NCAA 2021-2022

[KeegoMesh]

Kyllä vähän enemmän pitää löytyä kuin nuo. Yliopistot käyttävät eräänlaisia agentteja myös ja nämä käyvät katsomassa esim. nuorten EM-kisoja ja vastaavia. Agentti tekee sitten myyntityötä yliopiston suuntaan ja saa sieltä palkkionsa, jos homma natsaa. Toki on myös tapauksia myös meiltä, joissa pelaajan taustajoukot ovat maksaneet tällaiselle agentille ja hommanneet sitä kautta pelaajan yliopistoon.

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö NCAA-urheilijan ja ammattiurheilijan tärkein ero ole se, että toisella saa olla palkattu agentti ja toisella ei missään nimessä saa sellaista olla?

 

[RBP(ex)]

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö NCAA-urheilijan ja ammattiurheilijan tärkein ero ole se, että toisella saa olla palkattu agentti ja toisella ei missään nimessä saa sellaista olla?

Juu näin virallisesti, mutta jos ei jää kiinni, niin kaikkea voi harrastaa. Esim Blue Star Europe ja Passionhoops ovat tällaisia "välimiehiä tai organisaatioita", jotka tekevät tällaista.

 

[PikkuMikko]

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö NCAA-urheilijan ja ammattiurheilijan tärkein ero ole se, että toisella saa olla palkattu agentti ja toisella ei missään nimessä saa sellaista olla?

Hyvin vähän tuolla tasolla on agenttitoimintaa. Yleisempää on nk scouttitoiminta. Tuollaisilla scouttiyksiköillä on kaikissa euroopan (ja ehkä muidenkin maanosien) nuorten turnauksissa scoutti paikan päällä. Turnauksen jälkeen scoutti julkaisee turnausbulletinin joka on muutaman sadan dollarin hinnalla NCAA valmentajien hankittavissa. Jokainen vähänkin mielenkiintoinen pelaaja analysoidaan melko tarkasti.Nykyisin kaikki ottelut myös tallennetaan joten jo U16 -pelaajista parhaat ovat aikaisessa vaiheessa merkittyjä.
Tuollaisia scouttitoimistoja / turnausbulletineja on useita, kohteina oikeastaan pelkästään NCAA-koulujen valmentajat. Huonot scoutit häviävät nopeasti markkinoilta, hyvät tekevät onnistunutta bisnestä.

 

[mranon78]

Ilari Seppälä, Alexander Madsen, Carl Lindbom, Daniel Dolenc, Veera Pirttinen, Sofia Pelander, Topias Palmi, Linda-Lotta Lehtoranta, Okko Järvi, Antero Lehto, Anni Mäkitalo, Sasu Salin, Petteri Koponen ja ketä näitä nyt on, jotka eivät ole olleet jenkeissä näytillä, vaan ovat olleet tai parasta aikaa ulkomailla pelaamassa ilman tuota näyteikkunaa. Ovat siis menestyneet Suomen sarjoissa. Ei liene oikeaa määrää pelaajien siirtymää amerikoihin, koska pelaajapolut ovat niin yksilöllisiä. Amerikassa on mahdollista olla hyvässä systeemissä tai sitten aivan paskassa systeemissä ja kaikkea siltä väliltä. Suhteet ja tietämys ovat vahva tekijä, mutta ei niilläkään niin hirveästi ole merkitystä, sillä valmentajat vaihtuilevat ja monesti taitaa olla enemmän luuloa kuin tietoa, että tietyillä ihmisillä tätä infoa olisi enemmän kuin toisilla.

Mitä yhteistä näillä kaikilla on? Maajoukkue. Pelkästään suomen sarjassa pelaamalla ei olisi onnistunut, taustalla ollut nousu mj:een ja hyvät otteet siellä, kuten esim Sasu Salin, joka sai heti Sloveniasta tarjouksen pelattuaan nuorena hyvin em-karsintaa

 

[RBP(ex)]

Mitä yhteistä näillä kaikilla on? Maajoukkue. Pelkästään suomen sarjassa pelaamalla ei olisi onnistunut, taustalla ollut nousu mj:een ja hyvät otteet siellä, kuten esim Sasu Salin, joka sai heti Sloveniasta tarjouksen pelattuaan nuorena hyvin em-karsintaa

Pelasivat kuitenkin sellaisena aikana, kun Suomen maajoukkueeseen vielä pääsi esittämällä hyviä otteita korisliigassa. Ei ollut pakko olla HBA-taustaa. Ja taidot on luotu siellä korisliigassa, ei pelkällä mj-treenillä tai -statuksella pääse minnekään, ei silloin, eikä nyt.

 

[kokokenttä]

Se mitä itse olen välillä ihmetellyt on että miksi yliopistotaipaleen jäämistä yhteen tai kahteen vuoteen pidetään automaattisesti epäonnistumisena. Mitä jos lähtisi johonkin suurseuran akatemiaan ja siirtyisi sieltä vuoden parin päästä Saksan kakkosliigaan tai Belgian pääsarjaan? Jos tähtäimessä on nimen omaan kehittyä koripalloilijana niin eikö tällainen ole ihan kelpo veto? Vai onko tässä sellaista että kun on kerran aloittanut niin on pakko vetää tappiin??

 

[Pyynikin Toivoton]

Reaktioni KeegoMeshin nimilistaan:

Joko Koripallomyyrä-paitoja saa tilata jostain? Kokoni on XL, kiitos.

Edelleen itselleni on äärimmäisen epäselvää, miten tuon em. Märsky-ilmasillan lupaava kuihtuminen haittaa suomalaista koripalloa. Keegon kiemurtelut eivät vakuuttaneet.

Mitä suomalainen koripallo hyötyy siitä, että maamme eturivin kyvyt katoavat pahimmillaan neljäksi vuodeksi harhautusleikkaamaan Shit Creek Collegen riveissä 14 minsan verran per matsi? Tätä touhua on vuosien mittaan perusteltu kaiken maailman elämänkokemuksilla, siviilikoulutuksilla, suhdeverkostojen luomisilla sun muilla toisarvoisilla tekijöillä, joilla on myös loppujen lopuksi aika vähän tekemistä keskiverron suomalaispalloilijan NCAA-kokemuksen kanssa.

Uskomattomin perustelu on tämä "saa pelata samanikäisiä vastaan". Anteeksi nyt, mutta jos kyseessä on sen tasoinen nuori pelaaja, että ammattilaisuus siintää horisontissa realistisena tavoitteena, hänen olisi pitänyt KOKO AJAN pelata isompia ja kovempia vastaan. Ihan alusta lähtien.

Julistan täten Möttölä-Dettmannin linjan kuolleeksi ja kuopatuksi. Kolme hurraahuutoa.

 

[Sepi]

Pelasivat kuitenkin sellaisena aikana, kun Suomen maajoukkueeseen vielä pääsi esittämällä hyviä otteita korisliigassa. Ei ollut pakko olla HBA-taustaa. Ja taidot on luotu siellä korisliigassa, ei pelkällä mj-treenillä tai -statuksella pääse minnekään, ei silloin, eikä nyt.

Jo ennen kuin Palmi ja Seppälä saivat ensikosketuksensa maajoukkueeseen, palstalla tiedettiin että maajoukkueeseen ei ole kerta kaikkiaan mitään asiaa ilman HBA- ja NCAA-taustaa.

 

[KeegoMesh]

......Uskomattomin perustelu on tämä "saa pelata samanikäisiä vastaan". Anteeksi nyt, mutta jos kyseessä on sen tasoinen nuori pelaaja, että ammattilaisuus siintää horisontissa realistisena tavoitteena, hänen olisi pitänyt KOKO AJAN pelata isompia ja kovempia vastaan. Ihan alusta lähtien.....

Väite: "pitäisi koko ajan pelata isompia ja kovempia vastaan". Tämä pätee esimerkiksi Kuierin kohdalla. Hän pärjää jotenkin, mutta vaivalloisesti.

NCAA:ssa lopettaa neljän vuoden jälkeen paljon amerikkalaisia, jotka ovat Suomen maajoukkuepelaajia parempia. Pääsääntöisesti ne, jotka lähtee NCAA:sta ammattilaiseksi ovat joko samaa tasoa kuin Suomen maajoukkuepelaajat tai he ovat paljon parempia.

Väite "saa pelata samanikäisiä vastaan". Tämä pätee niille, jotka eivät oikein pärjää edes samanikäisiä vastaan. Ne suomalaispelaajat ovat harvassa, jotka ovat olleet oman NCAA-joukkueensa kiistattomia ykkösiä. Mikäli ei pärjää NCAA:ssa niin millä perusteella nämä samat pelaajat voisivat muka kilpailla amerikkalaisia ammattilaisia vastaan Euroopassa?

 

[Ohiheitto]

En nyt taaskaan ymmärrä kritiikkiä Märskyn suhteen ja että jopa pidetään hyvänä että vähemmän pelaajia siirtyy Jenkkeihin Suomesta.
Jos lajia nyt vertaa jääkiekkoon, sm-liigassa pelaa nuoria jotka sitten mahdollisesti varataan NHL:ään tai lähtevät muualle ammattilaiseksi. Yliopistouraa kovin monella ei taida olla ja jäädään usein täysin tyhjän päälle uran jälkeen.
Koripallossa Suomen sarjassa menestymällä ei samanlaista reittiä synny, joten jenkkeihin on mentävä "näytille".

Asiaa.

En voi mitenkään ymmärtää että nämä NCAA-vastaiset tuntuvat käsittävän asian niin, että nuoret pelaajat pakotetaan lähtemään jenkkeihin, ihan kuin täällä arvostelijoilla olisi parempi tietämys pelaajien odotuksista ja toiveista. Kuinka monella NCAA-vastaisella on omakohtaista tai edes läheisen kokemusta Amerikan retkestä. Ei kai liene väliä kuka nuoria Amerikkaan opastaa, nyt näyttää että HBA-Märskystä on tehty suurin syntipukki, pelaajista tai muista linkeistä Amerikkaan nyt niin väliä ole.

Tuntuu ettei opiskelulle jenkkiyliopistossa anneta mitään arvoa, onko oletus että Suomessa pelaaja kehittäisi opiskemalla tulevaisuuttaan paremmin kuin Jenkeissä?

Entä iso elämänkokemus siellä edessä, mitä luulette - saako samanlaista kokemusta vain Suomessa pyörimällä. Siis tämä once-in-a-life-time kokemus nuorelle, jätät lähtemättä, se oli sitten siinä, entä jos nuori jääkin tätä miettimään. Ketään ei liene pakotettu lähtemään Jenkkeihin ja vielä vähemmän estetty palaamasta jos ei olekaan Amerikan retki natsannut. Kaikki ei aina mene niin kuin odottaisi mutta pitäisikö sen takia varmuuden vuoksi olla lähtemättä kun "sedät" täällä varottelevat.

Kannustaisin lähtemään jos vain omat ja taloudelliset rahkeet ja hengenpalo riittävät, Suomessa saa sitten pyöriä vallan paljon. Amerikan retken jälkeenkin. Ei voi olla niin, että kun ei tee mitään mitään, ei tee virheitäkään. Tuollainen elämänmalli on aika toivoton. Ilman toiveita ja haaveita ei ole elämääkään, paitsi näillä palstoilla. Kaikista ei tule koripallon kansainvälisiä ammattilaisia mutta Amerikan tai vastaava muu kokemus ei koskaan häivy. Kai tällekin pitää antaa joku arvo nuoren elämässä?

 

[Sepi]

Pelkästään USA:n lukiojoukkueissa pelaa yli 900000 nuorta. Jos keskitytään vain miespuolisiin, heitä on n. 550000. Suomessa kaikenlaisia koripallolisenssejä on n. 20000 nykyisillä ennätysmäärillä erilaiset höntsäsarjat ja mikrojunnut mukaan lukien.

Miesten NCAA 1 ja 2 divarissa yhteensä pelaajia lienee siinä n. 9000 eli pelkästään sikäläisittäin kotimaisista lukiopelaajista riittäisi NCAA 1 tai 2-pelipaikka alle 2 prosentille. Kieltämättä hieman tuntuisi toiveajattelulta, että tuonne lähtevät suomalaisjunnut olisivat jokainen yhtä hyviä tai ennemmin jopa parempia kuin joukkuekaverinsa.

 

[Stone]

Sepin aloittamaa laskua voi jatkaa: minkä tasoisia pelaajia Korisliigassa pelaa?

NBAssa pelaa pyöreästi viisisataa pelaajaa (30 joukkuetta n. 15+ pelaajan rosterilla). G-liigassa ja Euroliigassa pyöreästi toiset viisisataa. Päälle vielä Euroopan kovimmat sarjat Espanja, Italia, Kreikka, Turkki ja Ranska, ehkä myös Venäjä.

Korisliigasta ponnistaa noihin kovempiin sarjoihin 1-2 jenkkiä per kausi, suomalaisia harvemmin. Suomessa pelaavista jenkeistä parhaat ovat ehkä jossain top500-top1000-tasolla. Loput jenkit sitten heikompia ja kotimaiset pelaajat enimmäkseen kaukana noiden lukujen takana. Tarkoitus on asettaa meidän junnut jotenkin kartalle taitojen/hyyvyyden suhteen. Ikävä kyllä, pelkästään ikäluokissaan on helposti tuhat parempaa pelaajaa maailmassa kuin meidän parhaat.

Kaikesta huolimatta välillä syntyy tähtiäkin. Lauri on top100-pelaaja maailmassa ja top10-pelaaja ikäluokassaan (suurin piirtein). Koponenkin lienee ollut parhaimmillaan noin top200-pelaaja.

 

[kokokenttä]

Tän kaiken jälkeen voi hyvällä syyllä kysyä, voisiko monelle olla parempi reitti pyrkiä jonkin eurooppalaisen hyvämaineisen organisaation kautta ammattilaiseksi - kuten futiksessa - kuin NCAA:n — ja mikä jopa olennaisempaa, miksei näin juurikaan tapahdu. Syyt lienevät osin itsestäänselviä, osin jossain syvemmällä piilossa.

Onko meillä sellaisia koripallopöllöjä jotka saisivat nuoria tälle toiselle reitille? Nyt kun Pavi ei ole sitä tekemässä. Gordon Herbert seuraavaksi Pöllöksi kun Dettmyyrä joskus astuu alas olkivaltaistuimeltaan?

 

[PikkuMikko]

Tän kaiken jälkeen voi hyvällä syyllä kysyä, voisiko monelle olla parempi reitti pyrkiä jonkin eurooppalaisen hyvämaineisen organisaation kautta ammattilaiseksi - kuten futiksessa - kuin NCAA:n — ja mikä jopa olennaisempaa, miksei näin juurikaan tapahdu. Syyt lienevät osin itsestäänselviä, osin jossain syvemmällä piilossa.

Onko meillä sellaisia koripallopöllöjä jotka saisivat nuoria tälle toiselle reitille? Nyt kun Pavi ei ole sitä tekemässä. Gordon Herbert seuraavaksi Pöllöksi kun Dettmyyrä joskus astuu alas olkivaltaistuimeltaan?

Tämä europutkihan oli se Dettmannin suosittelema reitti vielä reilut10 vuotta sitten, mutta ymmärtääkseni noita "hyvämaineisia organisaatioita" on ollut kovin vähän ja ne harvatkin kokemukset niistä eivät ole olleet kovin positiivisia (Mäki, Caven). Detmann vaihtoi katsantokantansa siinä vaiheessa kun Hanno alkoi liputtaa NCAAn puolesta. Mielenkiintoista nähdä miten Luukas Vaara kehittyy Ranskassa.

 

[B-ball fin]

Tähän keskusteluun haluaisin lisätä että ylipäätään me suomessa olemme erittäin pieni koripallo maa. Se että meiltä pääsee nuoria uransa aloittavia pelaajia NCAA tai euroopan sarjoihin on positiivista. Pääasia on että nuori kehittyy pelaajana, saa kokemusta niin kentältä kuin sen ulkopuolelta. Itse nuoren NCAA lähipiiristä kokemus on ollut positiivinen. Harjoittelupuitteet, valmennustiimi ja koulu tukevat pelaajan kehitystä. Samoja puitteita ja rahoitusta ei löydy korisliigasta tai Suomen kaupungeista.

 

[jaakko1]

Tilastojen valossa aivan ylivoimaisesti paras keino päästä huipulle on nousta 16-vuotiaana liigajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon jämiminuuteille, nousta 8-9 pelaajan rotaatioon 17-vuotiaana ja pelata 18-vuotiaana liigaa isoilla minuuteilla isossa roolissa.

Tämän jälkeen onkin sitten melko yhdentekevää, lähteekö jenkkeihin vai muualle Eurooppaan.

Eniten olen kritisoinut sitä, että maan lupaavimmat teinit pelaavat divarissa höntsyotteluita aivan liian kevyitä vastustajia vastaan. Harppaus divarin höntsymatseista NCAA:n ykkösdivariin on aivan järkyttävän suuri. Pelaajat hyötyisivät siitä aivan valtavasti, jos heillä olisi alla liigakokemusta ennen rapakon taakse lentämistä.

Mä diggaan yliopistokoriksesta ja toivon, että jenkeissä olisi mahdollisimman paljon suomalaisia kehittymässä, mutta tämä nykyinen konsepti ei kerta kaikkiaan toimi. Drop outien lisäksi suurin osa suomalaispelaajista joko polkee jenkeissä paikoillaan tai peräti taantuu. Katsokaapa vaikka märskyläisten tehoja. Yleensä eka kausi sujuu jopa yllättävän hyvin, mutta monesti se eka kausi jää parhaaksi. Niin ei todellakaan pitäisi käydä.

 

[kokokenttä]

Tilastojen valossa aivan ylivoimaisesti paras keino päästä huipulle on nousta 16-vuotiaana liigajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon jämiminuuteille, nousta 8-9 pelaajan rotaatioon 17-vuotiaana ja pelata 18-vuotiaana liigaa isoilla minuuteilla isossa roolissa.

Tää saattaa olla poikkeuslahjakkuuksien aiheuttama tilastoharha. Sanoisin kuitenkin että laadukasta teinille sopivaa harjoittelua ei ole tarjolla kuin siellä missä siihen on erikseen satsattu. Silti itsekin oon vähän huolissani siitä onko divari kilpailullisesti paras paikka HBA-jengille.

 

[KeegoMesh]

Ketä nämä NCAA:ssa pelaavat pelaajat oikein ovat ja miten he ovat siellä pärjänneet? Pitäisikö aloittaa A:sta?

Nina Augustin pelasi parhaan kautensa vuonna 2019, jolloin hänet palkittiin oman konferenssinsa tähdistöviisikkoon (NEC All-Tournament Team). Augustin johdatti silloin joukkueensa Robert Morrisin NCAA-lopputurnaukseen. Muistaakseni ensimmäisessä pelissä Augustinin kaikki kolmosyritykset torjuttiin ja Robert Morrisin taival katkesi NCAA-turnauksessa avausottelun tappioon.

Viime kaudella hän oli jokaisessa ottelussa aloituksessa ja hän pelasi joukkueestaan toiseksi eniten. Hän heitti joukkueestaan eniten kolmosia sisään. Augustin pitää hallussaan Robert Morrisin yhden kauden vapaaheittotarkkuusennätystä 89.4%.

Robert Morris dominoi NEC-konferenssia, mutta he päätyivät vaihtamaan konferenssia. Uudessa konferenssissa Horizon Leaguessa voitot ovat jääneet vähemmälle. Robert Morrisin NET-ranking sijoitus on vaatimaton 219.

 

[KeegoMesh]

Mustapha Amzil otti vauhtia NCAA rekrytointiponnistuksilleen, jostain jenkkiakatemiasta ja pääsi sitä reittiä pitkin hyvään Daytonin kouluun. Amzil pelasi tulokaskaudellaan 30min/ottelu ja noin 10p/ottelu.

Daytonin NET-ranking on 80.

 

[Maurice Lucas]

Tilastojen valossa aivan ylivoimaisesti paras keino päästä huipulle on nousta 16-vuotiaana liigajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon jämiminuuteille, nousta 8-9 pelaajan rotaatioon 17-vuotiaana ja pelata 18-vuotiaana liigaa isoilla minuuteilla isossa roolissa.

Tämän jälkeen onkin sitten melko yhdentekevää, lähteekö jenkkeihin vai muualle Eurooppaan.

Eniten olen kritisoinut sitä, että maan lupaavimmat teinit pelaavat divarissa höntsyotteluita aivan liian kevyitä vastustajia vastaan. Harppaus divarin höntsymatseista NCAA:n ykkösdivariin on aivan järkyttävän suuri. Pelaajat hyötyisivät siitä aivan valtavasti, jos heillä olisi alla liigakokemusta ennen rapakon taakse lentämistä.

Mä diggaan yliopistokoriksesta ja toivon, että jenkeissä olisi mahdollisimman paljon suomalaisia kehittymässä, mutta tämä nykyinen konsepti ei kerta kaikkiaan toimi. Drop outien lisäksi suurin osa suomalaispelaajista joko polkee jenkeissä paikoillaan tai peräti taantuu. Katsokaapa vaikka märskyläisten tehoja. Yleensä eka kausi sujuu jopa yllättävän hyvin, mutta monesti se eka kausi jää parhaaksi. Niin ei todellakaan pitäisi käydä.

Jälleen tähän sopisi D.Cousinsin vanha referaatti : NCAA on ihan B:S:ää!