Koripallo.com

Korisliigan kastijako on pidemmän päälle ongelma

Viestejä
2 290
Onko eri kokoisten seurojen mukanaolo oikeasti mikään ongelma? Taitaa isojen maidenkin ammattisarjoissa ero joukkueiden välillä olla vieläkin räikeämpi kuin Suomessa. Mielestäni normaalia kehitystä kun asteittain noustaan pois harrastetasolta ammattilaistasolle.
 
Viestejä
2 333
Ongelmia taitaa olla aika monenlaisia - eri seuroilla erilaisia ja sitten ehkä Korisliigallakin liigana ihan omansa.

Ymmärrän, että olemassaolon taistelu on ongelma. Tämä koskee varmaan ensisijaisesti Lapuaa ja Uuttakaupunkia (Espoosta puhumattakaan!). Toisaalta moni olisi varmaan niputtanut vielä viime vuonnna myös Kotkan tähän porukkaan, mutta niin vain ainakin ulkopuolisen silmiin Kotkan tilanne näyttää tänään paljon valoisammalta.

Itse näkisin niin suomalaisen koripalloilun kuin Korisliigankin näkökulmasta tärkeimpänä ongelmana sen, että oikeasti isoissa kaupungeissa (Suomen mittakaavassa siis) koris on edelleen lätkän alla ja kun muitakin viihdykkeitä on tarjolla joka puolella, niin koriksella on kovin vähän tilaa hengittää. Korisliigassa tulisi olla menestyvä ja väkeä katsomoihin vetävä joukkue niin Helsingissä, Tampereella kuin Turussakin - ehkä myös Oulussa. Seagulls ja Pyrintö näkyy pärjäävän ihan ok. oman seuran pyörittämisen vinkkelistä, mutta ne eivät ole niitä Suomikoriksen vetureita joita ne voisivat / joita niiden pitäisi olla. Turussa korisliigaseuraa ei edes ole - eikä Oulussa.

Joensuu ja Salo on todellisia menestystarinoita joiden todellakin toivoisi säilyttävän asemansa koriskaupunkeina, mutta joiden menestysreseptiä on vaikea kopioida kun monilla muilla vastaavat resurssit omaavilla kaupungeilla on juuri se lätkä siellä syömässä kakusta valtaosan (Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta, Lahti, Pori, Vaasa, Rauma). Myös Nokian, Kotkan & Kauhajoen menestys perustunee pitkälti juuri tuohon jääkiekon poissaoloon. Kouvola on tässä kiinnostava poikkeus joka taistelee korisperinteineen lätkää vastaan vielä toistaiseksi kohtuu menestyksellisesti.

Olen samaa mieltä gallup1:n kanssa, että Korisliigan isoin ongelma tuskin on seurojen erilaiset koot / resurssit. Sellaisia sarjoja on muuallakin ja ne elävät ja voivat ihan hyvin.

Sen sijaan ongelma on (isojen kaupunkien aseman lisäksi) ainakin se, että sarjassa pelaaa joukkueita jotka on koko ajan veitsenterällä sen suhteen, voidaanko toimintaa jatkaa vaiko ei. Tässä tekisi mieli palata siihen vanhaan, paljon spekuloituun ja kiistanalaiseen ajatukseen, että pitäisikö ennemminkin hyväksyä "useamman kerroksen" Korisliiga jossa jotkut tavoittelevat tosissaan mestaruutta ja toiset pyörittävät koristoimintaa muin päämäärin (kuten kaupungin koriskulttuurin ylläpitäminen esim. oman kaupungin / seudun nuoria peluuttamalla, kasvattajaseurana toimiminen jne.)?

Voisiko jonkinlainen suljettu laajempi sarja olla vastaus tähän ongelmaan? En siis väitä, että on, mutta ehkä sellaisenkin hyviä ja huonoja puolia voisi pohtia? Sarjaan voisi nousta jos pystyy osoittamaan, että toiminnalle on pitkäjänteisesti katetta ja siitä pudota jos ei pysty huolehtimaan sitoumuksistaan - mutta muuten pelaaminen olisi riskitöntä (ei putoamisuhkaa) eli joukkueet voisivat huoletta asennoitua eri tavoin eri kausiin - esim. harrastaa joukkueenrakennus-projekteja tms., mikä nyt sitten milläkin paikkakunnalla toimisi parhaiten.
 

Näätäkatsoja

Myös Nokian, Kotkan & Kauhajoen menestys perustunee pitkälti juuri tuohon jääkiekon poissaoloon.

Nokian tapauksessa voi sanoa, että jääkiekko ei ole poissa. Paikkakunnan oma seura (Nokian Pyry) ehkä pelaa tällä hetkellä viellä Suomi-sarjassa, mutta käytännössä Tampereen isot jääkiekkoseurat (Tappara, Ilves) vetävät huomiota ja katsojia myös Nokialta. Nokialta kuitenkin ajaa moottoritietä Hakametsään nopeammin kuin joistain Tampereen omista kaupunginosista. Varsinkin uudet Tampereelta muuttaneet asukkaat tekevät näin tottumuksesta, eikä paikallisurheilua ehkä osata aluksi seurata. Muuttuu toki osittain ajan kuluessa ja esim. omien lasten harrastuksien myötä tunnen monenkin nuoren perheen 'ajautuneen' seuraamaan esim. koripalloa Nokialla.
 
Viestejä
21
Nykytilanne on nykytilanne, mutta jos optimaalisesti joukkueiden resurssit kasvaisivat vuodesta toiseen, niin tulevaisuudessa lopulta joillekin joukkueille tulisi pakosta resurssikatto vastaan. Näiden joukkueiden siirtyessä valtakunnallisiin divareihin saataisiin niihinkin enemmän kovan luokan organisaatioita, kiinnostusta jne. Mutta kun (julkisuuteen näkyviä) kasvusuunnitelmia ja -mahdollisuuksia ei juuri nykyjoukkueilla ole, niin tämä jarruttaa "päätuotteen" kehittymistä.

Oleellista olisi seurojen/joukkueiden omista tavoitteista riippumatta pitää yllä sarjan kilpailullisuutta, enkä nyt tarkoita mitään jenkkikiintiöhifistelyä vaan joukkueiden elin- ja eurooppalaista kilpailukelpoisuutta resurssien näkökulmasta. Resurssikattoja ei luonnollisesti tarvitse Korisliigan kokoisessa sarjassa asentaa, mutta lattiaa voisi useissa kohden korottaa. MIelestäni esimerkiksi Belgian liiga on tulevaisuuden tavoitteissa hyvä vertailukohde kolmiportaisine lisenssijärjestelmineen.

Belgian sarjakriteereillä Korisliigasta ainoastaan Kataja olisi saanut viime kauden ennakkotietojen mukaan pysyväislisenssin. Pelkällä budjettikriteerillä mitattuna 2-3 joukkuetta ei olisi saanut edes väliaikaislisenssiä. Huomionarvoista on myös, että kymmenestä belgiliigajoukkuesta vain kolme pelaa Wikipedian mukaan alle 2000 katsojan areenalla (joka siis lienee FIBA-europelien alaraja). Tätä kapasiteettia myös vaaditaan Belgiassa aloitettavan rakennettavaksi kahden vuoden (!) siirtymäajalla. Budjetin suhteen belgialaisten kriteereitä voitaisiin aivan aluksi soveltaa Suomessa esim. 20-30 prosenttia pienempänä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös