöttöjä 1.3. Voidaan sanoa, että Pihlajamäki on myös 1B-tasolla pelilliseltä tasoltaan enintään alempaa keskitasoa. Junioriajoilta Pihlajamäeltä on merkintänä 16-vuotiaiden SM-sarjaa 14 minuutin keskiarvolla ja 0.8 tehoindeksillä. Hän ei siis myöskään juniorina ole ollut oman joukkueensa kantava voima.

Olen nähnyt Pihlajamäkeä tällä kaudella kahden ottelun verran esiintymässä Korihaiden paidassa. Kauden ensimmäisessä pelissä hän pelasi nolla minuuttia, mutta hänet huomasi hyvin selkeästi vaihtopenkin puolelta. Havainto oli luonteeltaan hilpeyttä herättävä, koska Pihlajamäki ei ollut muiden pelaamattomien tavoin lämmittelyvaatteet päällä. Sen sijaan hän näytti olevan jatkuvasti pelivalmiudessa pyyhe hartioilla ja pelivermeet esillä. Harjaantumattomampi silmä olisi saattanut olettaa Valtterin kuuluvan pelaavaan rotaatioon, niin kovalla "valmiudella" hän jatkuvasti aikalisien aikana penkin ympärillä pyöri. Toinen merkittävä huomio kohdistui Pihlajamäen varustukseen. Hänellä oli päässään jonkinlainen liina tai panta, jonka lisäksi oli kyynärhihaa ehkä jopa molemmissa käsissä ja muutakin lisävarustetta. Näille kavereillahan nauretaan käytännössä päin naamaa alemmissa sarjoissa ja katukoriskentillä, koska perusjantterilla - varsinkaan peliin osallistumattomalla - ei ole minkäänlaista tarvetta tällaista "sotisopaa" pitää päällään. Niin sanottu kuuluisa lisävarustemies siis kyseessä.

Toinen huomio Pihlajamäestä tapahtui Lahtea vastaan käydyn pelin roskaminuuteilla. Lahden jannun heitettyä (ehkä pelin viimeisen?) heiton, oli Pihlajamäki todella nälkäisenä tai jopa kiimaisena riuhtomassa tuota irtopalloa itselleen toiselta Korihaiden pelaajista. Tilanteesta välittyi tahaton koomisuus, koska ko. levypallo tuntui olevan Valtterille todella tärkeä. Ihan kuin hän jahtaisi näitä statsejaan jollain erityisellä motivaatiolla. Ja tähän huomioon ehkä sitten koko keissin kulminaatiopiste osuukin.

Onko Valtteri Pihlajamäki elämäntapakoripalloilija, joka ei ota itseään vakavasti ja tykkää hassutella luoden joukkueensa ympärille tämän kautta sopivanlaista rentoa henkeä? Osaako hän nauraa itselleen, omalle käytökselleen ja omalle kieltämättä erityislaatuiselle uralleen "SM-sarjatason koripalloilijana"? Vai onko hän ns. "tosissaanottaja", joka tallentaa kovalevylle jokaisen ottamansa levypallon, syötön tai korin kelaillen niitä jälkikäteen suuressa tyytyväisyydessä? Baarissa käydessään esitteleekö Valtteri itsensä vakavasti otettavana Korisliiga-ammattilaisena vai kertooko hän totuudenmukaisesti omasta roolistaan joukkueiden harjoitusvahvuuden ylläpitäjänä ja hengenluojana? Jos jälkimmäistä, niin arvostan suuresti Valtteri Pihlajamäen elämäntapavalintaa olla osa suomalaista huippukoripalloskeneä jääväten itseltään mahdollisuuden pelata itselleen sopivammalla tasolla olevaa kilpailullista koripalloa. (Joka olisi II- tai III-divarissa). Jos ensin mainittua, niin mielestäni hänen tekemisistään saavat koripalloseuraajat oikeutetusti jonkin verran huvittua.

Tässä jos jossa olisi syväluotaavan henkilöhaastattelun paikka!

Yleisemmällä tasolla "valtteripihlajamäkiä" näkee yllättävän paljon eri sarjatasoilla. Todella monista joukkueista löytyy tyyppejä, jotka eivät pelillisesti anna mitään tai välttämättä edes käy kentällä. Divareissa, puulaakeissa, koristurnauksissa... He huolehtivat tavallisesti siitä, että joukkue saa riittävästi pelaajia paikalle ja tietävät ketkä kaikki ovat olleet edellisenä iltana radalla. He saattavat välittää joukkueen pelitaktisista asioista keskimääräistä enemmän muiden tullessa vain höntsäämään ja he voivat huolehtia peliajan jakautumisesta pelaajien kesken sopivalla tavalla. Samaan aikaan he voivat pukea päälleen hikipantaa, suojalaseja, kyynärhihoja molempiin käsiin, kompressiopaitaa ja -housua jne. ja seistä koko pelin "täydessä pelipuvussa" kentän laidalla ohjeita kuuroille korville antaen. Kentälle päästessään he ovat "kolmosspesialisteja" tai "viiden virheen erikoismiehiä", jotka nakuttavat palloa ilmaan aina mahdollisuuden saadessaan sen viiden minuutin ajan minkä kentällä viettävät tai hakkaavat vastustajia käsille niin maan perkeleesti. Joskus molempia. Kovia porukoita vastaan he tyytyvät toki pelkkään näennäisvalmentajan rooliin. Näille kavereille ja Valtteri Pihlajamäelle on AINA paikka koripalloskenessä. He tekevät arvokasta työtä taustoilla, joka ei näy juuri koskaan onnistuneina suorituksina kentillä. Kynnyskysymys on ainoastaan se ottavatko he itsensä liian vakavasti vai sopivalla huumorilla. Valitettavan usea paikallinen "legenda" on enemmän sitä vakavaa sorttia.

Silloin voi vierestä katsojalla vähän hekotuttaakin.
Vitsi miten laadukas kommentti! Joka sanan lukemisen arvoinen.
 
Viestejä
40
Hieno tarina numerosta 34. Siihen pitää lisätä vielä koripallon Suomenmestaruus KarhuBasketin riveissä.
 
Viestejä
182
Jaahas se on pelipäivä ja hieno tilaisuus ottaa kotivoitto vilppaasta ja siirtyä hetkellisesti yksin sarjakärkeen. Paljon pitää kyllä parantaa puollustuspäässä, jos tämä meinataan mahdollistaa. Uskon että korinalusta hoidetaan kunnialla, mutta joukkueena puolustaminen pitää saada johonkin järjestykseen. Nukahduksia ja kommunikointivirheitä ei sallita tänään. Riisto on hieno tilastomerkintä, mutta ei niin hieno, että voi pelata itsensä ulos kymmenestä tilanteesta saadakseen kolme riistoa. Viittaan siis jacksoniin, joka on mielestäni hieno ja viihdyttävä pelaaja, mutta ikävästi puolustuspäässä liian miinusmerkkinen kaveri.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös