Koripallo.com

NCAA 2023-2024

Viestejä
929
Jo viime keväänä kerrottiin, että Okku Federiko menee Etelä-Carolinaan vasta ensi vuoden syksyllä. Missä hän mahtaa nyt pelata? Ainakaan missään Suomen sarjassa hän ei basket.fi:n mukaan ole tällä kaudella pelannut.
 
Viestejä
78
Myös Ollille mukavat 25/7 ensimmäisessä Michiganin ns. sarjapelissä, huolimatta vastustajan tasosta. Mirolle taasen nihkeästi peliaikaa Baylorin matsissa.
 
Viestejä
503
Transfer portal kutsuu vääjäämättä Miroa jossain vaiheessa. Baylor on vaan aivan liian kova ympäristö.
Kausi on tosin hädintuskin alkanut. Mutta, mutta. Transfer saattaisi tosiaan olla yksi järkevä vaihtoehto. Ensi kaudeksi Baylorin takakenttä tulee kuitenkin todennäköisesti uudistumaan voimakkaasti jälleen, jolloin roolia voisi olla enemmän tarjolla.

Tilastojen (kaksi scrimmage plus kauden avaus) perusteella Littlellä on yksi todellinen heikkous - menetykset. Tämän täytyy yksinkertaisesti korjaantua, jos hän mielii pelata ylipäätään missään joukkueessa.

Texas A&M-scrimmage: 13min ja 3 menetystä
Gonzaga-scrimmage: 26min ja 6 menetystä
Auburn-peli: 2min ja 2 menetystä

Pyöristettynä siis yli 10 menetystä per 40min.
 
Viestejä
34
Katselin ton Baylorin pelin. Ekalla puoliajalla Mirolle pari 1min vaihtoa, tokalla puoliajalla nukahdin itse, siitä ei niin tietoa. Miron kori tuli hyvästä ajosta, ja hyvää taistelua oli muutenkin.
Molemmilla joukkueilla tosi urheilullisia pelaajia ja tempo oli kova. Pitää toivoa, että Miro saisi enemmän peliaikaa tulevaisuudessa jo ihan susijengin takia.
 
Viestejä
1 046
Basket olikin tehnyt hyvän listan naisten NCAA-pelaajista

Nopealla vilkaisulla löytyivät alla olevat pelitulokset. Varsinaisesti kausi näyttää alkavan näinä päivinä ja seurattavaa sitten riittää. Hyvää pelikautta kaikille.

PTS​
REB​
A​
STL​
MIN​
11-2-2023​
L Taponen​
5​
1​
2​
14​
11-6-2023​
L Taponen​
1​
9​
11-2-2023​
K Ollilainen​
6​
2​
5​
3​
26​
11-6-2023​
K Ollilainen​
14​
1​
1​
1​
14​
11-6-2023​
J Aarnio​
2​
1​
4​
11-1-2023​
S Bedeji​
10​
3​
5​
3​
31​
11-6-2023​
S Bedeji​
10​
2​
1​
22​
11-3-2023​
E Mashaire​
17​
PTS​
REB​
A​
STL​
MIN​
11-1-2023​
H Sandvik​
4​
1​
1​
22​
11-7-2023​
A Wilstedt​
10​
3​
1​
19​
 

Hx

Viestejä
61
Unibetillä pystyy näköjään veikkaamaan näitä höntsyilyitä, muttei vissiinkää katsomaan. Ja vähän huonoon aikaanhan nuo tietysti tulisi.
Tämä on yleinen väärinkäsitys, jos ei puhuta sitten aivan länsirannikon peleistä. Yliopistopelit alkavat toisinaan jo puolen päivän tietämillä paikallista aikaa. Itärannikon joukkueet ovat tietysti tässä suhteessa helpoimpia, mutta esimerkiksi Baylorillakin on tällä kaudella muutamia otteluita parhaaseen Suomen katseluaikaan. Otteluohjelman näkee vaikkapa ESPN:n sivuilta:

Tuo ESPN Playerin lopettaminen on takaisku, mutta ottelustriimien löytämiseksi netistä ei yleensä kyllä tarvita kummoisiakaan googletustaitoja.
 
Viestejä
4 075
Tämä on yleinen väärinkäsitys, jos ei puhuta sitten aivan länsirannikon peleistä. Yliopistopelit alkavat toisinaan jo puolen päivän tietämillä paikallista aikaa. Itärannikon joukkueet ovat tietysti tässä suhteessa helpoimpia, mutta esimerkiksi Baylorillakin on tällä kaudella muutamia otteluita parhaaseen Suomen katseluaikaan. Otteluohjelman näkee vaikkapa ESPN:n sivuilta:

Tuo ESPN Playerin lopettaminen on takaisku, mutta ottelustriimien löytämiseksi netistä ei yleensä kyllä tarvita kummoisiakaan googletustaitoja.

Kiitos tiedosta, laitan kaikki googletustaitoni siis peliin, etsiessäni matseja. :)
Toivottavasti Mirollekin tulee vielä peliaikaa enemmän.
 
  • Tykkää
Reaktiot: Hx
Viestejä
30
On marraskuu ja ensi viikolla alkavat viralliset NCAA:n koripallopelit.

Omien laskelmieni mukaan suomalaisia miespelaajia tulee pelaamaan ensi kaudella 13. Tämä on kautta historian toisiksi suurin lukema kauden 2017-2018 jälkeen. Verrattuna kahteen viime kauteen suomalaisten edustamien joukkueiden taso ei ole ehkä aivan yhtä hyvä, mutta poikkeuksellisen ja toivottavasti myös mielenkiintoisen kaudesta tulee suomalaisittain tekemään ensinnäkin iso “freshman” -pelaajien lukumäärä sekä toiseksi useampi pelinrakentajan paikalla pelaava suomalainen.

Katsotaanpas nopeasti suomalaispelaajien henkilö- sekä joukkuekohtaisia asetelmia ennen kauden alkua. Jonkin verran näiden naputteluun menee aikaa, niin postailen näitä yksi kerrallaan viikonlopun ajan.

Olivier Nkamhoua. PF. Senior. Michigan Wolverines. Big-10.

Omissa kirjoissani Nkamhouan NCAA-ura on jo toistaiseksi ollut suomalaisittain kaikkien aikojen (60-luku poislukien) 4. paras. Edellä menevät mielestäni vain Hanno Möttölä, Erik Murphy ja ehkä Lauri Markkanen, ja hänkin vain tietyin kapein kriteerein. Itse asiassa Nkamhouan pelatessa nappikauden - joka on täysin mahdollista - Nkamhoua siirtyisi ainakin omalla listallani Möttölän jälkeen toiseksi. Näin hyvästä ja poikkeuksellisesta suomalaisesta NCAA-pelaajasta on siis kyse.

Nkamhouan siirtyi kesällä pitkän veivauksen jälkeen Tennesestä Michigan yliopistoon, Ann Arboriin. Kyseessä on yksi Yhdysvaltojen maineikkaimpia yliopistoja niin akateemisuuden kuin urheilunkin puolesta. Väittäisin itse asiassa, että Michiganin yliopisto tunnettuus on kaiken kaikkiaan yksi kansainvälisestikin isoimpia, mitä yhdysvaltalaisiin yliopistoihin tulee. Harvardit, princetonit, mitit, chicagot ja yalet ovat tietysti vieläkin kuuluisampia, mutta jos urheilu yhdessä akateemisuuden tason kanssa otetaan huomioon vain kalifornialaiset Stanford sekä kenties UCLA ja Texas kiilaavat edelle. Tästä detaljista voi ehkäpä olla montaa mieltä ja varmaan asiaa on tutkittukin. Joka tapauksessa keltainen M-kirjain on logona huomattavasti prestiisisempi(?) kuin viime kauden oranssi T-kirjain, joka on hyvin tunnettu sekin.

Urheilun puolesta Michigania on viime kaudet kannatellut yliopiston erittäin menestynyt jalkapallojoukkue, ei niinkään koripallojoukkue. Nkamhouan siirron mielenkiintoiseksi tekeekin se, että hänen ex-joukkue Tennessee on rankattu ennen kauden alkua jälleen kerran top kymppiin koko maan huomioden, kun Michigania taas veikkaillaan Big-10 konferessin sijalle 11 ja näin ollen epätodennäköiseksi NCAA-turnaus joukkueeksi. Big-10 ennakkosuosikki on tietenkin viime kauden pettymykseen päättänyt Purdue Boilermakers.

Kaiken kaikkiaan eri arviot heittelevät Michigania noin sijojen 30 - 80 väliin. Yleisempiä taitavat kuitenkin olla arvioit, joissa Michigan nähdään lähempänä top-100 kuin top-50 sijaa. Suomalaispelaajienkin joukkueista MIchigan on ehkäpä vasta sijalla neljä. Michigan kuitenkin voitti ennen kauden alkua pelatussa scrimmagessa todella kovan Marquetten, joten ehkäpä Michiganissa on jotain sellaista potentiaalia, jota analyytikot eivät ole huomanneet tai pystyneet ottamaan lukuun.

Michigania on vaikea rankata ennen kauden alkua, koska joukkue on muuttunut todella kovasti viime kaudesta. Erityisesti yksi NCAA-koripallon parhaista pelaajista Hunter Dickinsonin lähtö Kansasiin on heikentänyt joukkuetta. Toisaalta Michiganista poistui myös kaksi pelaajaa ensimmäisellä kierroksella NBA:han (Kobe Bufkin ja Jett Howard). Nkamhouan viime kausi huomioiden suomalainen tuleekin olemaan todennäköisesti Michiganin kärkipään hyökkäysoptio. CBS rankkasi itse asiassa Nkamhoua NCAA:n 75. parhaaksi peIaajaksi. Hän oli ainoa suomalainen pelaaja tällä listalla. Myös ESPN nosti Nkamhouan nimen esille “most impactful” transfer ja freshman pelaajien listalla:

Nkamhoua raised his stock considerably after scoring 27 points for Tennessee against Duke in the NCAA tournament. Averaged 10.8 points on the season and is generating positive buzz so far.

Näen tämän asetelman todella mielenkiintoisena - ja tietenkin suomalaisittain poikkeuksellisena. Nkamhoualla tulee olemaan tilaisuus pedata itselleen hieno ammattilaisura. Toisaalta, joidenkin suomalaislähteiden mukaan Nkamhoua tienaa jo tällä kaudella niin paljon, että vain NBA:ssa tai Euroliigassa pelaamalla vastaaville vuosisummille voisi helposti päästä.

Michigania valmentaa entinen NBA-pelaaja Juwan Howard, joka käväisi juuri sydänleikkauksessa ja saattaa näin ollen olla sivussa työstään kauden ensimmäisissä peleissä. Kautensa Wolverines aloittaa virallisesti 8.11. kohtuullisen kovaa UNC-Ashvillea vastaan.

Kiva lukea hyvin kirjoitettua ja ajateltua analyysiä. Mutta kysymys: Miten rankkaat Timo Saarelaisen BYU ajan? Monni voidaan vielä laskea 60-lukulaiseksi (BYU 69 - 73), mutta Saarelaisen NCAA ura oli aika hyvä ja Lakers sopimus oli varsin lähellä.
 
Viestejä
503
Kiva lukea hyvin kirjoitettua ja ajateltua analyysiä. Mutta kysymys: Miten rankkaat Timo Saarelaisen BYU ajan? Monni voidaan vielä laskea 60-lukulaiseksi (BYU 69 - 73), mutta Saarelaisen NCAA ura oli aika hyvä ja Lakers sopimus oli varsin lähellä.
Kiitos! Onpa hyvä sekä vaikea kysymys, mihin en ollenkaan kuvittele osaavani vastata kovin suurella asiantuntemuksella. Mielelläni luen siis muitakin arvioita.

Olen jostain syystä ylipäätään jättänyt vähemmälle huomiolle nuo ennen 90-lukua NCAA:ssa pelanneet suomalaiset. Tai yksi syy on kyllä se, että heidän edesottamuksiaan on jossain määrin hankalahko arvioida vajavaisten tilastotietojen perusteella (esim. kattavat arviot kansallisesta ranking-sijoituksesta). Myös NCAA:n 1-divisoonan joukkumäärä koripallossa oli vielä 80-luvulla huomattavasti pienempi kuin nykyään, vaikka tämä nyt ei toisaalta huippupelaajien välisiin arviointeihin juuri vaikutakaan.

Itse rankkaisin suomalaisten NCAA top-10 esiintymiset seuravaanlaisesti 90-luvulta eteenpäin:

1. Möttölä, Utah
2. Murphy E., Florida
3. Markkanen, Arizona (yksi kausi)
4. Nkamhoua, Tennessee/Michigan
5. Lee Jr, Old Dominion
6. Grandison, Holy Cross/Illinois/Duke
7. Kuisma, Florida
8. Murphy, A., Duke/Florida/Northeastern
9. Markkanen, P., Kansas (yksi kausi)
10. Kotti, T., Providence

Mustapha Amzil ja Shawn Huff sitten ihan perässä ja Amzil noussee omalla listallani top-10 sakkiin tämän kauden päätteeksi.

Sitten kysymys tosiaan kuuluu, että mihin sijoittuvat Kari Liimo, Kalevi Sarkalahti ja Timo Saarelainen all-time listalla? Varmasti kaikki ainakin kympin sakkiin. BYU oli jokaisen pelaajan aikana todella kova joukkue ainakin kertaalleen (1969, 1971, 1972, 1981 NCAA-turnaus esiintymiset). Liimo oli ehdottomasti joukkueen tähti kaikkina pelaaminaan vuosina, kun taas Sarkalahti ja Saarelainen kantoivat joukkueitaan ainoastaan viimeisillä kausillansa.

Voisiko seuraava top-10 all-time lista olla kutakuinkin järkevä?

1. Möttölä
2. Liimo
3. Murphy, E.
4. Nkamhoua (taistelee jopa Liimon kanssa listan 2. paikasta kauden päätteeksi)
5. Sarkalahti
6. Lee Jr
7. Saarelainen
8. Grandison
9. Kuisma
10. Murphy, A.

Jos Jamar Wilson otetaan muuten huomioon, niin lista menee tietysti uusiksi. Hänet voisi sijoittaa jopa tuonne top-3 pelaajien joukkoon.
 
Viestejä
30
Kiitos! Onpa hyvä sekä vaikea kysymys, mihin en ollenkaan kuvittele osaavani vastata kovin suurella asiantuntemuksella. Mielelläni luen siis muitakin arvioita.

Olen jostain syystä ylipäätään jättänyt vähemmälle huomiolle nuo ennen 90-lukua NCAA:ssa pelanneet suomalaiset. Tai yksi syy on kyllä se, että heidän edesottamuksiaan on jossain määrin hankalahko arvioida vajavaisten tilastotietojen perusteella (esim. kattavat arviot kansallisesta ranking-sijoituksesta). Myös NCAA:n 1-divisoonan joukkumäärä koripallossa oli vielä 80-luvulla huomattavasti pienempi kuin nykyään, vaikka tämä nyt ei toisaalta huippupelaajien välisiin arviointeihin juuri vaikutakaan.

Itse rankkaisin suomalaisten NCAA top-10 esiintymiset seuravaanlaisesti 90-luvulta eteenpäin:

1. Möttölä, Utah
2. Murphy E., Florida
3. Markkanen, Arizona (yksi kausi)
4. Nkamhoua, Tennessee/Michigan
5. Lee Jr, Old Dominion
6. Grandison, Holy Cross/Illinois/Duke
7. Kuisma, Florida
8. Murphy, A., Duke/Florida/Northeastern
9. Markkanen, P., Kansas (yksi kausi)
10. Kotti, T., Providence

Mustapha Amzil ja Shawn Huff sitten ihan perässä ja Amzil noussee omalla listallani top-10 sakkiin tämän kauden päätteeksi.

Sitten kysymys tosiaan kuuluu, että mihin sijoittuvat Kari Liimo, Kalevi Sarkalahti ja Timo Saarelainen all-time listalla? Varmasti kaikki ainakin kympin sakkiin. BYU oli jokaisen pelaajan aikana todella kova joukkue ainakin kertaalleen (1969, 1971, 1972, 1981 NCAA-turnaus esiintymiset). Liimo oli ehdottomasti joukkueen tähti kaikkina pelaaminaan vuosina, kun taas Sarkalahti ja Saarelainen kantoivat joukkueitaan ainoastaan viimeisillä kausillansa.

Voisiko seuraava top-10 all-time lista olla kutakuinkin järkevä?

1. Möttölä
2. Liimo
3. Murphy, E.
4. Nkamhoua (taistelee jopa Liimon kanssa listan 2. paikasta kauden päätteeksi)
5. Sarkalahti
6. Lee Jr
7. Saarelainen
8. Grandison
9. Kuisma
10. Murphy, A.

Jos Jamar Wilson otetaan muuten huomioon, niin lista menee tietysti uusiksi. Hänet voisi sijoittaa jopa tuonne top-3 pelaajien joukkoon.
Hyvä listaus, tosin Lee tuntuu olevan aika korkealla. No - hänen NCAA edesottamuksia en aikanaan seurannut, joten korkeaksi kokemani sijoitus selittynee sillä.
 
Viestejä
503
Hyvä listaus, tosin Lee tuntuu olevan aika korkealla. No - hänen NCAA edesottamuksia en aikanaan seurannut, joten korkeaksi kokemani sijoitus selittynee sillä.
Kaikkiin löytyisi kyllä suht tukeva perustelu :)

Leen osalta sanottakoon, että Old Dominion oli melkein hänen koko uransa ajan top-100 joukkue (poislukien kausi 07-08) ja Old Dominion voitti Leen aikana yhteensä 94 peliä ja hävisi vain 44. NCAA-lopputurnauksessa Lee pelasi kahdesti.

Hän oli joukkueessaan ensimmäistä kauttaan lukuunottamatta aina selvästi paras pelaaja, varsinkin viimeisellä kaudellaan, kun Old Dominion voitti konferenssinsa mestaruuden ja eteni NCAA-lopputurnauksessa toiselle kierrokselle asti. Sillä kaudella Old Dominion kauden lopun NET-sijoitus oli 28.

Leen pistekeskiarvot hänen kolmannelta ja neljänneltä kaudellaan pyörivät siinä viidentoista molemmin puolin. Vain Timo Saarelainen, Kari Liimo, Hanno Möttölä, Lauri Markkanen ja melkein Alex Murphy ja Jacob Grandison ovat yltäneet noihin lukemiin. Ja heistäkin vain Liimo ja Möttölä kahdella kaudella.

Itse asiassa kun Leen NCAA-uraa tarkastelee näin, voi ehkä todeta, että hänen ammattilaisuransa olisi voinut mennä paremminkin. Loukkaantumiset taisivat häiritä hänen Euroopan-pelejään vähän liikaa.
 
Viestejä
292
Hiukan koomista, että pelaaja, joka oli aivan liian hyvä jatkamaan NCAA:ssa freshman-kautensa jälkeen, ei kuulu kovimpien "NCAA-uran tehneiden" joukkoon.
 
Viestejä
582
Kaikkiin löytyisi kyllä suht tukeva perustelu :)

Leen osalta sanottakoon, että Old Dominion oli melkein hänen koko uransa ajan top-100 joukkue (poislukien kausi 07-08) ja Old Dominion voitti Leen aikana yhteensä 94 peliä ja hävisi vain 44. NCAA-lopputurnauksessa Lee pelasi kahdesti.

Hän oli joukkueessaan ensimmäistä kauttaan lukuunottamatta aina selvästi paras pelaaja, varsinkin viimeisellä kaudellaan, kun Old Dominion voitti konferenssinsa mestaruuden ja eteni NCAA-lopputurnauksessa toiselle kierrokselle asti. Sillä kaudella Old Dominion kauden lopun NET-sijoitus oli 28.

Leen pistekeskiarvot hänen kolmannelta ja neljänneltä kaudellaan pyörivät siinä viidentoista molemmin puolin. Vain Timo Saarelainen, Kari Liimo, Hanno Möttölä, Lauri Markkanen ja melkein Alex Murphy ja Jacob Grandison ovat yltäneet noihin lukemiin. Ja heistäkin vain Liimo ja Möttölä kahdella kaudella.

Itse asiassa kun Leen NCAA-uraa tarkastelee näin, voi ehkä todeta, että hänen ammattilaisuransa olisi voinut mennä paremminkin. Loukkaantumiset taisivat häiritä hänen Euroopan-pelejään vähän liikaa.
Kiitos taas Leville hienosta raportoinnista.
Yksi seikka on noussut mieleen kun googlettanut noita vanhoja Mestareita. Kari Liimo oli 21v ja Pekka Markkanen 22v ALOITTAESSAAN ncaassa. Oliko tuolloin erilaiset ikäsäännöt. Nykyäänhän urat tuolla loppuvat n 22v. Oliko Markkasen lyhyen ncaa uran syynä juuri tuo ikä.
Liimo pelasi siis vielä 25v ikäisenä koululaissarjaa.
Muistan lukeneeni että Liimon BYUssa on usein ollut hieman vanhempia pelaajia, koska saavat lisää edustusoikeutta lähetyssaarnaajavuosiltaan, mm Shawn Bradley. Liimo ei kuitenkaan tainnut noskaan toimia lähetyssaarnaajana?
 
Viestejä
503
Hiukan koomista, että pelaaja, joka oli aivan liian hyvä jatkamaan NCAA:ssa freshman-kautensa jälkeen, ei kuulu kovimpien "NCAA-uran tehneiden" joukkoon.
Jos Markkaseen viittaat, niin listasin hänet kyllä. Epähuomiossa hän jäi vain tuolta jäkimmäiseltä listalta pois.

Mutta ehkä tärkeämpi huomio on, että en ollenkaan väitä tuon listauksen olevan paras mahdollinen (vaatisi varmaan jonkinlaista konsensusta), vaikka oikeansuuntainen varmaan onkin.
 
Viestejä
503
Kiitos taas Leville hienosta raportoinnista.
Yksi seikka on noussut mieleen kun googlettanut noita vanhoja Mestareita. Kari Liimo oli 21v ja Pekka Markkanen 22v ALOITTAESSAAN ncaassa. Oliko tuolloin erilaiset ikäsäännöt. Nykyäänhän urat tuolla loppuvat n 22v. Oliko Markkasen lyhyen ncaa uran syynä juuri tuo ikä.
Liimo pelasi siis vielä 25v ikäisenä koululaissarjaa.
Muistan lukeneeni että Liimon BYUssa on usein ollut hieman vanhempia pelaajia, koska saavat lisää edustusoikeutta lähetyssaarnaajavuosiltaan, mm Shawn Bradley. Liimo ei kuitenkaan tainnut noskaan toimia lähetyssaarnaajana?
Tämä on kyllä mielenkiintoinen huomio.

Säännöistä en osaa sen enempää sanoa, mutta suurin osa suomalaisista NCAA-pelaajista on läpi historian aloittanut freshman-kautensa (joissain tapauksissa suoraan sophomore-kauden) sinä vuonna, kun täyttävät 20- tai 21-vuotta. Eli siis parikin vuotta myöhemmin, kuin p-amerikkalaiset pelikaverinsa. Sitten on tosiaan he, jotka ovat syystä tai toisesta aloittaneet vielä myöhemmin - Liimo, P. Markkanen ja muutama muu.

Mutta tuo 20-21-vuotiaana aloittaminen pätee vaikkapa Martti Kuismaan (20), Hanno Möttölään (20), Antti Nikkilään (21), Tuukka Kottiin (20), Kimmo Muuriseen (21) ja Shawn Huffiin (20). Muutos tähän tuli laajemmalti suurinpiirtein 80-luvun puolivälin tietämillä syntyneiden jälkeen (Mikko Koivisto, Joonas Suotamo) - tästä eteenpäin suurin osa suomalaisista on aloittanut ensimmäisen vuotensa NCAA:ssa 19-vuotiaina.

Toki jo tätä ennen jotkin suomalaiset olivat aloittaneet yliopistopelit 19-vuotiaana, esimerkiksi 1979-syntynyt Iiro Tenngren, joka Koiviston tavoin taisi siirtyä yliopistokentille suoraan amerikkalaisesta lukiosta. Ja toki osa suomalaisista aloittaa NCAA:ssa edelleen 20-vuotiaina (esim tänä vuonna Gezim Bajrami ja Matias Rissanen). Tämä taitaa johtua joko lukion/ammattikoulun venymisestä neljän vuoden mittaiseksi tai sitten siitä, että suomalaiset ovat viettäneet yhden vuoden prep-schoolissa Yhdysvalloissa ennen yliopistoon siirtymistä.

Monet amerikkalaisista freshmaneistähän on tänä vuonna 2005-syntyneitä, tämäkin on ihan hyvä pitää mielessä. Ja taitaa siellä joitain vuonna 2006-syntyneitäkin olla - ainakin viime vuonna Arizonassa aloitti ensimmäisen vuotensa vuonna 2005-syntynyt, silloin 17-vuotias, Kylan Boswell.

Itse näkisin ihan hyvänä, että suomalaiset aloittaisivat NCAA-pelinsä sinä vuonna kun täyttävät 19-vuotta. Ei tämä tietenkään kategorisesti ole paras ratkaisu jokaisen kohdalla, mutta onhan siinä eroa kieltämättä, että esimerkiksi Hanno Möttölä aloitti ammattilaisuransa 24-vuotiaana, kun esimerkiksi Mikael Jantunen pelaa jo nyt kolmatta ammattilaiskauttaan ja on vasta 23-vuotias. Toki Jantusen kodin seinää ei taida ainakaan toistaiseksi koristaa kandidiplomi Utahin yliopistosta. En kyllä tiedä, onko diplomia Möttölänkään seinällä.
 
Viestejä
582
Tämä on kyllä mielenkiintoinen huomio.

Säännöistä en osaa sen enempää sanoa, mutta suurin osa suomalaisista NCAA-pelaajista on läpi historian aloittanut freshman-kautensa (joissain tapauksissa suoraan sophomore-kauden) sinä vuonna, kun täyttävät 20- tai 21-vuotta. Eli siis parikin vuotta myöhemmin, kuin p-amerikkalaiset pelikaverinsa. Sitten on tosiaan he, jotka ovat syystä tai toisesta aloittaneet vielä myöhemmin - Liimo, P. Markkanen ja muutama muu.

Mutta tuo 20-21-vuotiaana aloittaminen pätee vaikkapa Martti Kuismaan (20), Hanno Möttölään (20), Antti Nikkilään (21), Tuukka Kottiin (20), Kimmo Muuriseen (21) ja Shawn Huffiin (20). Muutos tähän tuli laajemmalti suurinpiirtein 80-luvun puolivälin tietämillä syntyneiden jälkeen (Mikko Koivisto, Joonas Suotamo) - tästä eteenpäin suurin osa suomalaisista on aloittanut ensimmäisen vuotensa NCAA:ssa 19-vuotiaina.

Toki jo tätä ennen jotkin suomalaiset olivat aloittaneet yliopistopelit 19-vuotiaana, esimerkiksi 1979-syntynyt Iiro Tenngren, joka Koiviston tavoin taisi siirtyä yliopistokentille suoraan amerikkalaisesta lukiosta. Ja toki osa suomalaisista aloittaa NCAA:ssa edelleen 20-vuotiaina (esim tänä vuonna Gezim Bajrami ja Matias Rissanen). Tämä taitaa johtua joko lukion/ammattikoulun venymisestä neljän vuoden mittaiseksi tai sitten siitä, että suomalaiset ovat viettäneet yhden vuoden prep-schoolissa Yhdysvalloissa ennen yliopistoon siirtymistä.

Monet amerikkalaisista freshmaneistähän on tänä vuonna 2005-syntyneitä, tämäkin on ihan hyvä pitää mielessä. Ja taitaa siellä joitain vuonna 2006-syntyneitäkin olla - ainakin viime vuonna Arizonassa aloitti ensimmäisen vuotensa vuonna 2005-syntynyt, silloin 17-vuotias, Kylan Boswell.

Itse näkisin ihan hyvänä, että suomalaiset aloittaisivat NCAA-pelinsä sinä vuonna kun täyttävät 19-vuotta. Ei tämä tietenkään kategorisesti ole paras ratkaisu jokaisen kohdalla, mutta onhan siinä eroa kieltämättä, että esimerkiksi Hanno Möttölä aloitti ammattilaisuransa 24-vuotiaana, kun esimerkiksi Mikael Jantunen pelaa jo nyt kolmatta ammattilaiskauttaan ja on vasta 23-vuotias. Toki Jantusen kodin seinää ei taida ainakaan toistaiseksi koristaa kandidiplomi Utahin yliopistosta. En kyllä tiedä, onko diplomia Möttölänkään seinällä.
Tuo taitaa olla totta että suomalaiset yleensä aloittavat ncaa-uransa vuotta vanhempina kuin amerikkalaiset. Viime vuosituhannella syy taisi aika usein olla vaihto-oppilasvuosi, joka pidensi lukioaikaa. Ainakin Möttölä ja Nikkilä. Sen jälkeen varsinkin Märskyn vaikutuksesta lukio on usein käyty neljässä vuodessa.
Sikäli eri mieltä Levin kanssa tuosta sopivasta iästä, mun mielestä suomipoika vaan kehittyy fyysisesti niin hitaasti että vuotta myöhemmin yliopistoon siirtyminen voi jopa olla hyödyllinen ratkaisu.
Jos pelaaja on oikeasti kova ja fyysisesti valmis, Euroopan kentät voi olla parempi ratkaisu, kuten Rannikko ja Koponen.
Noista ikärajoista on kyllä jotain joustoja. Tuon uskonnollisen lähetyssaarnaajatoiminnon lisäksi ainakin asepalvelus hyväksytään aloittamisen siirrossa. Mm Lahdessa ja Hongassa pelannut Monte Cummings taisi olla muutaman vuoden joukkueensa muita senioreita vanhempi, kun suoritti asepalveluksen ennen yliopistoa.
NCAA2 ei taida rajoittaa pelaajien ikää.
 
Viestejä
503
Sikäli eri mieltä Levin kanssa tuosta sopivasta iästä, mun mielestä suomipoika vaan kehittyy fyysisesti niin hitaasti että vuotta myöhemmin yliopistoon siirtyminen voi jopa olla hyödyllinen ratkaisu.
Täytyy ensiksi todeta, että en tiedä mikä p-amerikkalaisten freshman-luokan keski-ikä on. Nopeasti katsottuna esimerkiksi tämän kauden huippulupauksista, top-freshmaneista löytyy jonkin verran variaatiota, mutta yleisin syntymävuosi taitaa kuitenkin olla 2004.

Justin Edwards, Kentucky, 2003
Stephon Castle, UConn, 2004
Isaiah Collier, USC, 2004
Cody Williams, Colorado, 2004
Ron Holland, G-League Ignite, 2005 (ei NCAA)

Vuoden 2023-draftissähän kuitenkin meni aika monta vuonna 2004-syntynyttä: Anthony Black ja GG Jackson nyt ainakin, mutta varmaan moni muukin.

Yhdysvalloissahan taitaa - hieman osavaltiosta riippuen - koulunaloitusikä määrittyä ei niinkään syntymävuoden perusteella, vaan sen mukaan, että milloin lapsi täyttää 5 tai 6-vuotta. Jossain kesäkuukausien aikana on tuo määrittävä katkaisukohta. Arvelisinkin, että moni tämän kauden yhdysvaltalaisista vuonna 2004-syntyneistä freshmaneista on heinäkuussa tai sen jälkeen syntyneitä. Mutta sitten toki on niinkin, että tuossa maapallomme vapauden kehdossa vanhemmat laittavat lapsiaan kouluun ehkäpä hieman joustavammin, kuin vaikkapa Suomessa. Eli otapa tuosta nyt sitten selvää ilman tarkkaa tilastotietoa.

Mitä tulee tuohon suomalaisten fyysiseen kehitykseen, niin sehän on aika monitahoinen seikka mietittäväksi.

Kehittyykö suomalainen (ja mitä tämäkin tarkoitaa) koripalloilija keskimäärin tosiaan hitaammin kuin jonkin muun kansan tai alueen edustaja, vai voisiko joku väittää niinkin, että suomalaisilla on fyysisen kehityksen suhteen keskimäärin katto matalammalla kuin jossain muualla?

Pituudessa jäämme jälkeen ainakin hollantilaisille ja balkaneille, niin lopullisessa pituudessa kuin varmaan pituuskasvun nopeudessakin.

Joten ehkä harjoitusvasteisessakin (sen nopeudessa ja volyymissä) on joitain eroja, mutta tuskinpa fyysisen harjoittelun laatu ja määräkään on täsmälleen sama joka paikassa? No, en osaa noihin mitään vastausta antaa (paitsi jossain määrin pituuden osalta), mutta varmasti koripalloilijamme voisivat laadukkaamminkin harjoitella. Ja tuohon fysiologiaan on vähän vaikeampi muuten vaikuttaa.

Muuten. Suomalaisethan ovat juhlineet vuodesta 1897 järjestetyn Bostonin maratonin voittoa suhteellisen monta kertaa, miehissä useammin kuin mikään muu Euroopan maa. Tuosta noin 1990-luvusta eteenpäin miesten sarjan voittoa ei ole kuitenkaan juhlinut yksikään eurooppalainen. Itä-Afrikka - etiopialaiset ja varsinkin kenialaiset - ovat dominoineet - niin sijoituksilla kuin ajoilla - ja aivan hyvä näin.
 
Viestejä
503
Herranjestas, minkälainen pelaaja Nkamhouasta on paljastunut Michiganissa! Jos tällaiset esitykset jatkuvat, ei hänen tarvitse ensi kaudella Eurooppassa pelata. Mahtava homma!
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös