- Viestejä
- 2 819
NCAA-liigan mestari on jo selvillä, tuleva Suomen mestari kruunataan parin viikon päästä ja Euroopan sarjat lähenevät loppuaan. Toukokuun puolessavälissä coach Dettmann julkistanee vuoden 2007 maajoukkuerinkiin nimetyt pelaajat. Tässä henkilökohtainen katsaukseni niistä pelaajista, joilla on kunnia edustaa siniristilipun värejä matkalla kohti koripallon Euroopan A-sarjaa.
Starat
Kansainvälisillä kentillä Suomen kirkkain tähti kuluvalla kaudella on ollut Teemu Rannikko, joka tulee johtamaan maajoukkueen pelejä varmoin ottein tulevan kesän ja syksyn maaotteluissa. Hanno Möttölän parhaat vuodet ovat ehkä jo ohitse, mutta Möttölä on selkeästi joukkueensa kokenein ja rutinoitunein pelaaja. Rannikon ja Möttölän ohessa kirkkaimpaan kärkeen on noussut Petteri Koponen, joka menetti maajoukkueneitsyytensä vuosi sitten ja selviytyi EM-karsinnoista joukkueen kolmanneksi parhaana pistemiehenä. Kuluvalla kaudella Koponen on mennyt vielä rutkasti eteenpäin.
Tukimiehet
Korinalustoilla maajoukkueemme ykkösmies on selkeästi Antti Nikkilä. Siirtyminen Tshekin Nymburkiin ei ehkä ollut Nikkilälle paras mahdollinen ratkaisu peliajan puitteissa. ”Isoon Taloon Antin” luulisi pokkaavan maajoukkuevastuun vastaan täynnä näyttöhaluja. Nikkilän kakkosmiehenä jatkaa hyvän kauden Ruotsissa pelannut Aki Ulander, joka hyökkäyspään puutteistaan huolimatta pystyy kantamaan vastuuta puolustuksessa vastustajan isoja miehiä vastaan.
Karjalasta kajahtaa jälleen Sami Lehtorannan ja Petri Virtasen muodossa. Lehtoranta pelaa parasta kauttaan ja palaa halusta näyttää osaamisensa myös kansainvälisissä otteluissa. Viime vuonna Lehtoranta vielä ujosteli maaotteluissa, mutta onnistumisten kertyessä itseluottamuksen luulisi kasvavan myös kansainvälisissä arvo-otteluissa. Virtanen puolestaan nousi FIBA:n uutissivuston otsikoihin Georgia-ottelun heittorumbansa jälkeen ja on valmis jatkamaan siitä, mihin jäi.
Hongasta löytyy kokemusta ja pituutta, kun Jukka Matinen ja Kimmo Muurinen marssitetaan kentälle. Hankalan viimeisen Saksan-kautensa jälkeen Matinen on löytänyt heittojyvän uudelleen ja kuuluu sekä taitojensa että kokemuksensa puolesta maajoukkueen kärkinimiin. Muurinen on kärsinyt loukkaantumisista kevätkaudella, mutta Dettmann tietää miehen arvon ja osaa varmasti arvostaa Kimmon otteita viime vuoden maaotteluissa. Muurisen itseluottamuksesta on iso apu etenkin otteluissa, joissa joukkueen yhteispeli on hakusessa.
Shawn Huff pelasi parhaan NCAA-kautensa tähän asti. Menneenä vuonna Huff toimi itseoikeutettuna puolustuksen lukkona, nyt edessä on entistä suurempi rooli etenkin nopeaa hyökkäyspeliä pelattaessa. Iso ja vahva Tuukka Kotti kuuluu jo nyt, 25-vuotiaana, maajoukkueen kokeneimpaan kalustoon ja alkaa hiljalleen lähennellä uransa parhaita vuosia.
Haastajat
Huffin erinomainen NCAA-vuosi jäi tavallaan samassa joukkueessa pelaavan Samuel Haanpään varjoon. 203-senttinen Haanpää visitoi maajoukkueringissä jo viime kesänä, mutta pelikauden 2006/2007 esitysten perusteella Haanpäätä ei voi jättää kutsumatta. Huhut kertovat Haanpään hyökkäyspelin monipuolistuneen Valparaisossa. Kovin harjoitellun kesän myötä nuori mies kasvaa korkoa ja voi hyvinkin nousta tunnetuimpien kotimaisten nimien joukkoon.
Gerald Lee Jr. ihastutti Pyynikin palloiluhallin yleisöä blokeillaan ja donkeillaan Delfin Basketin yhteydessä järjestetyissä PM-kisoissa. Junnun avauskausi Old Dominionin yliopistossa sujui kauden loppua kohden mallikkaasti ja maajoukkueen harjoitusotteluissa Junnulla on erinomainen tilaisuus osoittaa KV-scouteille kehityskaarensa tämänhetkinen tila.
Mainen yliopistossa collegeuransa päättänyt Olli Ahvenniemi kärsi loukkaantumisista menneellä kaudella. Huhujen mukaan Suomeen palaava Ahvenniemi on erinomainen painikaveri Ulanderille ja Nikkilälle sekä kuulemani mukaan selkeä vahvistus joukkueen henkiselle puolelle. Samanlaista sykettä löytyy Turun ilopilleristä, Juha Stenistä, jonka toinen kausi Saksan kakkosbundesliigassa sujui käsikirjoituksen mukaisesti. Päästyään kentälle maaotteluissa Sten käytti harvat peliminuuttinsa erinomaisesti hyödykseen. Dynamolle on käyttöä tulevanakin kesänä.
Nousijat
Samuel Haanpään tavoin Rekolan Urheilijoista ponnistanut Mikko Koivisto viljeli kolmen pisteen heittoja kuin kansanedustajaehdokkaat vaalilupauksia. Tulokaskausi UNC-Greensborossa sujui yli suomalaisten korisfanien odotusten ja on varsin hyvin ennakoitavissa, että Koivistolle annetaan mahdollisuus osoittaa kykynsä maajoukkueringissä.
En ole aivan varma siitä, ovatko Lahden Ville Mäkäläinen ja Vesa Mäkäläinen jo käyneet maajoukkueringissä. Kuluva kausi on kuitenkin antanut syytä harkita vakavasti molempien nostamista vahvuuteen. Jos veljesten asenne, työmoraali ja taistelutahto ovat tarttuvia ominaisuuksia, kaikilla korisliigakoutseilla pitäisi olla mahdollisuus lainata Mäkäläisiä pariksi viikoksi treeneihinsä. Veljekset ovat vasta parikymppisiä ja molempien tähtäin on Euroopan kentillä. Kombinaation pitäisi viehättää Dettmannia.
Yllätysnimenä nostan kartalle Tampereen Pyrinnön Petri Heinosen. 207-senttiset, 19-vuotiaat junnut jäävät harvemmin huomioimatta – etenkin, jos he merkitsevät tilastosarakkeisiinsa 7,5 pisteen ja 2,5 levypallon keskiarvot ottelukohtaisessa 17 peliminuutin keskiarvossa. Heinosessa on vielä pehmeyttä ja arkuutta, joka täytyy kitkeä pois seuraavan parin vuoden aikana. Ennen mahdollista siirtymistä NCAA:han Heinoselle olisi suurta hyötyä hakea kovuutta mätkimällä maajoukkueen isoja miehiä korinalusmolskiin pari kuukautta.
Kysymysmerkit
Joonas Suotamo ja Jari Vanttaja pelasivat kumpikin toisen kautensa NCAA:ssa pääsemättä juurikaan kentälle. Molemmat ovat kuitenkin 210cm korvilla, 21-vuotiaita ja harjoitelleet kovaa Baylorin ja Penn Staten isoja miehiä vastaan. Suomalaisella koripallolla on krooninen sentteripula, joten maajoukkueen on pakko odottaa kärsivällisesti kaikkien mitat täyttävien nuorten miesten kasvua vastuunkantajiksi. Aki Ulander on kolmen viime vuoden aikana noussut lupaavasta alisuorittajasta maajoukkueen kakkossentteriksi, josta on aidosti hyötyä joukkueelleen. Näin ollen Suotamon ja Vanttajan poissulkeminen ei ole ratkaisu.
Tuomas Iisalo nousi viime vuonna maajoukkueeseen vakuutettuaan coach Dettmannin heittopelillään, asenteellaan ja kohtuuhyvällä puolustuksellaan. Iikun ongelmana on se, että mies ei ole vuoden aikana noussut sellaiseen rooliin Kouvoissa kuin moni olisi odottanut. Iikku on jotakuinkin samoissa asemissa kuin vuosi sitten – ei taantunut, muttei myöskään kehittynyt. Potentiaalia Iisalosta löytyy ja odotukset ovat edelleen suuret.
Esa Mäki-Tulokas päätti oman Yhdysvaltain taipaleensa rikkonaiseen kauteen LIU-Brooklynissa. Seuraava looginen askel Mäki-Tulokkaan uralla on siirtyminen keskitason eurosarjoihin roolipelaajaksi tai paluu Suomeen johonkin sarjan kärkijoukkueeseen. Edellisellä maajoukkuevierailullaan Mäki-Tulokas ei esiintynyt kovin vakuuttavasti, mutta yrityksen puutteesta Esaa ei voi syyttää. On siinä ja siinä, kutsuuko Dettmann Mäki-Tulokkaan rinkiin vai annetaanko tälle mahdollisuus kuntouttaa itsensä ennen tulevaa pelikautta.
Kiikun kaakun on myös Lahden Ilkka Vuori. Asenne sekä puolustustahto ja –taito ovat kohdallaan, mutta miehen koko ja pelinjohtotaidot nousevat kysymysmerkeiksi etenkin, kun edellä ovat Rannikko, Koponen, Virtanen ja Sten. Luulen Vuoren mahtuvan maajoukkuerinkiin jo asenteensakin johdosta. Vuori on sitä kastia, joka ei epäröi heittää kypärää kutreilleen ja tarttua talttaan tarpeen tullen.
Vielä yhteenvetona ennakkokaavailuni kesän ja syksyn 2007 maajoukkueringin koostumuksesta:
Aloitus
Shawn Huff (198 cm, 1984, ToPo Helsinki)
Tuukka Kotti (205 cm, 1981, Forssan Koripojat)
Hanno Möttölä (209 cm, 1976, Helsingin NMKY)
Antti Nikkilä (210 cm, 1978, Tampereen Pyrintö)
Teemu Rannikko (189 cm, 1980, Turun NMKY)
Vaihtopenkki
Petteri Koponen (194 cm, 1988, MaSu-Basket Helsinki)
Sami Lehtoranta (205 cm, 1979, HoNsU Jyväskylä)
Jukka Matinen (203 cm, 1978, Keravan Kori-80)
Kimmo Muurinen (202 cm, 1981, Pantterit Helsinki)
Juha Sten (191 cm, 1983, Turun NMKY)
Petri Virtanen (183 cm, 1980, Säynätsalon Riento)
Aki Ulander (209 cm, 1981, Tapiolan Honka Espoo)
Haastajat
Olli Ahvenniemi (206 cm, 1983, Vaasan Salama)
Samuel Haanpää (203 cm, 1986, Keravan Kori-80)
Petri Heinonen (207 cm, 1988, Tampereen Pyrintö)
Tuomas Iisalo (195 cm, 1982, Loviisan Hokki)
Mikko Koivisto (194 cm, 1987, Vantaan Pussihukat)
Gerald Lee Jr. (206 cm, 1987, Uudenkaupungin Korihait)
Esa Mäki-Tulokas (198 cm, 1982, Forssan Koripojat)
Vesa Mäkäläinen (200 cm, 1986, Lahden NMKY)
Ville Mäkäläinen (194 cm, 1985, Lahden NMKY)
Joonas Suotamo (209 cm, 1986, Espoo Basket Team)
Jari Vanttaja (207 cm, 1986, Oulun NMKY)
Ilkka Vuori (181 cm, 1986, Riihimäen Kolmoskori)
Starat
Kansainvälisillä kentillä Suomen kirkkain tähti kuluvalla kaudella on ollut Teemu Rannikko, joka tulee johtamaan maajoukkueen pelejä varmoin ottein tulevan kesän ja syksyn maaotteluissa. Hanno Möttölän parhaat vuodet ovat ehkä jo ohitse, mutta Möttölä on selkeästi joukkueensa kokenein ja rutinoitunein pelaaja. Rannikon ja Möttölän ohessa kirkkaimpaan kärkeen on noussut Petteri Koponen, joka menetti maajoukkueneitsyytensä vuosi sitten ja selviytyi EM-karsinnoista joukkueen kolmanneksi parhaana pistemiehenä. Kuluvalla kaudella Koponen on mennyt vielä rutkasti eteenpäin.
Tukimiehet
Korinalustoilla maajoukkueemme ykkösmies on selkeästi Antti Nikkilä. Siirtyminen Tshekin Nymburkiin ei ehkä ollut Nikkilälle paras mahdollinen ratkaisu peliajan puitteissa. ”Isoon Taloon Antin” luulisi pokkaavan maajoukkuevastuun vastaan täynnä näyttöhaluja. Nikkilän kakkosmiehenä jatkaa hyvän kauden Ruotsissa pelannut Aki Ulander, joka hyökkäyspään puutteistaan huolimatta pystyy kantamaan vastuuta puolustuksessa vastustajan isoja miehiä vastaan.
Karjalasta kajahtaa jälleen Sami Lehtorannan ja Petri Virtasen muodossa. Lehtoranta pelaa parasta kauttaan ja palaa halusta näyttää osaamisensa myös kansainvälisissä otteluissa. Viime vuonna Lehtoranta vielä ujosteli maaotteluissa, mutta onnistumisten kertyessä itseluottamuksen luulisi kasvavan myös kansainvälisissä arvo-otteluissa. Virtanen puolestaan nousi FIBA:n uutissivuston otsikoihin Georgia-ottelun heittorumbansa jälkeen ja on valmis jatkamaan siitä, mihin jäi.
Hongasta löytyy kokemusta ja pituutta, kun Jukka Matinen ja Kimmo Muurinen marssitetaan kentälle. Hankalan viimeisen Saksan-kautensa jälkeen Matinen on löytänyt heittojyvän uudelleen ja kuuluu sekä taitojensa että kokemuksensa puolesta maajoukkueen kärkinimiin. Muurinen on kärsinyt loukkaantumisista kevätkaudella, mutta Dettmann tietää miehen arvon ja osaa varmasti arvostaa Kimmon otteita viime vuoden maaotteluissa. Muurisen itseluottamuksesta on iso apu etenkin otteluissa, joissa joukkueen yhteispeli on hakusessa.
Shawn Huff pelasi parhaan NCAA-kautensa tähän asti. Menneenä vuonna Huff toimi itseoikeutettuna puolustuksen lukkona, nyt edessä on entistä suurempi rooli etenkin nopeaa hyökkäyspeliä pelattaessa. Iso ja vahva Tuukka Kotti kuuluu jo nyt, 25-vuotiaana, maajoukkueen kokeneimpaan kalustoon ja alkaa hiljalleen lähennellä uransa parhaita vuosia.
Haastajat
Huffin erinomainen NCAA-vuosi jäi tavallaan samassa joukkueessa pelaavan Samuel Haanpään varjoon. 203-senttinen Haanpää visitoi maajoukkueringissä jo viime kesänä, mutta pelikauden 2006/2007 esitysten perusteella Haanpäätä ei voi jättää kutsumatta. Huhut kertovat Haanpään hyökkäyspelin monipuolistuneen Valparaisossa. Kovin harjoitellun kesän myötä nuori mies kasvaa korkoa ja voi hyvinkin nousta tunnetuimpien kotimaisten nimien joukkoon.
Gerald Lee Jr. ihastutti Pyynikin palloiluhallin yleisöä blokeillaan ja donkeillaan Delfin Basketin yhteydessä järjestetyissä PM-kisoissa. Junnun avauskausi Old Dominionin yliopistossa sujui kauden loppua kohden mallikkaasti ja maajoukkueen harjoitusotteluissa Junnulla on erinomainen tilaisuus osoittaa KV-scouteille kehityskaarensa tämänhetkinen tila.
Mainen yliopistossa collegeuransa päättänyt Olli Ahvenniemi kärsi loukkaantumisista menneellä kaudella. Huhujen mukaan Suomeen palaava Ahvenniemi on erinomainen painikaveri Ulanderille ja Nikkilälle sekä kuulemani mukaan selkeä vahvistus joukkueen henkiselle puolelle. Samanlaista sykettä löytyy Turun ilopilleristä, Juha Stenistä, jonka toinen kausi Saksan kakkosbundesliigassa sujui käsikirjoituksen mukaisesti. Päästyään kentälle maaotteluissa Sten käytti harvat peliminuuttinsa erinomaisesti hyödykseen. Dynamolle on käyttöä tulevanakin kesänä.
Nousijat
Samuel Haanpään tavoin Rekolan Urheilijoista ponnistanut Mikko Koivisto viljeli kolmen pisteen heittoja kuin kansanedustajaehdokkaat vaalilupauksia. Tulokaskausi UNC-Greensborossa sujui yli suomalaisten korisfanien odotusten ja on varsin hyvin ennakoitavissa, että Koivistolle annetaan mahdollisuus osoittaa kykynsä maajoukkueringissä.
En ole aivan varma siitä, ovatko Lahden Ville Mäkäläinen ja Vesa Mäkäläinen jo käyneet maajoukkueringissä. Kuluva kausi on kuitenkin antanut syytä harkita vakavasti molempien nostamista vahvuuteen. Jos veljesten asenne, työmoraali ja taistelutahto ovat tarttuvia ominaisuuksia, kaikilla korisliigakoutseilla pitäisi olla mahdollisuus lainata Mäkäläisiä pariksi viikoksi treeneihinsä. Veljekset ovat vasta parikymppisiä ja molempien tähtäin on Euroopan kentillä. Kombinaation pitäisi viehättää Dettmannia.
Yllätysnimenä nostan kartalle Tampereen Pyrinnön Petri Heinosen. 207-senttiset, 19-vuotiaat junnut jäävät harvemmin huomioimatta – etenkin, jos he merkitsevät tilastosarakkeisiinsa 7,5 pisteen ja 2,5 levypallon keskiarvot ottelukohtaisessa 17 peliminuutin keskiarvossa. Heinosessa on vielä pehmeyttä ja arkuutta, joka täytyy kitkeä pois seuraavan parin vuoden aikana. Ennen mahdollista siirtymistä NCAA:han Heinoselle olisi suurta hyötyä hakea kovuutta mätkimällä maajoukkueen isoja miehiä korinalusmolskiin pari kuukautta.
Kysymysmerkit
Joonas Suotamo ja Jari Vanttaja pelasivat kumpikin toisen kautensa NCAA:ssa pääsemättä juurikaan kentälle. Molemmat ovat kuitenkin 210cm korvilla, 21-vuotiaita ja harjoitelleet kovaa Baylorin ja Penn Staten isoja miehiä vastaan. Suomalaisella koripallolla on krooninen sentteripula, joten maajoukkueen on pakko odottaa kärsivällisesti kaikkien mitat täyttävien nuorten miesten kasvua vastuunkantajiksi. Aki Ulander on kolmen viime vuoden aikana noussut lupaavasta alisuorittajasta maajoukkueen kakkossentteriksi, josta on aidosti hyötyä joukkueelleen. Näin ollen Suotamon ja Vanttajan poissulkeminen ei ole ratkaisu.
Tuomas Iisalo nousi viime vuonna maajoukkueeseen vakuutettuaan coach Dettmannin heittopelillään, asenteellaan ja kohtuuhyvällä puolustuksellaan. Iikun ongelmana on se, että mies ei ole vuoden aikana noussut sellaiseen rooliin Kouvoissa kuin moni olisi odottanut. Iikku on jotakuinkin samoissa asemissa kuin vuosi sitten – ei taantunut, muttei myöskään kehittynyt. Potentiaalia Iisalosta löytyy ja odotukset ovat edelleen suuret.
Esa Mäki-Tulokas päätti oman Yhdysvaltain taipaleensa rikkonaiseen kauteen LIU-Brooklynissa. Seuraava looginen askel Mäki-Tulokkaan uralla on siirtyminen keskitason eurosarjoihin roolipelaajaksi tai paluu Suomeen johonkin sarjan kärkijoukkueeseen. Edellisellä maajoukkuevierailullaan Mäki-Tulokas ei esiintynyt kovin vakuuttavasti, mutta yrityksen puutteesta Esaa ei voi syyttää. On siinä ja siinä, kutsuuko Dettmann Mäki-Tulokkaan rinkiin vai annetaanko tälle mahdollisuus kuntouttaa itsensä ennen tulevaa pelikautta.
Kiikun kaakun on myös Lahden Ilkka Vuori. Asenne sekä puolustustahto ja –taito ovat kohdallaan, mutta miehen koko ja pelinjohtotaidot nousevat kysymysmerkeiksi etenkin, kun edellä ovat Rannikko, Koponen, Virtanen ja Sten. Luulen Vuoren mahtuvan maajoukkuerinkiin jo asenteensakin johdosta. Vuori on sitä kastia, joka ei epäröi heittää kypärää kutreilleen ja tarttua talttaan tarpeen tullen.
Vielä yhteenvetona ennakkokaavailuni kesän ja syksyn 2007 maajoukkueringin koostumuksesta:
Aloitus
Shawn Huff (198 cm, 1984, ToPo Helsinki)
Tuukka Kotti (205 cm, 1981, Forssan Koripojat)
Hanno Möttölä (209 cm, 1976, Helsingin NMKY)
Antti Nikkilä (210 cm, 1978, Tampereen Pyrintö)
Teemu Rannikko (189 cm, 1980, Turun NMKY)
Vaihtopenkki
Petteri Koponen (194 cm, 1988, MaSu-Basket Helsinki)
Sami Lehtoranta (205 cm, 1979, HoNsU Jyväskylä)
Jukka Matinen (203 cm, 1978, Keravan Kori-80)
Kimmo Muurinen (202 cm, 1981, Pantterit Helsinki)
Juha Sten (191 cm, 1983, Turun NMKY)
Petri Virtanen (183 cm, 1980, Säynätsalon Riento)
Aki Ulander (209 cm, 1981, Tapiolan Honka Espoo)
Haastajat
Olli Ahvenniemi (206 cm, 1983, Vaasan Salama)
Samuel Haanpää (203 cm, 1986, Keravan Kori-80)
Petri Heinonen (207 cm, 1988, Tampereen Pyrintö)
Tuomas Iisalo (195 cm, 1982, Loviisan Hokki)
Mikko Koivisto (194 cm, 1987, Vantaan Pussihukat)
Gerald Lee Jr. (206 cm, 1987, Uudenkaupungin Korihait)
Esa Mäki-Tulokas (198 cm, 1982, Forssan Koripojat)
Vesa Mäkäläinen (200 cm, 1986, Lahden NMKY)
Ville Mäkäläinen (194 cm, 1985, Lahden NMKY)
Joonas Suotamo (209 cm, 1986, Espoo Basket Team)
Jari Vanttaja (207 cm, 1986, Oulun NMKY)
Ilkka Vuori (181 cm, 1986, Riihimäen Kolmoskori)